Tiedotteet ja kannanotot

9.10.2011	Kannanotto: KÄSITYÖLÄISTEN ARVONLISÄVEROLLISEN LIIKEVAIHDON ALARAJAA NOSTETTAVA
	SUOMI HUUTAA UUTTA TYÖTÄ – KÄSITYÖLÄISTEN ARVONLISÄVEROLLISEN LIIKEVAIHDON ALARAJAA NOSTETTAVA REIPPAASTI – VEROTULOJEN MENETYS TULEE TAKAISIN UUSIEN TYÖPAIKKOJEN KAUTTA Suomen käsi- ja taideteollisuusliitto Taito ry:n toteuttaman KÄSITYÖ- JA MUOTOILUALAN YRITTÄJÄ 2011 –selvityksen mukaan Suomessa toimii käsityö- ja muotoilualalla arviolta 10 - 15 000 yrittäjää. Heistä noin 80 % on naisyrittäjiä, joiden pääasiallinen materiaali on tekstiili. Yrittäjistä yli 70 % on työikäisiä, alle 54-vuotiaita. Valtaosalla tutkimukseen vastanneista yrityksistä liikevaihto oli yli 10 000 euroa ja reilusti yli puolilla yli 17 000 euroa. Tämä tarkoittaa 830 – 1400 euron verollista kuukausiansiota ja kun myyntitulosta vähennetään arvonlisävero 23 %, käteen jäävä osuus häviää olemattomiin. Jotta käsityöläisyys kannustaisi nyt ja tulevaisuudessakin, alasta pitäisi pystyä saamaan kannattava. Pienempienkin käsityöläisammatinharjoittajien pitäisi pystyä hankkimaan alalla elanto. Kannattavuus on kehittymisen ehto, pelkällä innostuksen liekillä ei pysty elämään. Suomi aivan huutaa uutta työtä, kun yhä useammat työpaikat karkaavat Aasiaan. Siksi esitänkin, että käsityöläisten arvonlisäverovelvollisen liikevaihdon alarajaa nostetaan 20 000 euroon. Valtion verotulojen menetys tulee varmasti takaisin uusina työpaikkoina. Näin pelastamme käsityön ammattitaidot tulevaisuuteenkin. Tällä hetkellä verovapaa liikevaihto kalenterivuoden aikana ei saa ylittää 8 500 euroa. Nykyinen arvonlisäverokäytäntö tekee pienimuotoisesta yrittämisestä kannattamatonta. Kaikilla ei ole mahdollisuutta kehittää tuotantoaan suureksi, teolliseksi menestystarinaksi, varsinkaan kun käsityötuotteet eivät ole jokaisen kuluttajan päivittäistä käyttötavaraa. Verot, eläkemaksut ja materiaalikulut maksaakseen pienenkin käsityöläisen pitäisi saavuttaa useiden tuhansien eurojen kuukausimyynti tienatakseen riittävän elannon. Upeita käsityöideoita ja elinkelpoisia pienyrityksiä kuitenkin hautautuu unohduksiin sulaa mahdottomuuttaan tästä alv-käytännöstä johtuen. Jos tulorajaa nostettaisiin 20 000 euroon, useampia käsityöläisiä saataisiin oman alansa työn piiriin ja hankkimaan elantonsa tai edes osa siitä upeilla kättensä töillä. "Hyvään yrittämisen ympäristöön kuuluvat oikeudenmukainen verotus ja työllistämiseen kannustavat rahoitusratkaisut." Tämä on suora ote selvityksestä! Takaisin ylös
23.08.2011	Anttila: BUDJETTIESITYS RANKAISEE KOHTUUTTOMASTI MAASEUDUN ASUKKAITA
	Anttila Lammilla: BUDJETTIESITYS RANKAISEE KOHTUUTTOMASTI MAASEUDUN ASUKKAITA Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen julkisti eilen oman budjettiesityksensä ensi vuoden valtion talousarvioksi. Esitys menee koko hallituksen budjettiriiheen syyskuun puolivälissä. Urpilaisen esitys rankaisee kohtuuttomasti ja epäoikeudenmukaisesti maaseudun ihmisiä ja erityisesti peruselinkeinon maatalouden harjoittajia, jotka muutoinkin jo ovat vakavassa kannattavuuskriisissä. Valtion talouden tasapainottaminen vaatii menojen leikkauksia mutta niiden tekemisen tärkein ehto on se, että ne ovat sosiaalisesti oikeudenmukaisia ja sitä kautta hyväksyttäviä. Näin ei ole nyt. Yleiset verojen korotukset ja yritystoiminnan puolella tehdyt kiristykset tulevat viljelijöiden maksettavaksi enemmän kuin muiden väestöryhmien. Tämän lisäksi viljelijät menettävät tulojaan n. 8% maatalouden kansallisesta tuesta, LFA-tuesta sekä polttoaineveron palautusten 20 milj. euron leikkausten johdosta. Lisäksi tulevat vielä LUTU-järjestelmään tehtyjen säästöjen leikkaukset 28,5 milj. euroa. Yhteensä MMM:n pääluokasta viedään 80 milj. euroa, joka on suhteellisesti enemmän kuin mistään muusta pääluokasta. Tuottajia rankaistaan siis kahta kautta: yleisten verojen korotusten, sekä kohtuuttomien tukien ja etujen leikkausten kautta. Valtiovarainministeri Urpilaisen suhtautumista peruselinkeinoon ja sen vakavaan kannattavuuskriisiin täytyy todella hämmästellä. On pakko kysyä, vainoaako SDP suomalaista tuottajaa? Kokoomuksen maatalousystävällisyys mitataan nyt syyskuun budjettiriihessä! Takaisin ylös
20.08.2011	Sinipunahallitus romuttaa Suomen EU-politiikan
	Kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila lauantaina 20.8.2011 Marttilassa HÄRKÄHUMUT-tapahtumassa Sinipunahallitus romuttaa Suomen EU-politiikan Edellisen hallituksen maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila (kesk.) ihmettelee Kataisen sinipunahallituksen onnetonta EU-politiikkaa. - Erityisesti valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) on profiloitunut voimakkaasti vakuuksien vaatijana Suomen osuudelle Kreikan tukipaketissa. Suomen talouden ja työllisyyden ongelmat ovat saaneet odottaa kun valtiovarainministeri Urpilainen on suunnannut tarmonsa epäselviin vakuuksiin, jotka kaiken lisäksi hämmentävät muita euromaita. Pidän oikeana Viron valtiovarainministerin Jürgen Ligin esittämää arviota, kun hän ihmetteli Suomen välistävetoa ja poikkeamista keskinäisestä solidaarisuudesta, Anttila sanoo. - Suomen hallituksen toiminta EU-politiikassa on tehotonta ja epäjohdonmukaista. Hallitus käytti paljon energiaa epämääräisen vakuuskirjauksen saamiseen heinäkuun huippukokouksen asiakirjaan, mutta ei vienyt asiaa eteenpäin EU-tasolla vaan sen sijaan ryhtyi neuvottelemaan kahdenkeskistä talletussopimusta Kreikan valtion kanssa, mitä muut euromaat eivät ymmärrä eikä hyväksy, Anttila huomauttaa. - Olen yllättynyt sekä pääministerin että valtionvarainministerin kykenemättömyydestä hoitaa Suomen EU-politiikkaa ja kansallisia intressejä. Hallituksen on pyrittävä löytämään yhteisiä eurooppalaisia ratkaisuja velkakriisin hoitoon eikä sooloilla miten sattuu, Anttila vaatii. - Neljän vuoden ministerineuvostokokemuksen jälkeen ja myös kolme vuotta Euroopan parlamentissa vaikuttaneena olen vakuuttunut siitä, että Suomen asioita hoidetaan parhaiten hyvässä yhteistyössä muiden EU-kumppaneiden kanssa. On etsittävä ratkaisuja, jotka vievät Suomen asiaa eteenpäin ja jotka ovat myös muiden hyväksyttävissä. Hallituksen välistävetoyritys velkakriisin hoidossa voi tulla maallemme kalliiksi, kun yritämme ensi syksynä pitää puoliamme EU:n alue- ja maatalouspolitiikan uudistuksessa. On suuri vaara, että Kataisen hallitus hajottaa ensin Kreikan tukipaketin ja ajaa vielä Suomen täysin sivuraiteelle EU:ssa. Sieltä poispääsy saattaa kestää vaalikausia, pelkää Anttila. Takaisin ylös
16.04.2011	Nyt kaikki äänestämään – Kannustan erityisesti naisia uurnille, ettei miesvaltainen protestiliike nouse
	Eduskuntavaalien ennakkoäänestys on ollut tavallista vilkkaampi tänä keväänä. Äänestysprosentti on ennakkoäänestyksen jälkeen noussut 31,2 prosenttiin, joka on korkeampi kuin edellisissä vaaleissa. Oikeusministeriön mukaan naisista ennakkoon äänesti näissä vaaleissa 32,9 % ja miehistä 29,4 %. Tilastokeskuksen vaalitilastoista ilmenee, että vuoden 2007 vaaleissa prosentit olivat alhaisemmat. Naisista ennakkoon äänesti tuolloin noin 31 % ja miehistä noin 26 %. "Verrattuna viime vaalien ennakkoäänestysvilkkauteen miesten äänestysvilkkaus on noussut sitten viime vaalien. Näkyvätkö tässä ennakkoäänestyksen vilkkauden nousussa miesvaltaisen protestiliikkeen nousun ensimerkit?" Naisjärjestöjen Keskusliiton puheenjohtaja Sirkka-Liisa Anttila kysyy. Ministeri Anttila kannustaakin kaikkia naisia aktiivisesti uurnille ensi sunnuntaina. Näissä vaaleissa valitaan myös Suomen tasa-arvopolitiikan suunta. Kansanedustajista on tällä hetkellä naisia 79 ja miehiä 121. Suurena haasteena on saada naisia eduskuntaa enemmän kuin tällä vaalikaudella. "Naisten määrä eduskunnassa on ollut nousussa ja tätä suuntaa on jatkettava", Anttila linjaa. Molempien sukupuolten tasaisempi edustus takaa parlamentaarisessa työssä tasa-arvoisemman ja oikeudenmukaisemman yhteiskuntakehityksen. Politiikka on naisten ja miesten yhteinen asia ja tasaisempi sukupuolijako tuo päätöksentekoon monipuolisuutta. Tämän kevään vaalikeskusteluissa tasa-arvoasiat ovat jääneet taka-alalle, vaikka vielä on paljon puutteita tasa-arvon toteutumisessa. Esimerkkejä keskeneräisistä asioista ovat työ- ja perhe-elämän parempi yhteensovittaminen ja samapalkkaisuus. "Vetoan vielä kaikkiin naisiin, äänestäkää naista!" Anttila painottaa. Lisätietoja: Sirkka-Liisa Anttila, puh. 050 511 3044 Takaisin ylös
14.04.2011	Ministeri Anttila: Sinipuna on jo liikkeellä
	Kokoomuksen ja Sdp:n samasta puusta veistetyt kuntalinjaukset herättävät kysymyksen, ovatko sinipunapuolueet sopineet jo muista asioista kabineteissa. - Molemmat ajavat Suomeen 100 kuntaa ja keskittämisen politiikkaa, vaikka Sdp:lle on tullutkin kiire ryhtyä muuttelemaan kantojaan. Kiinnostaisi tietää, onko heillä jo prosessissa muitakin yhteisiä linjauksia, ministeri Anttila kysyy. Anttilan mukaan vaaleissa ratkaistaan millä tavalla ja tyylillä Suomea rakennetaan seuraavat neljä vuotta. Onko luvassa sinipunajohtoista keskittämispolitiikkaa ja lähidemokratian purkua vai keskustajohtoista koko maan tarpeet huomioivaa politiikkaa? - Vaalien jälkeen Suomea johtaa joko keskustajohtoinen hallitus tai sinipuna. Kansa ratkaisee tämän sunnuntaina, ministeri Anttila painottaa. Lisätietoja: maa- ja metsätalousministeri Anttila, puhelin 050 511 3044 Takaisin ylös
10.04.2011	Ministeri Anttila: Uhkaako eduskuntavaaleissa tasa-arvon takatalvi Naiset, äänestäkää naisia
	Kannanotto 10.4.2011 julkaistavissa klo 12.00 Enemmistö kansanedustajista ja eduskuntavaalien ehdokkaista on aina ollut ja on nytkin miehiä. Tilastokeskuksen mukaan tämän kevään vaalien ehdokkaista on miehiä 1412 (61 %) ja naisia 903 (39 %). Näissä vaaleissa naisten osuus onkin vajaan prosenttiyksikön vähemmän kuin vuoden 2007 eduskuntavaaleissa. "Uhkaako meitä eduskuntavaaleissa tasa-arvon takatalvi?" Naisjärjestöjen Keskusliiton puheenjohtaja ja ministeri Sirkka-Liisa Anttila kysyy. Suomessa on parhaillaan liikkeellä hyvin miesvoittoinen protestiliike, jonka kannatuksen nousu on ollut melkoista. Anttila kuitenkin muistuttaa, että äänestäjien enemmistö on naisia. Hänen mukaan naisilla on ratkaisun avaimet näissä vaaleissa. "Vetoan kaikkiin naisiin, äänestäkää naista ja vaikuttakaa siihen millaisen eduskunnan Suomi asenteiltaan ja arvoiltaan vaaleissa saa", Anttila painottaa. Jokaisella yhteiskunnan päätöksenteon tasolla pitäisi olla tasainen edustus molempia sukupuolia, niin naisia kuin miehiäkin. Naiset ovat edenneet Suomessa niin presidentin, pääministeri, eduskunnan puhemiehen kuin piispankin tehtäviin. Edelleen naisia on kuitenkin liian vähän talouselämän johtopaikoilla ja talouselämän päätöksenteossa. Nyt meillä naisilla on mahdollisuus vaikuttaa äänestämällä siihen millaista tasa-arvotyötä seuraavalla eduskuntakaudella tehdään. Naisjärjestöjen Keskusliiton tavoitteena on saada 100 naista eduskuntaan. Tämä tavoite toteutuu äänestämällä naisehdokkaita. Lisätietoja: Sirkka-Liisa Anttilan eduskunta-avustaja Sanna-Helena Rantala, puh. 09 432 4044 Takaisin ylös
03.04.2011	Ministeri Anttila: Perussuomalaisten politiikka eristää Suomen, näivettää oman ruoantuotantomme ja suomalaisen maaseudun kehitysmahdollisuudet
	Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini totesi eurovaalien alla vuonna 2009 Helsingin Sanomien haastattelussa, että EU:n taloudesta menee liikaa rahaa vanhanaikaisen maatalouden tukemiseen. Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila kummastelee perussuomalaisten vaalikampanjointia maaseudun ja maataloustuottajien puolueena. Puolueen puheenjohtajan lausunnot eurovaalien alla kertovat aivan muuta. "Soini sutkauttelee hyvin ristiriitaisia lausuntoja maatalouspolitiikasta. Toisaalta hän haluaa tukea suomalaista tuotantoa, mutta toisaalta hän olisi valmis leikkaamaan EU:n maatalousbudjettia. Tässä ei ole minkäänlaista logiikkaa. Perussuomalaisilla taitaa olla EU:n maatalouspolitiikan perustavoitteet lukematta", ministeri Anttila ihmettelee. Anttila puhui tänään yleisötilaisuuksissa Kärkölässä, Hämeenkoskella, Hauholla ja Hausjärvellä. "Miten nykypäivänä kukaan voi ajatella maatalouden olevan vanhanaikaista? Ruuantuotannon turvaaminen on ihmiskunnan tulevaisuuden suurimpia haasteita. Oma ruoantuotanto on tärkein tulevaisuuden henkivakuutuksemme ja siksi maatalouselinkeinon kannattavuudesta on pidettävä huolta ja siihen kannattaa satsata”, ministeri Anttila linjaa. Suomessa sovelletaan EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa muiden EU maiden tavoin. Tällä vaalikaudella on kyetty erittäin hyvän ja tuloksellisen yhteistyön kautta viemään tavoitteemme EU:n maatalouspolitiikan päätöksenteon ytimeen. "Tällä vaalikaudella on saatu aikaan rakentavalla yhteistyöpolitiikalla päätöksiä, jotka turvaavat suomalaisen maatalouden toimintaedellytyksiä. Hyvä esimerkki näistä on onnistuminen komission antamassa tiedonannossa yhteisestä maatalouspolitiikasta viime marraskuussa. Suomi sai siinä kaikki ajamansa tavoitteet läpi ensimmäisen kerran jäsenyytemme aikana”, ministeri Anttila muistuttaa. ”Suomelle elintärkeiden tavoitteiden toteutumisessa saamme tukea Saksan, Ranskan, Itävallan, Unkarin ja Puolan ministereiltä muutamia mainitakseni. Tästä erinomainen esimerkki on vuonna 2008 neuvottelemani 10 % tuotantoon sidottu tuki, joka on 57 miljoonaa euroa vuodessa. Näihin saavutuksiin ei päästä koskaan soinilaisella änkyröintipolitiikalla. Sellainen politiikka johtaa Suomen eristäytymiseen, maaseudun autioitumiseen ja maatalouden alasajoon”, ministeri Anttila sanoo ja jatkaa ”Soinin harjoittama politiikka heikentäisi ratkaisevasti Suomen nykyistä vahvaa neuvotteluasemaa omien tavoitteidemme hoitamisessa Euroopan unionissa.” Suomen nettomaksuosuus kasvaisi ja maataloustukien vähenemisen myötä myös ruuan hinta nousisi. EU:n maataloustuet alentavat ruoan kuluttajahintoja ja hyödyttävät suoraan kuluttajia. "Kysyn, kenen etua perussuomalaiset ajavat? Maataloustukien leikkauksilla eivät ainakaan suomalaisen maaseudun ja talonpojan asiaa, mutta eivätkä myöskään kuluttajan asiaa”, ministeri Anttila pohtii. Lisätietoja: Ministeri Sirkka-Liisa Anttila, puh. 050 511 3044 Takaisin ylös
02.04.2011	Ministeri Anttila: Lähiruoka on saatava kuluttajien lautaselle
	Suomessa on tehty elintarvikeketjussa pitkäjänteisesti laatutyötä. Vastuullinen ruoantuotanto on entistä merkittävämpi kilpailutekijä. Tuotantotavasta on pystyttävä viestittämään selkeästi kuluttajille ja lähiruokatuotteiden on myös oltava kuluttajien saatavilla. Erityisesti pientuottajilla on vaikeuksia saada tuotteensa markkinoitua, koska he eivät pysty tarjoamaan kaupan tai julkisten ruokapalveluiden hankintakilpailuiden edellyttämiä suuria määriä. "Tähän epäkohtaan on saatava muutos, sillä suomalaisilla on oltava oikeus hyvään ja puhtaaseen kotimaiseen lähiruokaan", toteaa maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila. Anttila puhui tänään Riihimäellä. "Olen kannustanut elintarvikeketjua yhteistyöhön, koska yhteistyöllä saamme kotimaisen lähiruuan kaikkien kuluttajien saataville. Suomeen on luotava yhteistyöfoorumi, jossa ruokaketjun eri osapuolet voivat yhdessä parantaa kuluttajaviestintää sekä edistää tuotantoa. Vain yhteistyöllä suomalainen elintarvikeketju pärjää kansainvälisessä kilpailussa", ministeri Anttila sanoo. Suomalainen elintarvikeketju tuo leivän moneen pöytään, sillä se työllistää yhteensä noin 300 000 henkilöä. Mitä lähempänä tuotettuna ruoka ostetaan, sitä suurempi vaikutus sillä on myös alueen paikallistaloudelle. Julkisissa ruokapalveluissa ostopäätöksiä ei pidä tehdä pelkän hinnan perusteella, vaan on selvitettävä läheltä hankitun ja kulutetun ruuan vaikutukset alueen talouteen ja työllisyyteen. Lähellä tuotettu ruoka tuo työtä ja toimeentuloa alueen väestölle. Lisätietoja: Ministeri Sirkka-Liisa Anttila, puh. 050 511 3044 Takaisin ylös
30.03.2011	Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila: Eduskuntavaalit ovat samalla myös pääministerivaalit
	Kannanotto Hattula 30.3.2011 klo 18.30 Pääministeri Mari Kiviniemi on hämäläisten suosikki seuraavaksi pääministeriksi. Taloustutkimus teki viime viikolla hämäläisille kyselyn seuraavan hallituksen pääministeristä. Vastaajista melkein joka kolmas katsoi Mari Kiviniemen (29 %) olevan paras ehdokas tulevaksi pääministeriksi. Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen (22 %) jäi kyselyssä Kiviniemen taakse ja kaukana kärjestä olivat myös Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini (13 %) ja SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen (7%). Huhtikuun eduskuntavaaleissa suomalaiset äänestävät 200 kansanedustajaa eduskuntaan, mutta samalla he valitsevat myös seuraavan pääministerin. Äänestäessään keskustan kansanedustajaehdokkaita turvataan Mari Kiviniemen työn jatkuminen pääministerinä. Lisätietoja: Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila, puh. 09 432 3044 Takaisin ylös
24.03.2011	Ministeri Anttila: Aluerakentamisen eheyttäminen ei saa heikentää maaseudun elinvoimaisuutta
	Tiedote 24.3.2011 Ministeri Anttila: Aluerakentamisen eheyttäminen ei saa heikentää maaseudun elinvoimaisuutta "Valtioneuvoston periaatepäätös aluerakentamisen eheyttämisestä merkitsee Keskustan mukaan pääkaupunkiseudun ja muiden suurimpien kaupunkien hajautumisen ehkäisemistä ja keskusta-alueiden tiivistämistä. Sen sijaan periaatepäätös ei saa tarkoittaa maaseudulla asumisen ja sinne rakentamisen vaikeuttamista" maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila toteaa. Useat suomalaiset haluavat asua maaseutumaisissa oloissa. Meillä on Suomessa tähän erinomaiset mahdollisuudet. Meillä on tilaa, rakennusmaata ja luonnonläheisyyttä. Tilasta ja luonnonrauhasta on maailmalla tullut ja tulossa yhä niukempi hyödyke. Kaavoittajien tulisi nyt erilaisten maaseudun rakentamisrajoitusten miettimisen sijaan pohtia sitä, miten maaseudun elinvoimaisuutta voidaan kaavoituksella lisätä. Kaavoituksessa on tehtävä ratkaisuja, jotka edistävät maaseudulla asumista ja yrittämistä. Maaseudulla asuminen on monilla tavoin ekologista. Maaseudulla rakentaminen on pääosin ilmastoystävällistä puurakentamista. Lämmitysjärjestelmät maaseudulla perustuvat monin paikoin uusiutuvaan energiaan. Liikkumisen ilmastopäästöt puolestaan vähenevät koko ajan, kun olemme siirtymässä vähäpäästöisiin autoihin ja uusiin liikennepolttoaineisiin. Maaseudulla myös ruoka on usein todellista lähiruokaa. Näiden seikkojen vuoksi maaseudun asumista ei tule rajoittaa ilmastosyihin vedoten. Maaseutu on vastauksemme ilmastonmuutoksen haasteisiin. Kotimainen energia ja ruoka lähtevät maaseudulta ja näiden kysyntä kasvaa maailmalla koko ajan. On siksi välttämätöntä, että maaseutua kehitetään niin asumisen kuin yrittämisen sijaintialueena. Lisätietoja: maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila, puh. 050 511 3044 Takaisin ylös
21.03.2011	Ministeri Anttila: Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma tukee vahvasti itäisen Suomen maaseudun yrittäjyyttä
	Tiedote 21.3.2011 Julkaistavissa heti Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman tärkeänä tavoitteena on maaseudun yritystoiminnan vahva kasvu ja työpaikkojen merkittävä lisäys. Suomen valtiontalouden haastavina aikoina kehittämisohjelman merkitys entisestään korostuu. Koko Suomen voimavarat pitää saada käyttöön, sillä maaseudulta löytyy monia ratkaisuja. Itäisen Suomen mahdollisuuksien hyödyntäminen on tärkeää. Itäinen Suomi on osa globaalia markkinataloutta ja kokenut kovia viime vuosina, kun työpaikkoja on siirtynyt halvemman työvoiman maihin. Surullinen esimerkki oli Perloksen tuotannon loppuminen ja yli 1000 työntekijän irtisanominen Pohjois-Karjalassa vuonna 2007. Suomen pitää jatkossa löytää aivan omat ja ainutlaatuiset vahvuudet kansainvälisessä työnjaossa, jotta maamme pärjää kovassa kilpailussa. ”Itäisen Suomen maakunnissa, kuten Pohjois-Karjalassa ja Etelä-Savossa, on merkittävät luonnonvararesurssit, joiden hyödyntäminen luo uusia innovaatioita, työtä ja hyvinvointia. Rikkaiden luonnonvarojen hyödyntäminen on omissa käsissämme, sillä niitä ei voi siirtää maailmalle jalostettavaksi. Toinen vahvuutenne on oma kotimainen ruoka, josta tulee lähivuosina jo huutava pula”, maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila sanoo. Ministeri Anttila vierailee tänään Pohjois-Karjalassa Polvijärvellä, Liperissä, Rääkkylässä ja Kiteellä sekä Etelä-Savossa Sulkavalla ja Juvalla. Keskusta haluaa kehittää koko maata tasapuolisesti. Puunjalostus ja uusiutuva energia muiden luonnon tarjoamien mahdollisuuksien ohella ovat Suomen talouden uusi mahdollisuus. Myös suomalaisessa elintarvikeinnovoinnissa on mahdollisuuksia. Terveysvaikutteinen ruoka voisi olla Suomen uusi vientiin asti yltävä kasvuala. Maaseudun monet mahdollisuudet kannattaakin hyödyntää tehokkaasti. "Kaikki puhuvat tänään lähi- ja luomuruoasta. Minä haastan teidät pohjoiskarjalaiset rakentamaan maakuntaanne toimivat lähi- ja luomuruokaketjut yhdessä tuottajien, jalostajien ja kaupan kanssa. Lähi- ja luomuruokaa voidaan tuottaa ja tuotteistaa maakunnittain parhaiten. Kannustan ennakkoluulottomaan innovointiin ja luonnonvarojen uudenlaiseen hyödyntämiseen. Se tuo työtä koko maakunnalle!” ministeri Anttila kannustaa. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma jakaantuu neljään eri toimintalinjaan, joita ovat 1) maa- ja metsätalouden kilpailukyvyn parantaminen, 2) ympäristön ja maaseudun tilan parantaminen, 3) maaseudun elinkeinotoiminnan monipuolistaminen ja maaseutualueiden elämänlaatu sekä 4) Leader-toimintapa. Nämä kaikki neljä toimintalinjaa mahdollistavat maaseudun monipuolisen kehittämisen ja sen kautta koko alueen hyvinvoinnin parantamisen. ”Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman avulla on tuettu useita yrityksiä ja hankkeita itäisessä Suomessa. Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa on tuettu maaseudun kehittymistä eri toimintalinjojen kautta lähes 42 miljoonalla eurolla vuonna 2010”, ministeri Anttila muistuttaa. Merkittävän osuus ohjelman rahoituksesta kohdistuu luonnonhaittakorvaukseen ja maatalouden ympäristötukeen, jonka vaikutus on eurooppalaisesti vertailtuna erittäin hyvä. Ohjelma on kuitenkin hyvin tärkeä maaseudun yritystoiminnalle. Etelä-Savon ELY-keskuksen kautta maksettiin yritys- ja hanketukia vuosina 2007–2010 yhteensä lähes 7,2 miljoonaa euroa. Sama luku oli Pohjois-Karjalassa 9,1 miljoonaa euroa. Maksupäätöksiä on tehty yhteensä 677 Pohjois-Karjalassa ja 561 Etelä-Savossa. Lisätietoja: Ministerin erityisavustaja Jukka-Pekka Kataja, puh. 040 557 3681 Takaisin ylös
20.03.2011	Ministeri Anttila: Suomesta uhkaa loppua oma lihantuotanto, jos kustannusten nousuja emme saa välittymään koko ketjun läpi
	Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila su 20.03.2011 kello 13.00 Loimaalla ja sen jälkeen Pöytyällä sekä Marttilassa ja Sauvossa Suomi on aina menestynyt sopimalla asioista. Suomesta uhkaa loppua oma lihantuotan-to, jos emme saa suuria tuotantopanosten kustannusnousuja välittymään koko elintarvikeketjun läpi, koska kannattamaton tuotanto ei pysty jatkumaan. Siksi nyt tarvitaan vahvaa vastuunottoa ja sopimisen tahtoa kiireesti koko kotimaisessa elintarvike-ketjussa aina tuottajasta kauppaan asti. Huhtikuussa kauppa ja teollisuus sopivat mm. lihantuotteiden loppuvuoden toimituksista ja hinnoista. Nyt huhtikuussa on löydettävä ratkaisu, jolla kohonneet kustannukset saadaan läpi koko elintarvikeketjussa nostaaksemme suomalaisen lihantuotannon syvästä kannattavuuskriisistä. Kriisin taustalla ovat äkkinousseet tuottamisen kustan-nukset. Suomalaisella kotieläintilalla ovat kustannukset nousseet: lannoitteet 41 %:Ia, energian hinta 13 %:ia ja viljan hinta 70-90 prosenttia. Samaan aikaan tuottajahintojen nousu on ollut viljaa lukuun ottamatta 1-6%:ia. Tällaisella tuottajahintojen kehityksellä suhteessa tuotantopanosten kustannusten äkkinousuun Suomessa ei todellakaan kye-tä kannattavasti lihaa ja ruokaa tuottamaan. Elintarvikealalle tarvitaan niin teollisuuden kuin kaupankin välille kustannusten nousut riittävästi huomioonottava sopimusjärjestelmä ns. reilun kaupan systeemi. On saatava sopimuksiin lauseke, joka turvaa jatkossakin kustannusten nousujen ot-tamisen huomioon koko ketjussa! Jos asiasta ei kyetä vapaaehtoisesti sopimaan, on otettava Ranskan keinot käyttöön! Maaliskuun alussa Ranskassa astui voimaan laki pakkosopimisesta, jolla tuottajien asema ketjussa turvataan! Siksi vetoan voimakkaasti koko ketjun toimijoihin: on sopimisen aika ja sillä on todella kiire! Johdollani on pidetty tästä vakavasta kriisitilanteesta neuvotteluja koko elintarvikeketjun kanssa. Kaikki osapuolet tiedostavat ongelman mutta nyt tarvitaan konkreettisia päätöksiä tämän kannattavuusongelman ratkaisuiksi koko ketjussa!! Nyt on vastuunoton aika! Mark-kinoilta löytyy kannattavuusongelmanratkaisun avaimet! Suomessa on maksettu tällä vaalikaudella niin EU:n kuin kansallisetkin tuet täysimääräisinä siten kuin lainsäädäntö ne mahdollistaa. Tukipolitiikalla ei tätä kustannusten nousuongelmaa kyetä hoitamaan. Siihen tarvitaan markkinoilta parempi tuottajahinta, sen saamiseksi on koko ketjun kannettava vastuuta. Ministeri ei voi päättää tuottajahinnoista, sen päätös on ketjun vastuulla. Nyt on aika toimia, jotta vältymme katastrofilta! Ruoasta on enenevästi tulossa pulaa, siksi oma elintarviketuotanto on tärkein tulevaisuuden henkivakuutuksemme!! Takaisin ylös
07.03.2011	Ministeri Anttila: Maatalouden tuottaja- ja toimialaorganisaatiolain valmistelua jatketaan
	Maa- ja metsätalousministeriö tiedottaa Jyväskylä 7.3.2011 "Maatalouden tuottaja- ja toimialaorganisaatiolain valmistelua jatketaan. Tavoitteena on, että se voidaan antaa uudelle eduskunnalle kevätistuntokaudella käsiteltäväksi. Maa- ja metsätalousministeriö valmisteli lakiesityksen viime syksynä ja siitä on käyty neuvotteluja hallituspuolueiden kesken. Lakiesityksen antaminen siirtyy seuraavalle hallitukselle, sillä nykyinen eduskunta ei olisi sitä ehtinyt käsitellä. Lain antaminen pitää myös kirjata seuraavaan hallitusohjelmaan", maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila sanoi puhuessaan maatalouden kannattavuusseminaarissa Jyväskylässä tänään. Hallitus antoi eduskunnalle viime vuoden kesällä esityksen kilpailulain muuttamisesta. Tässä yhteydessä hallitus sitoutui valmistelemaan esityksen erillislaista, jolla voidaan Suomessa ottaa käyttöön EU-lainsäädännön mukaiset tuottaja- ja toimialaorganisaatiot. Maa- ja metsätalousministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö sopivat, että maa- ja metsätalousministeriö vastaa lain valmistelusta. Valmistelun kuluessa kuultiin eri osapuolia laajasti. "Itselleni oli erittäin suuri yllätys se, että elintarviketeollisuus ja kauppa asettuivat vastustamaan EU:n lainsäädäntöön perustuvan tuottaja- ja toimialaorganisaatiojärjestelmän käyttöönottoa nykyistä laajemmin", ministeri Anttila totesi. Tällä hetkellä suoraan EU:n maatalouden markkinajärjestelyjä koskevien säädösten perusteella Suomessa toimii kolme hedelmä- ja vihannesalan tuottajaorganisaatiota. Myös muille sektoreille organisaatioiden perustaminen on mahdollista, mutta se vaatii kansallisen lainsäädännön luomisen. Tuottaja- ja toimialaorganisaatioita koskevia kansallisia säädöksiä on annettu mm. Ranskassa, Belgiassa ja Espanjassa." Tuottajaorganisaatiot ovat maatalousyrittäjien vapaaehtoisesti perustamia yhteenliittymiä. Niiden tehtävänä voi olla esimerkiksi tuotannon suunnittelu ja tuotteiden markkinoille saattaminen. Toimialaorganisaatiot puolestaan voivat olla tuottajien, teollisuuden ja/tai kaupan vapaaehtoisesti muodostamia yhteenliittymiä. Niiden tehtävänä voisi olla esimerkiksi hyvän yhteistyön rakentaminen toimialalle, neuvottelumekanismin ylläpitäminen, sopimusten määrittely ja menekinedistäminen. Lakiluonnos ei salli sopimista hinnoista eikä maatalouden tuottajien kartellia. Se määrittelee kilpailulakiin sisältyvien poikkeusten tapaan tiukat reunaehdot, joiden puitteissa organisaatiot toimisivat. "Tuottaja- ja toimialaorganisaatiot antaisivat suomalaiselle elintarvikeketjulle mahdollisuuden kilpailukyvyn lisäämiseen. Samalla maatalousyrittäjät saisivat äänensä paremmin kuuluviin elintarvikeketjun sisällä. Tällä hetkellä viljelijät ovat elintarvikeketjussa heikoin lenkki. Tuotantokustannusten nousu ei näy tuottajahinnoissa, ja maatalouden kannattavuus on erittäin heikko. Valtiovalta ei voi vaikuttaa tuottajahintoihin, vaan ne määräytyvät markkinoilla", ministeri Anttila painotti. Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä: maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila, puh. 050 511 3044 valtiosihteeri Minna-Mari Kaila, puh. 040 775 6060 Tiedote verkossa: http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/tiedotteet/110307_maataloudentuottaja-jaorganisaatiolaki.html Takaisin ylös
01.03.2011	Ministeri Anttila: Suomen metsäsektori nousuun uusilla tuotteilla ja puurakentamisella
	Tiedote 1.3.2011 Kouvola Suomen metsäalalla on tapahtunut viime vuosina suuria muutoksia. Metsäteollisuuden rakennekehitys on tuntunut monessa maakunnassa ympäri Suomen ja monet epäilevät, että onko alalla enää tulevaisuutta Suomessa. Tällainen epäilys ei kuitenkaan perustu tosiaisoihin, sillä metsäala menee jatkuvasti hyvää vauhtia eteenpäin. "Metsät tuovat Suomeen jatkossakin vaurautta. Monet uudet ja innovatiiviset tuotteet ovat nähneet jo päivänvalon. Nämä tuotteet tulevat vielä mullistamaan koko alan", visioi maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila. Hän puhuu tänään yleisötilaisuudessa Kouvolassa. Aktiivinen työ metsäsektorilla onkin tuottanut jo tulosta ja uusia tuotteita sekä uusia tapoja käyttää metsää syntyy nykyisten tuotteiden rinnalle. Metsästä ja sen raaka-aineista voidaan tehdä niin terveydenhuollon ja kosmetiikan tuotteita, puhumattakaan elintarviketeollisuuden sovelluksista, älykkäistä pakkauksista ja biopolttoaineista. Espoossa toimii jo tällä hetkellä Suomen nanoselluloosakeskus, joka kehittää selluloosalle uusia käyttömahdollisuuksia raaka-aineena ja materiaalina. Puurakentaminen tekee uuttaa tulemistaan. Keskustajohtoinen pääministeri Kiviniemen hallitus on tehnyt paljon töitä puurakentamisen vauhdittamiseksi. Puurakentamista on edistetty monessa ministeriössä erilaisten hankkeiden ja työryhmien avulla. Esimerkiksi maa- ja metsätalousministeriön Kansallinen metsäohjelma 2015 sisältää useita toimenpide-ehdotuksia myös puurakentamisen lisäämiseksi. "Puurakentamisen lisääntymisestä on jo hienoja esimerkkejä ympäri maata, mutta lisäpanostusta tarvitaan edelleen. On erittäin tärkeää, että seuraavassa hallitusohjelmassa sitoudutaan vahvasti puurakentamisen edistämiseen", ministeri Anttila linjaa. Puurakentamisen edistämistä vauhditetaan tällä hetkellä muun muassa Oulun yliopiston, Aalto-yliopiston ja Metsäntutkimuslaitoksen hankkeilla. Maa- ja metsätalousministeriö edistää asiaa muun muassa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman kautta. Ohjelman toimenpiteitä ovat mm. puualan kehittäminen ja pienyritysten yhteistyön edistäminen. Puurakentamisen kehittäminen ja lisääminen sekä metsäalan uusien tuotteiden kehittäminen yhdessä erittäin mittavan bioenergia, kuten metsähakkeen (13 milj. m3 vuodessa), hyödyntämisen tuovat lähes rajattomasti uusia työn tekemisen ja yrittämisen mahdollisuuksia metsäalalle. "Sekä metsäteollisuuden että sahojen ja koko metsäalan on yhdessä poliittisten päättäjien näytettävä konkreettisesti se, miten olemme käyttämässä näitä mahdollisuuksia. On siis ryhdyttävä toimeen!" ministeri Anttila sanoo. Maa- ja metsätalousministeriö on laatinut metsäalan strategisen ohjelman yhdessä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. Sen perustarkoituksena on löytää uudet innovaatiot ja kehittämistoimet, joilla metsäalasta tehdään erittäin vahvan kasvun ala jatkossa. "Haastan kymenlaaksolaiset maakuntana jalkauttamaan tämän metsäalan strategisen ohjelman myös Kymenlaaksoon. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että maakuntaliiton johdolla pidetään seminaarin maakunnan kaikille metsäalan toimijoille. Seminaarissa pitää kartoittaa Kymenlaakson metsien puuvarannot ja niiden mahdollisimman tehokas ja monipuolinen hyödyntäminen", ministeri Anttila kannustaa. Hämeessä metsäalan strateginen ohjelma on jo jalkautettu. Seuraavaksi selvityksen alla on, miten puu saadaan metsistä toimitetuksi oikeisiin käyttökohteisiin. "Tarvitaan yrittäjiä, logistiikkaa sekä tutkimusta ja kehittämistä. Maakunnan menestyminen on teidän käsisäänne", ministeri Anttila sanoo kymenlaaksolaisille. Lisätietoja: Ministeri Anttilan erityisavustaja Jukka-Pekka Kataja, puh. 040 557 3681 Takaisin ylös
28.02.2011	Hämeen Parhaaksi ry järjestää 8.3.2011 talousseminaarin Yrittäjyydellä työtä ja hyvinvointia Lounais-Hämeeseen
	Seminaari pidetään hotelli Rantasipissä Forssassa 8.3.2011 klo 9.00 alkaen. Seminaarin alussa on kahvitarjoilu klo 8.30 alkaen. 09.00 Tervetulotoivotus ja Eevan viesti kansainvälisenä naistenpäivänä, Hämeen liiton hallituksen jäsen Eeva Nurmi 09.15 EU:n rahoitusmarkkinat ja Suomen talouden tulevaisuuden näkymät. Kestääkö euro? Osastopäällikkö Antti Suvanto, Suomen Pankki 10:00 Yrittäjien hallitusohjelmatavoitteet, Toimitusjohtaja Jussi Järventaus, Suomen Yrittäjät 10:45 Yrittäjyydellä Forssan seutu nousuun! Haasteemme ja mahdollisuutemme, Puheenjohtaja Arto Heino, Forssan yrittäjät 11:15 Ympäristöosaamisesta uutta yritystoimintaa alueellemme, Toimitusjohtaja Mika Laine, Envor Group Oy 12:00 Metsistä ja pelloiltamme vastaukset ilmastonmuutoksen haasteisiin, Toiminnanjohtaja Antti Sahi, MTK 12:30 Missä menet kansanterveys? Tohtori Tapani Kiminkinen Seminaariin ilmoittaudutaan maksamalla seminaarimaksu 7.3.2011 mennessä tilille: FSOP FI02 50250240 041277 Hämeen Parhaaksi ry. Seminaarin hinta on yksityishenkilöiltä 50 euroa, pieniltä yrityksiltä 100 euroa ja suurilta yrityksiltä 200 euroa. Maksun voi suorittaa myös paikan päällä. Merkitkää maksun viestiosuuteen seminaarin osallistujien nimet. Lisätietoja: Antero Suonpää, p. 040 043 9285 Tervetuloa seminaariin! Takaisin ylös
23.02.2011	Ministeri Anttila: Metsäsektoria on uudistettu tällä vaalikaudella merkittävästi
	Tiedote 23.2.2011 Loppi Suomen metsätaloussektorilla on tehty tällä vaalikaudella merkittäviä hallinnollisia ja rakenteellisia uudistuksia. Uusi metsäkeskuslaki on juuri hyväksytty eduskunnassa ja metsähallituksen metsätalousliiketoiminnan yhtiöittäminen on työn alla. "Metsäalan hallintoa on kehitetty määrätietoisesti. Metsäkeskusuudistus mahdollistaa toimintojen tehostamisen, yhdenmukaistamisen, laadun parantamisen ja mikä tärkeintä resursseja voidaan jatkossa paremmin hyödyntää yli nykyisten metsäkeskusrajojen", maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila sanoo. Hän puhuu tänään yleisötilaisuudessa Lopella. Metsäkeskusuudistuksen myötä Suomeen perustetaan yksi valtakunnallinen metsäkeskus, jolla on 13 alueellista toimipistettä. Metsäkeskuksen liiketoiminta erotetaan muista metsäkeskuksen palveluista tavoitteena esimerkiksi oman osakeyhtiön perustaminen vuoteen 2014 mennessä. "On erittäin tärkeää, että Suomen metsähallinto on hyvässä terässä, jotta koko metsätaloussektori menestyy tulevaisuuden haasteiden edessä. Metsäkeskuksen tehtävänä on jatkossa entistä enemmän edistää metsätalouselinkeinoja", ministeri Anttila korostaa. Tulevaisuuden haasteita on punnittu yhä tarkemmin ja sen myötä kansallinen metsäohjelma on myös uusittu. Ohjelman tärkein tavoite on huolehtia metsien hyvästä hoidosta, uudistamisesta ja kestävästä hyödyntämisestä. Tarkistamistyössä otettiin huomioon metsäsektorin uudet haasteet ja mahdollisuudet biotaloudessa, mukaan lukien bioenergiatavoitteet. Tämän vaalikauden monissa metsäsektorin uudistuksissa on huomioitu erityisesti metsänomistajien tarpeet ja toiveet. "Metsänomistajakuntaa on kuultava tarkkaan muutoksissa. Heitä ei voi niputtaa samaan joukkoon vaan omistajakunnassa on hyvin erilaisia arvoja ja tarpeita", Anttila muistuttaa. Metsänomistajien toiveita tullaankin huomioimaan, kun metsänkäsittelymenetelmiä kehitetään lisäämällä metsänomistajan omaa valtaa metsässään, sen hoidossa ja käsittelyssä. Tämä tavoite toteutuu metsälakia uudistettaessa maa- ja metsätalousministeriön asettaman työryhmän toimesta. Lisätietoja: Ministerin erityisavustaja Jukka-Pekka Kataja, puh. 040 577 3681 Takaisin ylös
11.02.2011	Ministeri Anttila: Verkkokalastusta rajoitettava saimaannorpan suojelemiseksi
	Savonlinna 11.2.2011 − Vetoan teihin, hyvät vesialueiden omistajat, että teette sopimuksen verkkokalastuksen rajoittamisesta. Vapaaehtoisten kalastusrajoitusten eteen tehty kova työ ei saa valua hukkaan, sanoi maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila puhuessaan kalastusosakaskuntien edustajille Savonlinnassa 11.2. Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on lähettänyt norppa-alueen osakaskunnille sopimustarjouksen. Kaikkiaan sopimusesityksiä postitettiin 234 kappaletta ja ne kattavat 1718 km2 suuruisen alueen. Sopimukset on pyydetty allekirjoittamaan 15.2.2011 mennessä, jotta sopimusalueen kattavuus pystytään arvioimaan riittävän ajoissa. Kevätrajoitusalueen yhtenäisyys ja aukottomuus on saimaannorpan suojelutavoitteiden lisäksi tärkeää myös valvonnan ja tiedottamisen kannalta. Tuorein katsaus sopimustilanteeseen osoittaa, että alueella on vielä jonkun verran aukkoja. Maa- ja metsätalousministeriö seuraa sopimustilanteen kehittymistä. Saimaannorppa ja kalastus -seurantaryhmä on esittänyt, että mikäli kevätrajoitusaluetta ei saada yhtenäiseksi sopimusmenettelyn turvin, ministeriön tulee ryhtyä toimiin kevätrajoitusalueen muodostamiseksi valtioneuvoston asetuksella. Näin totesi myös ministeri Anttila perjantain tilaisuudessa. − Haluan muistuttaa kaikkia, että mikäli sopimusten solmiminen viivästyy tai aluetta ei saada yhtenäiseksi, valtioneuvosto voi joutua antamaan asetuksen verkkokalastuskiellon aikaansaamiseksi koko kevätrajoitusalueelle, Anttila totesi. Mahdollinen asetus ei vaikuta solmittuihin sopimuksiin. Sopimukset säilyvät voimassa toistaiseksi ja niistä maksetaan korvaukset siinäkin tapauksessa, että asetus annetaan. Ministeri Anttila muistutti myös, että EU:n komissio tarkkailee Suomen toteuttamia norpansuojelutoimia. Neuvotteluyhteys komissioon on tällä hetkellä hyvä ja ministeri haluaa jatkaa neuvotteluja hyvässä hengessä. Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä: kalastusneuvos Eija Kirjavainen, puh. 040 772 12 62 ylitarkastaja Roni Selén, puh. 040 507 39 34 Takaisin ylös
11.02.2011	Ministeri Anttila: Elintarvikkeiden kuluttajainformaatiota on parannettava
	Kannanotto 11.2.2011 Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila Kuluttajat saavat tiedon ruuan terveellisyydestä ja turvallisuudesta elintarvikkeiden pakkausmerkinnöistä. Pakkausmerkintöjä ja kuluttajainformaatiota on entisestään parannettava, jotta tieto olisi ymmärrettävämpää ja paremmin hyödynnettävissä. "Elintarvikkeen alkuperä pitää olla selkeästi näkyvillä. Myös tuoteselosteen pitää olla niin selkeä, että kaikki pystyvät sen lukemaan ja ymmärtämään. Kuluttajalla on oikeus tietää, missä tuotettua ja miten käsiteltyä ruokaa hän suuhunsa laittaa", maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila sanoo. Hän puhuu tänään yleisötilaisuuksissa Savonlinnassa, Mikkelissä, Heinolassa ja Sysmässä. Keskustan tavoitteena on saada seuraavaan hallitusohjelmaan selkeät kirjaukset ruuan pakollisista alkuperämerkinnöistä ja oikeasta kuluttajainformaatiosta. Eduskunta hyväksyi tammikuun lopulla valtioneuvoston selonteot elintarviketurvallisuudesta ja ruokapolitiikasta. Molempien selontekojen kannanotoissa eduskunta korosti elintarvikkeiden jäljitettävyysjärjestelmien kehittämistä ja selkeyttämistä. Kannanoton mukaan ruoan raaka-aineiden alkuperä ja tuotantotapa pitää käydä jatkossa aina ilmi tuotteiden myynnin yhteydessä. Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan mukaan kuluttajien luottamus kotimaisen elintarviketuotannon turvallisuuteen voidaan säilyttää korkeana, jos elintarvikkeiden avoin jäljitettävyys paranee. Euroopan unionin tasolla kehitetään asiaa myös. Tällä hetkellä uudistetaan maataloustuotteiden laatupolitiikkaa koskevaa lainsäädäntöä ja myös elintarvikkeiden kuluttajainformaatiota koskevaa lainsäädäntöä. Euroopan komissio on esittänyt oikeudellisen perustan luomista maataloustuotteen alkuperän pakolliselle merkinnälle. Tapauskohtaisesti voidaan hyväksyä myös alkuperän merkintä maantieteellisellä tasolla. Suomi pitääkin tällaista tuotantopaikan merkitsemistä erittäin tärkeänä. "Suomalaisten kuluttajien ruokaturvallisuus ja kuluttajien ruuasta saama oikea tieto on viimeiseen asti varmistettava. Olemme onnistuneet Suomessa välttämään suuremmat kriisit laadukkaan elintarvikeketjumme avulla. Huipputurvallisesta ruuasta on kuitenkin huolehdittava jatkossakin tarkkaan", ministeri Anttila toteaa. Korkea elintarviketurvallisuuden tason ylläpitäminen on kallista, sillä se aiheuttaa monia lisäkustannuksia koko tuotantoketjulle. Kustannuksille on saatava katetta markkinoilta. On kuitenkin tärkeää, että ruokaturvallisuuden kustannuksella ei tehdä pikavoittoja. "Ruokaturvallisuuden kanssa pelailu maksaa monesti huomattavasti enemmän kuin turvallisuuden takaaminen", ministeri Anttila muistuttaa. Ministeri Anttila haluaa muistuttaa, että kotimainen "pellolta pöytään" -lähestymistapa elintarvikkeiden tuotantoketjussa takaa turvalliset elintarvikkeet. Lähestymistapa on kokonaisvaltainen ja ketjun jokaisessa vaiheessa hallitaan toiminnan monet riskit, kuten esimerkiksi mikrobiologiset, kemialliset ja tuotantomenetelmiin liittyvät riskit. "Elintarvikeketjun eri toimijoiden saumaton ja avoin yhteistyö on tässä ensisijaisen tärkeää", ministeri Anttila sanoo. Lisätietoja: Ministerin erityisavustaja Jukka-Pekka Kataja, puh. 040 557 3681 Takaisin ylös
07.02.2011	Ministeri Anttila: EU:n sokerikiintiöjärjestelmä on säilytettävä
	Forssa 7.2.2011 "EU:n maatalouspolitiikkaa uudistetaan parhaillaan vuoden 2014 jälkeiselle ajalle. Sokerin kiintiöjärjestelmän ja sokerituotannon kansallisen tuen jatkaminen on suomalaisen sokerintuotannon toimintaedellytysten turvaamisessa välttämätöntä", maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila korosti puhuessaan tänään Forssassa sokerijuurikkaan viljelijöiden neuvottelukunnassa. "Kiintiöjärjestelmä auttaa turvaamaan pienen maan sokerituotantoa." Maailman sokerimarkkinat ovat epävakaassa tilassa. Sokerista on maailmalla niukkuutta, koska kahtena edellisenä vuotena kysyntä on ylittänyt tuotannon. Valkosokerin maailmanmarkkinahinta on korkeimmillaan 30 vuoteen. Epävakaus heijastuu myös EU-markkinoille. Useissa EU-maissa elintarviketeollisuuden ja myös kemian- ja lääketeollisuuden sokerin saanti on vaikeutunut. "EU:n komissio on luvannut tehdä esityksiä markkinoita vakauttavista toimista helmikuun aikana. Aiemmin käyttämättömiä keinoja olisivat tuotantokiintiön yli tuotetun sokerin vapauttaminen sisämarkkinoille ja tuonnin avaaminen kolmansista maista", ministeri Anttila sanoi. "Näistä keskustellaan EU:ssa helmi- ja maaliskuussa". EU:ssa uudistettiin sokeripolitiikkaa vuoden 2006 päätöksillä, joiden tarkoituksena oli vähentää sokerintuotantoa EU:n jäsenmaissa. Sokerin tuotantokiintiöt ovat EU:ssa 13,3 miljoonaa tonnia. EU-alueen kulutus on 16,5 miljoonaa tonnia. "Tämä epätasapaino tuotannon ja kulutuksen välillä sekä riippuvuus tuonnista on tehnyt EU:n sokerimarkkinoista erittäin haasteelliset. EU:n sokeripolitiikan tavoitteena on jatkossa oltava EU:n sokerituotannon omavaraisuuden nostaminen", ministeri Anttila vaati. "Maailman ruokamarkkinoiden vaihtelut lisääntyvät entisestään. FAO on arvioinut ruoan tarpeen kasvavan 70 % vuoteen 2050 mennessä. Samaan aikaan ilmastonmuutos tulee heikentämään ruoan tuotantomahdollisuuksia monilla maailman hedelmällisimmillä alueilla. Kotimaisen ruoantuotannon merkitys korostuu entisestään. Meidän on osaltamme pystyttävä vastaamaan ruoankysynnän radikaaliin kasvuun lähivuosikymmeninä", ministeri Anttila totesi. Viime vuonna sokerijuurikasta viljeli Suomessa noin 930 viljelijää. Sokeriomavaraisuutemme on noin 40 %. Lisätietoja: maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila, puh. 050 511 3044 Takaisin ylös
03.02.2011	Ministeri Anttila YK:n metsäfoorumissa: Biotaloudessa on tulevaisuus
	New York 3.2.2011 Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila totesi YK:n metsäfoorumin avauspuheessaan, että uusiutuviin raaka-aineisiin, materiaalitehokkuuteen ja kierrätettävyyteen pohjautuva vihreä talous on jo Suomen ja metsäalan nykypäivää. Biopohjainen vihreä talous tarjoaa mahdollisuuden kilpailukykyiselle elinkeinotoiminnalle myös tulevaisuudessa. − Jatkossa yhä enemmän öljy- ja hiilipohjaisia tuotteita voidaan korvata puusta tehdyillä tuotteilla, Anttila sanoo. Tulevaisuus kuuluu metsille ja tuotteille jotka on tuotettu kestävällä tavalla hyödynnetyistä metsistä. Kiinnostavan näköalan tarjoaa mm. mahdollisuus muovin tai tekstiilien valmistamiseen puuraaka-aineesta. Samaan aikaan meidän tulee huolehtia metsätalouden toimintaedellytysten säilymisestä, metsiemme tuotantokyvystä ja monimuotoisuudesta sekä varmistaa, että kasvavasta kysynnästä huolimatta voimme turvata metsien tarjoamat monipuoliset ekosysteemipalvelut. Olemme vastikään tarkastaneet Kansallisen metsäohjelmamme 2015 tavoitteita ja toimenpiteitä sekä käynnistäneet metsälain uudistamisen, jotta ne mahdollisimman hyvin vastaisivat muuttuviin olosuhteisiin. Ministeri Anttila korosti kestävän metsätalouden merkitystä tulevaisuudessa niin kestävän kehityksen, toimeentulon kuin ilmastonmuutoksen hillitsemisen kannalta. Toisaalta ministeri oli huolissaan siitä, että yhteiskunnalliset päättäjät metsäsektorin ulkopuolella eivät vielä ymmärrä metsien mahdollisuuksia tarpeeksi hyvin. − Meidän pitää siis aktiivisemmin viestiä eteenpäin tätä tärkeää asiaa ja vahvistaa yhteistyötä sekä etsiä yhteistyömahdollisuuksia muiden sektoreiden kanssa, Anttila totesi. Kansainvälinen metsien vuosi avattiin keskiviikkona 2.2. New Yorkissa YK:n metsäfoorumissa. Ministeri Anttila johtaa Suomen valtuuskuntaa YK:n metsäfoorumin istunnossa New Yorkissa. Lisäksi ministeri Anttila tapasi kahdenvälisesti useiden valtioiden metsätaloudesta vastaavia ministereitä. Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä: ministerin erityisavustaja Jukka-Pekka Kataja, puh. +358 40 557 36 81 ylijohtaja Juha Ojala, puh. +358 50 413 5515 metsäneuvos Heikki Granholm, puh. +358 400 774 298 Takaisin ylös
25.01.2011	Ministeri Anttila: Kannatan lämpimästi pääministerin aloitetta
	Kannanotto 25.1.2011 Julkaisuvapaa heti Naisjärjestöjen Keskusliiton puheenjohtaja ministeri Sirkka-Liisa Anttila Pääministeri Mari Kiviniemi ehdotti Ylen Ykkösaamun haastattelussa, että Suomeen perustettaisiin lapsi- ja perheministerin salkku. Naisjärjestöjen Keskusliiton puheenjohtaja, ministeri Sirkka-Liisa Anttila on ottanut ehdotuksen ilolla vastaan. Naisjärjestöjen Keskusliitossa halutaan kuitenkin mennä vähän vielä pidemmälle resurssien vahvistamisessa perustamalla oma ministeriö. - Lapsi- ja perhepolitiikassa, työelämän ja perhe-elämän yhteensovittamisessa, työelämän yleisessä kehittämisessä sekä tasa-arvoasioissa on vielä paljon tehtävää. Perheministerin salkun perustaminen merkitsisi parempaa ja tehokkaampaa lapsi- ja perhepolitiikkaa, Sirkka-Liisa Anttila sanoo. Anttilan mukaan perheministerille kuuluisivat kaikki lapsi- ja perhepolitiikkaan liittyvät asiat, kuten esimerkiksi työ- ja perhe-elämän joustavampi yhteensovittaminen, perhevapaiden järjestelyt sekä työelämän kehittäminen, sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen ja samapalkkaisuuskysymykset. - Seuraavassa hallitusohjelmassa on perustettava näille asioille oma ministeriö. Hallitusohjelmassa on samalla koottava tarvittavat henkilöstö- ja rahoitusresurssit lapsi- ja perheministeriön perustamiseen. Tehtävät uuteen ministeriöön löytyvät nykyisistä ministeriöistä lapsi- ja perheministeriöön kokoamalla, Anttila sanoo. Anttila muistuttaa, että perhekäsitys pitää nähdä laajempana. Hänen mukaansa perheitä on hyvin monenlaisia ja perhepolitiikassa tämä olisi otettava entistä paremmin huomioon. Esimerkiksi yksinelävät ovat yksi perhemalli ja heitä ei saa unohtaa päätöksenteossa. Vanhasen II:n hallituksen ja Kiviniemen hallituksen aikana on perhepolitiikassa edistytty paljon. Hallitus on tukenut erityisesti köyhimpiä perheitä korottamalla yksinhuoltajaperheiden ja monilapsisten perheiden etuuksia enemmän kuin muiden. Toki hallitus on panostanut myös kaikkien muidenkin perheiden hyvinvointiin korottamalla lapsen kotihoidon tukea ja lapsilisiä. Lapsilisät ja perhe-etuudet on sidottu indeksiin, eli niiden ostovoima pysyy kustannusten nousun tahdissa. - Tämäkin hallitus on välittänyt perheistä ja lapsista ja halunnut taata jokaiselle lapselle ja nuorelle turvatun tulevaisuuden, Anttila sanoo. Lisätietoja: Ministeri Anttilan eduskunta-avustaja Sanna-Helena Rantala, p. 09 432 4044 Takaisin ylös
17.01.2011	Ministeri Anttila:Turvallisuus on kotimaisen ruuan parhain kilpailuvaltti
	Kannanotto 17.1.2011 Laitila klo 11.00, Uusikaupunki klo 13.30, Vehmaa klo 14.30, Mynämäki klo 16.30, Nousiainen klo 17.30. Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila Julkaistavissa heti Ruokaturvallisuus ei ole itsestäänselvyys maailman elintarvikemarkkinoilla. Puutteita ja jopa ruokaskandaaleja paljastuu turhan usein maailmalla. Kiinan melamiinimaitojauhe-skandaali ja Saksan dioksiiniskandaali ovat viimeisimpiä esimerkkejä. Suomi on tutkitusti maailman huippua elintarviketurvallisuudessa. Esimerkiksi viime kesänä julkaistu EU-vertailututkimus todisti tämän. Monet maat pyrkivätkin ottamaan oppia Suomen tehokkaasta ruokaturvallisuusosaamisesta. "Turvallisuus on kotimaisen ruokamme parhain kilpailuvaltti", maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila sanoo. Anttila puhuu tänään yleisötilaisuuksissa ympäri Varsinais-Suomea. Hänen mukaan erinomaista ruokaturvallisuutta pitäisi hyödyntää paremmin kotimaisen ruuan markkinoinnissa. "Kuluttajan on saatava tietää ruoan alkuperä sekä ruuan tuottamisen tapa", ministeri Anttila sanoo. Anttilan mukaan maamme elintarviketeollisuus ja kauppa voisivat yhdessä entistä voimakkaammin profiloitua huipputurvallisen suomalaisen ruuan tarjoajana. Suomalaisen elintarviketurvallisuuden juuret ovat maaseudulla, sillä turvallisuudesta huolehtiminen alkaa jo pellolta. "Ruokaturvallisuudesta huolehtiminen maksaa tuottajille kalliimpina tuotantokustannuksina, mutta parempaa kannattavuutta ei voi hakea tinkimällä turvallisuudesta. Ruokaturvallisuuden lisäkustannukset on löydyttävä markkinoilta", ministeri Anttila toteaa. Anttila toivoo, että Suomessa puhuttaisiin ruuasta turvallisena laatutuotteena eikä pelkästään hintatuotteena. "Halvalla ei voi saada laadukasta ja turvallista ruokaa", ministeri Anttila linjaa. Lisätietoja: Ministerin erityisavustaja Jukka-Pekka Kataja, puh. 040 557 3681 Takaisin ylös
15.01.2011	Ministeri Anttila: Kokoomus sulloisi suomalaiset vain keskuksiin
	Keskusta ei hyväksy kokoomusministereiden tulkintaa valtioneuvoston periaatepäätöksestä koskien alueiden käytön tavoitteita. Periaatepäätöksen mukaan aluerakennetta tulee eheyttää. Kokoomuksen mukaan tämä tarkoittaa maaseudulla asumisen ja sinne rakentamisen rajoittamista. Keskustan mukaan päätös tarkoittaa suurimpien kaupunkien ja lähinnä pääkaupunkiseudun hajautumisen ehkäisemistä ja keskusta-alueiden tiivistämistä. Ilmastonmuutos keppihevosena ollaan nyt monissa maakunnissa ja kunnissa lähdettykin keskittävän kehityksen tielle. Teknokraatit ovat kammioissaan päätelleet, että etäämmällä asuminen olisi jotenkin ympäristön kannalta turmiollisempaa kuin kaupungin ruutukaava-alueella. Tämä käsitys on totaalisesti väärä. Maaseudulla asuminen on monilla tavoin hyvin ekologista. Liikkuminen muodostaa vain osan ilmastopäätöksistä. Selvästi merkittävämpiä ovat asuminen ja erityisesti asuntojen lämmitys. Maaseudulla rakentaminen on pääosin ilmastoystävällistä puurakentamista. Lämmitysjärjestelmät maaseudulla perustuvat pitkälti uusiutuvaan energiaan toisin kuin esimerkiksi Helsingissä, missä vieläkin hiili tupruaa. Liikkumisen ilmastopäästöt taas vähenevät koko ajan, kun olemme siirtyneet vähäpäästöisiin autoihin ja uusiin liikennepolttoaineisiin. Maaseudulla myös ruoka on usein todellista lähiruokaa. Näiden seikkojen vuoksi maaseudun asumisen rajoittaminen ilmastosyihin vedoten on keinotekoista politikointia. Suomalaiset haluavat asua maaseutumaisissa oloissa. Meillä on Suomessa erinomaiset mahdollisuudet oikealla suunnittelulla toteuttaa tätä ihmisten haluamaa asumismallia. Meillä on tilaa ja maata ja luonnonläheisyyttä. Näitä arvostavat ihmiset niin meillä kuin muullakin. Tilasta ja luonnonrauhasta on maailmalla tulossa yhä niukempi hyödyke. Kaavoittajien tulisi nyt erilaisten rajoitusten miettimisen sijaan pohtia uusia maaseudulle sopivia rakennusratkaisuja. Maaseudulle muuttoa tulee päinvastoin edistää ja se tulee olla myös kuntien ja maakuntien kaavoituksessa mahdollista Suomi tarvitsee maaseutua. Maaseutu on vastauksemme ilmastonmuutoksen haasteisiin. Kotimainen energia ja ruoka lähtevät maaseudulta ja näiden kysyntä kasvaa maailmalla koko ajan. On siksi välttämätöntä, että maaseutua kehitetään niin asumisen kuin yrittämisen sijaintialueena. Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila puhui lauantaina Tampereella. Takaisin ylös
09.01.2011	Ministeri Anttila: Ruokaturvallisuus taattava kuluttajille
	Maapallon elintarvikkeista yli 80 prosenttia kulutetaan siellä missä ne tuotetaankin. Yllijääminä ruoasta liikkuu 12–15 prosenttia globaalissa vapaakaupassa. Toistuvasti olemme saaneet kuulla eri puolilla maapalloa löydetyistä elintarvikkeiden turvallisuusongelmista. Esimerkiksi Kiinassa on maitoon lisätty kiellettyjä aineita, Saksasta puolestaan löytyi kelvotonta rasvaa, jota oli käytetty eläinten rehuvalmistukseen. Kaikkien näiden ongelmien takaa löytyy taloudellisen edun tavoittelu mahdollisimman pienin kustannuksin, jotta toimijan oma siivu jäisi mahdollisimman suureksi. Ruokaturvallisuuden takaamiseksi tarvitaan pellolta pöytään jäljitettävä elintarvikeketju. Tarvitaan tiukempaa lainsäädäntöä ja omavalvonnan lisäksi tehokasta viranomaisvalvontaa niin EU:n sisäiseen elintarvikekauppaan kuin unionin ulkopuoliseen tuontiinkin. Genevessä on käynnissä WTO-neuvottelut, joissa mm. maataloustuotteiden vapaakauppasopimus on edelleen auki. EU:n pitää nostaa seuraavissa neuvotteluissa esille elintarvikeketjun läpinäkyvyysvaatimus, jotta tiedämme miten tuotettuja, missä tuotettuja ja miten jalostettuja ja prossesoituja ovat ne elintarvikkeet, joita globaalissa kaupassa liikkuu. Ruokaturvallisuuteen tarvitaan globaalisti selkeät pelisäännöt ja niiden rikkomisesta on langetettava ankaran vastuun periaatteella sanktiot. Ihmisten ruokaturvallisuudella ei saa sallia rahastusta eikä rikastumista. Ruokaturvallisuuden takaaminen kuluttajille onnistuu vain pellolta pöytään asti jäljitettävällä ja läpinäkyvällä ketjulla, tehokkaasti lainsäädännöllä ohjatulla ja viranomaisten valvomalla toimintatavalla. Tämä on erityisen suuri haaste niille maanosille, joissa ei ole olemassakaan jäljitettävää ja läpinäkyvää elintarvikeketjua. Näissä maissa, kuten esim USA:ssa, elintarvikkeen loppukäsittelyssä ennen pakkausta ruoka käsitellään aineilla, joiden terveellisyydestä ja turvallisuudesta on mm. EU:n ja USA:n välillä suuria näkemyseroja. Takaisin ylös
03.12.2010	Ministeri Anttila: Kotimainen tuote ja palvelu tuovat työtä Suomeen
	Tiedote 3.12.2010 Julkaistavissa klo 19.00 "Näin joulun alla on hyvä muistaa se, että kotimaisen tuotteen valinta ulkomaalaisen sijaan tuo työtä ja hyvinvointia suomalaisille maakunnissa ja koko maassa. Suomalaisen Työn liiton mukaan Suomeen saataisiin vuosittain 20 000 uutta työpaikkaa, jos jokainen suomalainen käyttäisi 20 euroa enemmän kuukaudessa kotimaisten tuotteiden ja palveluiden hankintaan", korosti maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila puhuessaan tänään Ypäjällä. Kotimaisten elintarvikkeiden vahvuuksia ovat työllistävyyden lisäksi pellolta pöytään ulottuva laatuketju, tuotteiden ruokaturvallisuus, jäljitettävyys ja eläinten hyvinvoinnista huolehtinen. Salmonellaa ei ole elintarvikkeissamme. Jos sitä on tavattu, se on pystytty havaitsemaan valvonnoissa nopeasti. Eläintautitilanne on määrätietoisen ja tehokkaan toiminnan ansiosta pysynyt kurissa, vaikka EU-jäsenyyden myötä rajat avautuivat tuonnille. Anttila uskoo eläinten hyvinvoinnin merkityksen lisääntyvän kuluttajien ostopäätöksissä. "Hinta tulee jatkossakin olemaan määräävin tekijä ostoskäyttäytymisessä osalle kuluttajista. Kuitenkin kasvava osa kuluttajista kuuluttaa entistä voimakkaammin tuotannon vastuullisuuden perään", ministeri Anttila sanoi. Koko tuotantoketjussa on työskennelty ahkerasti eläinten hyvinvoinnin lisäämiseksi. Hallitus on edistänyt hyvinvointia usein toimin. Eläinten hyvinvointituki on otettu käyttöön vuonna 2008. Tuen piiriin kuuluu noin 4800 nauta- ja sikatilaa. Myös eläinten hyvinvointikeskus on perustettu. Se toiminnan tarkoituksena on mm. lisätä tutkimuksen ja valvonnan yhteistyötä. Parhaillaan maa- ja metsätalousministeriössä on valmistelussa eläinsuojelulain kokonaisuudistus. Vuoden alusta lähtien terveysluokitusrekisteriin kuuluvilla nauta- ja sikatiloilla tullaan erikseen kiinnittämään huomiota terveyden lisäksi myös muihin eläinten hyvinvoinnin osatekijöihin, kuten ruokintaan, olosuhteisiin ja käyttäytymiseen. Suomen Lihateollisuusyhdistyksen jäsenteurastamot ovat sopineet yhteisistä hälytysrajoista, joiden ylittäminen johtaa tilatason toimenpiteisiin. "Arvostan suuresti tuottajien ja teollisuuden toteuttamia toimia eläinten hyvinvoinnin parantamiseksi", ministeri kertoi. Joutsenlippu-merkki kertoo kuluttajalle, että kyseessä on kotimaisesta raaka-aineesta valmistettu elintarvike. "Toivoisin yritysten käyttävän merkkiä nykyistä enemmän. Suomalaista tuotetta etsivän kuluttajan olisi silloin helpompi löytää etsimänsä", Anttila totesi. Lisätietoja: maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila, puh. 050 511 3044 Takaisin ylös
27.11.2010	Ministeri Anttila: Komission tiedonanto on hyvä pohja Suomen erityistarpeet huomioon ottavalle maatalouspolitiikan uudistukselle
	Tiedote Kajaani 27.11.2010 EU:n maatalouspolitiikkaa uudistetaan vuoden 2013 jälkeiselle ajalle. Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila on tyytyväinen maatalouskomissaari Dacian Cioloksen johdolla valmistellun EU:n komission tiedonannon antamiin lähtökohtiin. Tiedonanto julkaistiin 18.11.2010. "Tiedonanto tunnustaa eurooppalaisen maatalouden erilaiset olosuhteet, ja niistä aiheutuvat haasteet. Suomen pohjoiselle maataloudelle tällä on suuri merkitys. Nykyinen maatalouspolitiikka on rakennettu aikoinaan 12 jäsenmaan tarpeista, eikä siksi ole ihme, jos se on koettu jäsenmaissa ahdistavaksi. Tilanne on täysin erilainen nyt, kun jäsenmaita on 27. Tämä näkyy ja sen kuuluukin näkyä tiedonannossa", ministeri Anttila sanoi Keskustan puoluevaltuuskunnassa Kajaanissa. "Olen erittäin tyytyväinen siihen, että tiedonannossa olemme saaneet läpi keskeiset tavoitteemme. Näin tapahtui ensimmäisen kerran EU-jäsenyytemme aikana. Komission tiedonanto on mahdollisuuksien ikkuna, joka meidän on pystyttävä nyt tehokkaasti hyödyntämään. Pohjoiset erityisolosuhteemme ja niiden aiheuttamat haasteet maataloudellemme on otettu huomioon tulevan maatalouspolitiikan keinovalikoimassa. Seuraavaksi valmistelen Suomen konkreettiset esitykset komission lainsäädäntöpohjiin maalis-huhtikuun aikana vuonna 2011. Tästä menettelystä olen jo sopinut komissaari Cioloksen kanssa", kertoi ministeri Anttila. Ministeri Anttila muistuttaa, että tiedonanto on yleispiirteinen, eikä sen perusteella voi arvioida eri maiden tai tilojen tuen euromäärää. Myöskään EU:n tulevan, vuonna 2014 alkavan rahoituskauden rahoituskehyksiä ei vielä tiedetä. EU:n maatalousministerit käyvät ensimmäisen keskustelun tiedonannosta maanantaina 29.11. Brysselissä. Komissio antaa lainsäädäntöehdotuksensa heinäkuussa 2011. Neuvosto päättää lainsäädäntöehdotuksista yhdessä Euroopan Parlamentin kanssa yhteispäätösmenettelyllä. Lainsäädäntöpaketista tehdään päätökset todennäköisesti kesän 2012 - alkuvuoden 2013 välisenä aikana. Lisätietoja: maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila, puh. 050 511 3044 Takaisin ylös
20.11.2010	Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila: CAP-uudistuksen kansallinen valmistelu jatkuu
	Kannanotto Renko 20.11.2010 julkaistavissa klo 10.00 Euroopan komissio julkaisi torstaina 18.11.2010 tiedonantonsa Euroopan unionin yhteisen maatalouspolitiikan, eli CAP:n, uudistamisesta vuoden 2013 jälkeen. Ministeri Sirkka-Liisa Anttilan mukaan tiedonanto antaa hyvän pohjan Suomen tarpeiden jatkovalmisteluille. Ministeri puhui tänään Keskustan Etelä-Hämeen piirin piirikokouksessa Rengossa. Kansallisen tason valmistelutyö CAP-uudistuksen parissa jatkuukin välittömästi. "Tavoitteena on, että Suomi esittää omat kansalliset lainsäädäntötarpeensa komissiolle maatalouspolitiikan uudistuksen valmistelua varten jo ensi helmikuussa. Sen jälkeen käynnistyy välittömästi valmistelu ja siihen liittyvät neuvottelut niin minun ja maatalouskomissaari Cioloşin välillä kuin Suomen ja EU:n komission virkamiesten välillä", ministeri Anttila sanoo. Hallituksen tavoitteena on saada jo komission lainsäädäntöehdotuksiin mukaan Suomen kansalliset tarpeet niin LFA-tukien, ympäristötukien kuin tuotantoon sidottujen tukien ja CAP-tuen osalta. Kun Komissio antaa omat lainsäädäntöehdotuksensa CAP:n uudistuksesta kesä-heinäkuussa 2011, johtaa tämä aikataulu siihen, että nykyisen hallituksen vastuulla on Suomen konkreettisten tarpeiden vieminen osaksi yhteisen maatalouspolitiikan uutta lainsäädäntöä. "Työtä riittää, mutta uskon vahvasti, että Suomen tarpeet tullaan huomioimaan uudistuksessa", ministeri Anttila sanoo. Ensimmäistä kertaa koko Suomen EU-jäsenyyden aikana EU:n komissio lähtee tiedonannossaan siitä, että tulevaisuudessa mahdollistetaan ruuantuotanto koko unionin alueella. Maatalouspolitiikka myös rakentuisi ensimmäistä kertaa 27 jäsenmaan erilaisten tarpeiden perustalle. Tähän asti yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteet eivät ole olleet jäsenmaalähtöisiä vaan koko unionissa on noudatettu samaa politiikkaa huolimatta siitä onko se soveltunut jäsenmaan tarpeisiin. "Jatkossa politiikka lähtee jäsenmaiden tarpeista. Tämä on aivan, kuten maatalouskomissaari Dacian Cioloş minulle kertoi viime kesänä Suomen vierailullaan. Annan komissaarille lämpimät kiitokset vierailun aikana annettujen lupausten lunastamisesta", ministeri Anttila sanoo. Lisätietoja ministeri Anttilalta, p. 09 432 3044 Takaisin ylös
18.11.2010	Ministeri Anttila: Komission tiedonanto EU:n maatalouspolitiikasta antaa hyvän pohjan neuvotteluille
	EU:n komissio julkaisi tiedonantonsa EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistamisesta tänään. Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttilan mukaan tiedonannon pohjalta on hyvä lähteä käymään keskusteluja ja neuvotteluja Suomen maatalouden ja maaseudun tarpeista. "Tiedonanto antaa kehyksen jatkovalmistelulle. Siinä on otettu huomioon eurooppalaisen maatalouden tulevaisuuden haasteet ja eri maiden näkemyksiä politiikan kehittämisestä. Mielestäni komissio on onnistunut tässä hyvin", ministeri Anttila toteaa. "Käydessään kesällä Suomessa maatalouskomissaari Ciolos korosti, että CAP-uudistuksessa on otettava huomioon 27 jäsenmaan tarpeita, mukaanlukien pohjoisten ja syrjäistenkin alueiden tarpeet, koska ruoantuotantoa tarvitaan kaikkialla EU:ssa. Tämä komissaarin mielipide näkyy nyt julkaistussa tiedonannossa. Suomelle, joka on maailman pohjoisin maatalousmaa ja jossa tuotanto-olosuhteet ovat luonnonoloista johtuen vaikeat, komissaarin näkemys on erittäin tervetullut", Anttila korostaa. Maa- ja metsätalousministeri Anttilan mukaan Suomelle erityisen tärkeitä kysymyksiä ovat epäedullisten alueiden luonnonhaittakorvauksen kansallisen osarahoituksen säilyminen, maatalouden ympäristötuen kehittäminen ja EU:n kokonaan rahoittamien tuotantoon sidottujen tukien jatkuminen. Lisäksi tukijärjestelmiä on pystyttävä yksinkertaistamaan huomattavasti. "Tiedonanto ei ole niin yksityiskohtainen, että sen perusteella voisi arvioida eri maiden mahdollisia tukieurojen lisäyksiä ja menetyksiä. Asiat tarkentuvat neuvottelujen kuluessa", Anttila muistuttaa. Komissio kaavailee nykyistä vihreämpää maatalouspolitiikkaa. Politiikka perustuisi edelleen kahteen ns. pilariin. Ensimmäisen pilarin tuet eli EU:n kokonaan rahoittamat suorat tuet jakaantuisivat nykyistä tasaisemmin jäsenvaltioiden välillä. Anttilan mukaan tämä kysymys on monelle maalle yksi neuvottelujen vaikeimmista asioista. "Suomen tuki on lähellä EU:n keskiarvoa, joten Suomelle tämä ei ole kovin ongelmallista. EU:n laajuiseen tasatukeen ei kuitenkaan voida mennä, koska kustannustaso on hyvin erilainen eri maissa". Toisen pilarin tuet eli maaseudun kehittämistuet keskittyisivät kilpailukyvyn, innovaatioiden ja ympäristönsuojelun edistämiseen sekä ilmastonmuutoksen torjuntaan ja luonnonvarojen kestävän käytön tukemiseen. Maaseudun kehittämistoimenpiteiden on komission mielestä oltava nykyistä paremmin kohdennettuja ja tavoitteellisempia. Komissio esittää, että nykyisen kaltaiset maatalouspolitiikan markkinatoimet säilytetään turvaverkkoina markkinoiden kasvavaan vaihteluun vastaamiseksi. Komissio aikoo tehdä esityksiä maatalouden markkinoiden tehokkaamman toiminnan takaamiseksi. Suunnitelmissa on mm. elintarvikeketjun epätasapainoisen neuvotteluaseman tasapainottamista, sopimussuhteiden kehittämistä ja läpinäkyvyyden lisäämistä. Maatalouspolitiikan uudistuksella komissio haluaa ylläpitää elinvoimaista elintarviketuotantoa, luonnonvarojen kestävää käyttöä ja tasapainoista alueellista kehitystä. Keskeisiä haasteita ovat ruokaturvan ylläpito EU:ssa ja koko maailmassa, ympäristönsuojelun lisääminen, ilmastonmuutoksen hillitseminen sekä maaseutualueiden talouden ja työllisyyden turvaaminen. Tavoitteena on, että tiedonannosta käytyjen keskustelujen pohjalta maatalousministerit antaisivat päätelmänsä tiedonannosta keväällä 2011. Lainsäädäntöehdotukset komissio esittää heinäkuussa 2011. Neuvosto päättää lainsäädäntöehdotuksista yhdessä Euroopan Parlamentin kanssa yhteispäätösmenettelyllä. Lainsäädäntöpaketista tehdään päätökset todennäköisesti kesän 2012 - alkuvuoden 2013 välisenä aikana. Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä: valtiosihteeri Minna-Mari Kaila, p. 09 160 53323, 040 775 6060 ylijohtaja Heimo Hanhilahti, p. 09 160 53311, 040 513 2120 maatalousneuvos Kari Valonen, p. 09 160 52428, 040 751 8407 Takaisin ylös
13.11.2010	Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila vaatii Infra Oy:n perustamista
	Tiedote 13.11.2010 Tampere Julkaistavissa 13.11.2010 klo 17.00 Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila vaatii väylähankkeisiin pitkäjänteisyyttä. Ministeri Anttila puhui tänään Infra Häme ry:n 50-vuotisjuhlissa Tampereella "Jo pitkään puhuttu ja nyt liikenneministeri Anu Vehviläisen voimakkaasti ajama hanke Valtion Infra Oy:n perustamiseksi olisi pitänyt jo toteuttaa, koska sillä olisi turvattu väylien peruskorjaaminen taloudellisesti ja kestävästi pitkäjänteisellä tavalla", ministeri Anttila sanoo. Ministeri Anttilan mukaan yksi surullinen esimerkki pitkittyneestä ja kalliista valtatien peruskorjaamishankkeesta on valtatie 2. Valtatietä on parannettu vuosina 2006–2008, mutta määrärahojen niukkuudesta johtuen suunnitelluista ja tarvittavista korjauskohteista on voitu toteuttaa vain puolet. Hanke on edelleen pahasti kesken niin Porin päässä kuin välillä Humppila-Karkkila. Valtatie 2 on elintärkeä liikenneväylä oman alueensa ainoana kehityskäytävänä. Se yhdistää pääkaupunkiseudun ja Satakunnan. Pääkaupunkiseudulta on hyvät yhteydet lähes kaikkiin Etelä-Suomen maakuntakeskuksiin. Pori ja Forssan seutu ovat jääneet tästä kehityksestä pahasti jälkeen, sillä näitä keskuksia ei tavoita suora junayhteys saati laadukas ja nopea tieyhteys. Anttilan mukaan 2-tien kaltaiset väylät ovat erittäin oleellisia omalla alueellaan. Yhteiskunnan perustoimivuus edellyttää hyvää infrastruktuuriverkostoa. Pitkäjänteisyyttä tarvitaan ja Anttilan mukaan Infra Oy:n perustaminen onkin ehdottomasti saatava seuraavaan hallitusohjelmaan. "Infra Oy:n rahoitusmallilla valtatie 2:kin olisi jo kokonaan peruskorjattu", ministeri Anttila toteaa. Lisätietoja: Ministerin eduskunta-avustaja Sanna-Helena Rantala, puh. 09 432 4044 Takaisin ylös
31.10.2010	Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila: Ilman kannattavaa maataloustuotantoa ei ole tarjolla lähi- eikä luomuruokaa
	Kannanotto Loimaa ja Somero 31.10.2010 Suomalaisessa elintarvikeketjussa on tällä hetkellä erikoinen tilanne. Kuluttajat vaativat entistä enemmän lähi- ja luomuruokaa, mutta samaan aikaan ruuantuottaja sinnittelee kannattavan tuotannon rajoilla ja hänen asemansa elintarvikeketjussa on heikko. "On ymmärrettävä, että ilman kannattavaa maataloustuotantoa ei ole saatavilla puhdasta kotimaista lähi- eikä luomuruokaa. Suomalaisen ruuantuottajan on saatava tuotantokustannukset katetuksi ja korkealaatuisista tuotteistaan kohtuullinen palkka", ministeri Anttila vaati tänään Loimaan maataloustuottajien 90-vuotisjuhlassa ja Keskustan maatalousillassa Somerolla. Kauppa ja elintarviketeollisuus ovat käyneet neuvotteluja ensi vuoden alun ja kevään elintarviketoimituksista ja hinnoista. Lehdissä olleiden tietojen mukaan näihin neuvottelupöytiin ei ole kantautunut juurikaan vaatimuksia ruuan hinnan nousutarpeesta. Samaan aikaan ruuantuottajien pitäisi kuitenkin saada katettua tuotantopanosten, kuten rehun ja lannoitteiden, roimasti kallistuneet kustannukset. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen kannattavuuskirjanpitotulosten mukaan maataloustuotannon kannattavuus ja samalla yrittäjätulo ovatkin laskeneet viimeiset kolme vuotta. "Yhtälö ei toimi. Kyllä ketjun alkupäänkin on saatava korkeampaa hintaa tuotteistaan tuotantokustannusten kasvaessa", ministeri Anttila linjaa. "Mikä on vialla neuvotteluissa? Miksi elintarvikeketjun arvonlisä ei vieläkään jakaudu tasaisesti kaikkien toimijoiden välillä?" Anttila kysyy. Tuottajien neuvotteluasemaa elintarvikeketjussa pitää vahvistaa. Tätä taustaa vasten ministeri Anttilan johdolla on valmisteltu tuottaja- ja toimialaorganisaatiot mahdollistava lakiesitys. "Tämä lakiesitys on mitä kiireellisin ja tärkein, jotta saamme ketjumme toimimaan reilummin", ministeri Anttila sanoo. Useassa EU:n jäsenmaassa vastaavat tuottaja- ja toimialaorganisaatiot ovat toimineet hyvin. Ministeri Anttila kannattaa myös MTK:n puheenjohtaja Juha Marttilan esittämää vähittäiskaupan valvonta-asiamiehen asettamista Suomeen. Britanniassa asiamiehen toimisto on perusteilla maan reilun kaupan virastoon ja asiamiehen tehtävänä on valvoa, että kaupankäynnissä noudatetaan reiluja toimintatapaohjeita. "Meidän kauppamme on hyvin keskittynyt, joten tarvetta asiamiehelle on", ministeri Anttila sanoo. Lisätietoja: Eduskunta-avustaja Sanna-Helena Rantala, p. 09 432 4044 Takaisin ylös
29.10.2010	Ministeri Anttila: Vuonna 2004 ilmoitetut tukikelvottomat pellot saatava tuen piiriin
	Maa- ja metsätalousministeriö Lapua 29.10.2010 Hallituksen lisäbudjettiriihessä tekemän päätöksen mukaan vuonna 2011 otetaan 18 300 hehtaaria ns. jonopeltolistalla olevia peltoja EU:n osarahoittaman ympäristötuen ja luonnonhaittakorvauksen sekä sen kansallisen lisäosan piiriin. Samalla hallitus kirjasi, että tavoitteena on ulottaa tukikelpoisuus kaikille lopuille jonopelloille (eli noin 18 000 hehtaarille) nykyisen vuonna 2013 päättyvän ohjelmakauden aikana. "Jonopeltojen ottaminen tukikelpoiseksi voidaan toteuttaa maa- ja metsätalousministeriön budjettikehyksissä olevan määrärahan puitteissa", maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila totesi tänään puhuessaan Lapualla Keskustan kunnallisjärjestön järjestämässä tilaisuudessa. "Maa- ja metsätalousministeriön vaatimus oli, että jonopeltoja otetaan ensi vuonna tukikelpoiseksi 28 000 hehtaaria ja vuonna 2012 loput noin 9 000 hehtaaria. Tähänkin määrään meillä on määrärahat olemassa omassa kehyksessämme", ministeri Anttila painotti. "Osalle vuonna 2004 ilmoitetuista jonopelloista on voitu myöntää tukikelpoisuus vuosina 2007, 2009 ja 2010. Jonoa on kuitenkin vielä merkittävästi jäljellä. Loppujono on voitava purkaa viimeistään 2012", ministeri Anttila vaatii. "Tämä on merkittävä asia niiden maatalousyritysten taloudelle ja kannattavuudelle, joilla jonopeltoja on". Valtioneuvosto sopi vuonna 2004 määrärahatilanteen vuoksi ja pellon raivauksen hillitsemiseksi niistä peltoalueista, jotka tuolloin eivät olleet tukikelpoisia, mutta jotka tulevina vuosina voivat saada tukioikeuden, mikäli määrärahat sen sallivat. Tämän päätöksen ja viljelijöiden hakemusten perusteella syntyi ns. jonopeltolista. Se sisälsi mm. vuoden 2004 lokakuun loppuun mennessä raivatut peltolohkot, sitoumuksista vapautuvat luopumiseläkepellot sekä ns. kasvusääntölohkot. Kasvusääntölohkolla tarkoitetaan lohkoa, joka ei ole tullut viljelijän hakemuksesta huolimatta aiemmin tukikelpoiseksi sen vuoksi, että tilan tukikelpoinen pinta-ala ei ole lisääntynyt sen hetkisten säädösten edellyttämää määrää. Ministeri Anttila toi tilaisuudessa esiin suuren huolensa maatalousyritysten heikosta kannattavuudesta. "Tuottajahinnat polkevat paikallaan, vaikka tuotantokustannukset nousevat", ministeri korosti. "Tilanne on kestämätön. Kyllä alkutuotannon kohoavat kustannukset pitäisi ottaa huomioon elintarviketeollisuuden ja kaupan välisissä neuvotteluissa", sanoi Anttila. Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä: ministerin erityisasiantuntija Pia Lehmusvuori, puh. 0400 395 537 Takaisin ylös
25.10.2010	Ministeri Anttila: Maatalouden tuottaja- ja toimialaorganisaatioita koskeva lainsäädäntövalmistelu etenee
	Helsinki 25.10.2010 Maa- ja metsätalousministeriö lähettää tänään 25.10.2010 lausunnoille maa- ja metsätalousministeriössä valmistelussa olevan tuottaja- ja toimialaorganisaatioita koskevan lakiehdotuksen. Ministeri Anttila kertoi asiasta puhuessaan Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton järjestämässä Vihreä kasvu-tilaisuudessa Helsingissä. Lakiehdotuksella mahdollistettaisiin tuottaja- ja toimialaorganisaatioiden toiminta nykyistä laajempana. Hedelmä- ja vihannesalan tuottajaorganisaatioista on jo nykyisin EU-säädöksiä. Suomessa toimii kolme tällaista organisaatiota. Laki laajentaisi perustamismahdollisuuden myös muille aloille. Tällainen mahdollisuus on käytössä esimerkiksi Ranskassa ja Espanjassa. Tuottaja- ja toimialaorganisaatioiden perustaminen on toimijoille täysin vapaaehtoista. Laki ainoastaan tarjoaisi tähän mahdollisuuden. Tuottajaorganisaatiot ovat maatalousyrittäjien vapaaehtoisesti perustamia yhteenliittymiä. Niiden tehtävänä voi olla esimerkiksi tuotannon suunnittelu ja tuotteiden markkinoille saattaminen. Toimialaorganisaatiot puolestaan voivat olla tuottajien, teollisuuden ja/tai kaupan vapaaehtoisesti muodostamia yhteenliittymiä. Niiden tehtävänä voisi olla esimerkiksi hyvän yhteistyön rakentaminen toimialalle, neuvottelumekanismin ylläpitäminen, sopimusten määrittely ja menekinedistäminen. Lakiluonnos ei salli sopimista hinnoista eikä maatalouden tuottajien kartellia. Se määrittelisi kilpailulakiin sisältyvien poikkeusten tapaan tiukat reunaehdot, joiden puitteissa tuotannon rajoittamisesta voitaisiin sopia. Eräissä uutisissa väitettiin syyskuussa, että ministeriö valmistelisi EU-kilpailulainsäädännön vastaisia säädöksiä. Näin ei ole. Lain ja niiden perusteella hyväksyttyjen tuottaja- ja toimialaorganisaatioiden on oltava EU-säännösten mukaisia. Lain valmistelu on aloitettu hallituksen kesäkuussa antaman lausuman perusteella. Lausuma annettiin hallituksen päättäessä hallituksen esityksestä uudeksi kilpailulaiksi. Valmistelu tehdään maa- ja metsätalousministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön sopiman menettelytavan mukaisesti maa- ja metsätalousministeriössä. Valmistelu on tapahtunut normaalin lainvalmistelukäytännön mukaisesti ja sen aikana on kuultu sidosryhmiä ja viranomaisia. Eduskunnalle lakiehdotus annettaisiin tämän vuoden aikana. Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä: lainsäädäntöneuvos Susanna Paakkola puh. 040 733 6228 ylitarkastaja Tapani Sirviö, puh. 040 733 9622 Takaisin ylös
01.10.2010	Ministeri Anttila: Suurkeittiöt avainasemassa lähiruoan käytön edistämisessä
	Forssa 1.10.2010 ”Suomalaisen ruokakulttuurin mutta myös aluetalouden ja työllisyyden kannalta ei ole yhdentekevää, mitä julkisista ruokahankinnoista päätetään. Suurkeittiöt ovat avainasemassa lähiruoan käytön edistämisessä. On tärkeää muistaa, että hankintalainsäädäntö ei pakota käyttämään vain hintaa hankintakriteerinä. Esimerkiksi toimitusketjun lyhyyteen liittyviä kriteereitä voidaan asettaa”, maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila totesi puhuessaan tänään Forssassa Järkivihreä – Vinkki järeä –messuilla. Ministeri Anttilan mukaan lähiruoan hankinnassa törmätään edelleen usein siihen, että lähiruoan tarjonta ja kysyntä eivät kohtaa. Tuottajien ja elintarvikealan yrittäjien tulisi verkottumalla huolehtia siitä, että tarjonta ja kysyntä saadaan alueella tasapainoon. Yhteistyötä tarvitaan myös jatkojalostuksen lisäämisessä. ”Tällä hetkellä tilanne on usein se, että esimerkiksi perunoita saa, muttei kuorittuna. Puolukoita saa, muttei survottuna”. Anttila mainitsi. ”Riittävän suuret toimituserät takaisivat lähiruokatuotteille nykyistä paremmin pääsyn myös kauppojen hyllyille. Lounais-Hämeessä valmistellaan hanketta, jossa kehitettäisiin logistiikkapalvelua parantamaan lähiruoan saatavuutta. Tällaista tarvittaisiin muuallekin maahan”, ministeri Anttila korosti. Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä: ministerin erityisasiantuntija Pia Lehmusvuori, puh. 0400 395 537 Takaisin ylös
22.09.2010	Ministeri Anttila: Olemme siirtymässä biotalouden aikakauteen
	- Metsät ovat loistava raaka-ainepohja uusiutuvana luonnonvarana hyödynnettäväksi biotalouden uusiin tuotteisiin, erityisesti energiaksi ja puutuoteteollisuuden tarpeisiin, korosti maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila puheessaan Tapion ja Metlan Metsätaloudesta biotalouteen -seminaarin kuuntelijoille. Suomen metsät tarjoavat kestävästi käytettynä kasvavan varaston uusiutuvaa luonnonvaraa metsätalouden vuosittaiseen käyttöön. Metsätuotteiden kysynnän kasvu markkinoilla on nostanut puun hintoja. Hinnan nousu on parantanut metsän myynnin kannattavuutta ja seurauksena ostot yksityismetsistä ovat nousseet reilusti edellisvuoteen nähden. Puunkorjuumäärät ovat myös normalisoituneet. Metsäteollisuuden ja metsänomistajien tulevaisuus näyttää jälleen positiiviselta. -Parantunut tilanne antaa työrauhaa uuden kehittämiselle. Tarvitsemme siis kotimaahan uusinvestointeja puun käyttöön kuten puutuoteteollisuuteen, biojalostamoihin, puun energiakäyttöön sekä tietysti perinteiseen paperi- ja pakkausteollisuuteen. Tavoitteena tulee olla uudet asiakaslähtöiset tuotteet ja uudet markkinat, Anttila toteaa. Visiona on kehittää metsäsektorista pitkällä tähtäimellä elinvoimainen bioklusteri, jonka tuotteita ja palveluita käyttävät monet toimialat, kuten kemianteollisuus ja lääketeollisuus. Tulevaisuudessa voitaisiin esimerkiksi metalleja ja öljypohjaisia tuotteita korvata uusiutuvasta puusta valmistetuilla tuotteilla, jotka ovat kierrätettäviä, uudelleen käytettäviä ja turvallisia. Biotalousteema on vahvasti esillä syksyn aikana. Vielä syyskuun lopussa TEM:n asettama biotaloustyöryhmä antaa ilmasto- ja energiapoliittiselle ministeriöryhmälle esityksen biotalouden edistämiskeinoista. Myös biotalousselonteko on tarkoitus esitellä eduskunnalle marraskuussa. -Uudistettu Kansallinen metsäohjelma 2015 ja TEM:n Metsäalan strateginen ohjelma tarjoavat hyvän työkalun syntymässä olevan biotalousstrategian toimeenpanoon metsäalan osalta. Metsäalalla on selkeä strateginen tahtotila - visio siitä, että metsäala on uuden biotalouden edelläkävijä, painottaa Anttila. Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä: ministerin erikoisavustaja Jukka-Pekka Kataja, puh. 040 557 36 81 Takaisin ylös
12.09.2010	Ministeri Anttila tukee voimakkaasti Ministeri Vehviläisen aloitetta Valtion Infra Oy:stä
	Tänään Häme-päivässä Riihimäellä puhunut maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila haluaa väylähankkeisiin pitkäjänteisyyttä. - Liikenne- ja viestintäministeri Anu Vehviläisen ajama aloite Valtion Infra Oy:n perustamiseksi on erittäin kannatettava, sillä sen avulla voitaisiin turvata niin teiden kuin rautateiden peruskorjaaminen pitkäjänteisellä tavalla, ministeri Anttila sanoo. Hallitus ei kyennyt sopimaan Valtion Infra Oy:n perustamisesta vielä vuoden 2011 budjettiriihessä. Nykyinen järjestelmä, jossa niukalla budjettirahoituksella yritetään toteuttaa monia väylähankkeita, johtaa väistämättä hankkeiden toteutuksen viivästymiseen ja useasti jopa hankkeiden keskeytymiseen väliaikaisesti. - Tämä, jos mikä, on kallista tienpitoa ja -rakentamista valtiolle, ministeri Anttila sanoo. Valtion Infra Oy:n avulla turvattaisiin tien rakentaminen ja peruskorjaaminen kaikkein taloudellisimmalla tavalla, kun hanke voidaan kerralla viedä toteutukseen eikä viivästymisiä syntyisi. - Valtion Infra Oy:n perustaminen on ehdottomasti saatava seuraavan hallitusohjelmaan, jotta väylähankkeiden rahoitus pystytään turvaamaan, ministeri Anttila linjaa. Lisätietoja: Ministeri Anttilan eduskunta-avustaja Sanna-Helena Rantala puh. 09 432 4044 Takaisin ylös
10.09.2010	Ministeri Anttila: Myrskyistä otettava opiksi ja valmiutta kehitettävä edelleen
	Konnevesi 10.9.2010 - Vaikka myrskytuhopuiden raivaus metsissä vielä jatkuukin, ministeriössä ja metsäkeskuksissa käydään jo läpi sitä, mikä kesän myrskyjen selvittelyssä meni hyvin ja mikä huonosti. Myrskyistä on otettava opiksi ja valmiutta kehitettävä edelleen, sanoi maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila puhuessaan metsänomistajille tänään Konnevedellä. Etenkin nopean tilannearvion saaminen on osoittautunut tärkeäksi. Tämän vuoden tuhoissa maa- ja metsätalousministeriö päätyi pyytämään kartoitusapua Puolustusvoimilta. Metsäntutkimuslaitos on vasta kehittämässä lentotähystysmenetelmää, jonka avulla arvio metsätuhoista saataisiin nopeasti. -Kartoitusmenetelmiä on kehitettävä niin, että tuhon laajuudesta ja sen kohdistumisesta saadaan nopeammin tietoa. Viimeaikaiset myrskyvahingot ovat osoittaneet, miten valtavaa tuhoa luonnonvoimat voivat aiheuttaa sekunneissa, Anttila toteaa. Kaiken kaikkiaan Keski-Suomessa kaatui tänä kesänä neljän myrskyn toimesta puuta noin 1,3 miljoonaa kuutiometriä. Useat metsänomistajat menettivät muutamassa hetkessä pitkään vaalimansa metsän, jonka ovat mahdollisesti istuttaneet tai kylväneet, hoitaneet ja seuranneet. -Vaikka surutyötäkin on tehtävä, toivon, että metsänomistajilla silti riittää uskoa tulevaisuuteen. Myrskypuut korjataan ja metsä uudistetaan. Tässä ovat apuna monet metsäammattilaiset, joihin metsänsä myrskyssä menettäneen kannattaa ottaa yhteyttä, sanoo Anttila. Myrskyn aiheuttamat tuhot korvataan pääsääntöisesti myrskytuhovakuutuksista. Vakuutuksia ei kuitenkaan läheskään kaikilla metsänomistajilla ole tai ne eivät kata kaikkia tuhoja. Täysin ilman rahallista tukea metsänomistaja ei kuitenkaan jää, sillä kestävän metsätalouden rahoituksesta (kemera) annetun lain nojalla voidaan myöntää valtion tukea metsänuudistamiseen. Anttila on esittänyt tämän vuoden lisäbudjettiin 2 miljoonaa euroa lisävaroja (kemeraan) myrskytuhojen korvaamiseksi. -Haluan muistuttaa yhteistyön merkityksestä kriisitilanteissa. Kukaan ei pysty selvittämään tämänlaajuisia tuhoja yksin – eikä ketään saa jättää yksin. Tämä pätee niin kaatuneiden puiden korjuussa kuin tilanteessa, missä maanomistaja on menettänyt koko metsäomaisuutensa hetkessä, hän muistuttaa. Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä: ministerin erityisavustaja Jukka-Pekka Kataja, puh. 040 557 36 81 Takaisin ylös
03.09.2010	Ministeri Anttilalla menestyksekäs vierailu Kiinaan: Maataloustuotteiden vienti Kiinaan helpottuu
	Peking 3.9.2010 Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila päättää tänään viisipäiväisen Kiinan-vierailunsa. Shanghaihin ja Pekingiin suuntautuneen vierailun aikana hän tapasi Kiinan maatalousministerin, metsäministerin sekä elintarvikkeiden tuonnista vastaavan varaministerin. Lisäksi Shanghaissa ministeri Anttila puhui pohjoismaisessa elintarviketurvallisuuskonferenssissa ja tutustui maailmannäyttelyyn. Vierailun pääaiheina olivatkin elintarviketurvallisuus ja sen osaamisen vienti Suomesta Kiinaan, metsäalan yhteistyö, jota on tehty jo 30 vuoden ajan sekä maiden välisen yhteistyön kehittäminen maatalousalalla. Pekingin ohjelmaan sisältyi Suomen ja Kiinan välisen pitkän metsäyhteistyön juhlistamiseksi järjestetty kestävää metsätaloutta ja maareformia käsitellyt seminaari, johon osallistui lähes 100 hallinnon ja metsäteollisuuden asiantuntijaa. Maiden välinen metsäyhteistyöryhmä uudisti ja allekirjoitti yhteistyön seuraavien vuosien ohjelman. Siihen sisältyy suomalaisen metsäosaamisen välittämistä mm. yksityismetsätalouden ja -omistuksen edistämisessä ja metsäpalojen torjunnassa sekä asiantuntijoiden vaihdon kautta. Keskustellessaan ministeri Anttilan kanssa Kiinan metsäministeri Jia Zhibang ylisti maiden välisen metsäyhteistyön tuloksellisuutta. Lisäksi hän vakuutti Kiinan metsätalouden uudistusten jatkuvan ja laajan istutusohjelman saavuttavan tavoitteensa. Vuosien 2005-2020 metsitysohjelma lisää Kiinan metsäpinta-alaa ainakin 40 miljoonalla hehtaarilla. Ministeri Anttila ja elintarvikkeiden tuonnista vastaava varaministeri Pu Changcheng allekirjoittivat Kiinan kotieläinjalostuksen kannalta tärkeän sopimuksen, joka mahdollistaa naudan sperman viennin Suomesta Kiinaan. Virkamiesten välisissä neuvotteluissa ratkaistiin sianlihan, kauran ja ohran viennin osalta kasvi- ja eläintautivaatimuksiin liittyvät tekniset kysymykset siten, että sopimukset voidaan allekirjoittaa lähitulevaisuudessa. Maatalousministeriössä ministeri Han Changfun kanssa käydyissä keskusteluissa pääaiheina olivat elintarviketurvallisuuteen ja ruuan riittävyyteen liittyvät kysymykset. Myös suomalaisten maatalouskoneiden vientimahdollisuudet Kiinaan nousivat keskusteluissa esille. Kiinalaiset lupasivat helpottaa niiden pääsyä maan markkinoille. Ministeri Anttila kutsui ministeri Han Changfun vierailulle Suomeen. Ministeri Hanin aloitteesta Suomen ja Kiinan välille päätettiin perustaa säännöllisesti kokoontuva yhteistyöryhmä, jossa käsitellään maa- ja elintarviketalouden hankkeiden edistymistä. Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä: ministerin erityisavustaja Jukka-Pekka Kataja, puh. +358 40 557 36 81 ylijohtaja Veli-Pekka Talvela, puh. +358 400 949 900 Sähköpostit: etunimi.sukunimi@mmm.fi Takaisin ylös
14.08.2010	Ministeri Anttila: Tuoretta leipää kauppoihin viikonloppuisinkin
	Helsinki 14.08.2010 Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttilan mielestä Suomen kauppojen sunnuntaiaukiolo on luonut paineita saada tuoretta leipää kauppojen hyllyille viikonloppuisinkin. Anttila puhui tänään Suomen Leipuriliiton vuosikokouksessa Helsingissä. ”Tämä eurooppalainen tapa tekee tuloaan kuluttajien pöytiin Suomessakin. Yhteistyössä pitäisi löytää keinot, joilla kuluttajien tarpeisiin pystytään vastaamaan. Rakenteet eivät vastaa nykyajan kulutustarpeita”, Anttila totesi. Anttilan mielestä ruoka-alalla tarvitaan ennen muuta kuluttajalähtöisyyttä. Kilpailukyky syntyy kuluttajien tarpeeseen vastaamisesta. Kuluttajan luottamus ja sen säilyminen on suomalaisen ruoantuotannon kulmakivi. ”Kuluttajat välittävät yhä enemmän siitä, mitä suuhunsa laittavat. Vastuullinen ja eettinen tuotantotapa on entistä tärkeämpää. Kulutuksessa on siirrytty pelkästä nälän tyydyttämisestä kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin korostamiseen. Myös maku on tärkeä tekijä”, Anttila sanoi. Anttilan mukaan kulutustottumusten ennakointi on yhä haastavampaa tulevaisuudessa ja kuluttajien tarpeiden ymmärtäminen vaatii jatkuvaa vuoropuhelua. Tulevaisuudessa tarvitaan entistä enemmän yhteistyötä kuluttajan, teollisuuden, kaupan, ruokapalveluiden ja alkutuotannon kesken. Anttila pitää suomalaisen leipomoteollisuuden kilpailuetuna viljan hyvää laatua Suomessa. ”Tämän vuoksi kotimaisten viljalajikkeiden jalostus on todella tärkeää. Hyvät, olosuhteisiin sopivat, laadukkaat ja satoisat lajikkeet ratkaisevat menestymisemme”, Anttila painotti. Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä: ministerin erityisavustaja Jukka-Pekka Kataja, p. 040 557 3681 Takaisin ylös
13.08.2010	Ministeri Anttila:Puun hintatilastot tarkentuvat
	Muuruvesi 13.8.2010 Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttilan mukaan puun hintatilastoista tulee entistä kattavampia. Puumarkkinatyöryhmä on päättänyt tarkentaa hintatilastointia, jotta metsänomistajilla on ajantasainen hintatieto puukauppaa suunnitellessaan. Anttila puhui tänään metsäiltamissa Muuruvedellä. Myös Suomen Sahojen jäsenyritykset toimittavat jatkossa puun hintatiedot Metsäntutkimuslaitoksen tilastomateriaaliin mukaan. Lisäksi tilastointia tarkennetaan hakkuutavoittain, jolloin hintatiedot ovat saatavissa erikseen ensiharvennuksista, muista harvennuksista ja uudistushakkuista. ”Metsänomistajilla ja puun ostajilla on jatkossa siis yhteinen aiempaa tarkempaa tietoa sisältävä tilasto käytettävissä viikoittain”, ministeri Anttila kertoi. Anttilan mukaan puumarkkinatyöryhmä selvittää edelleen mahdollisuutta käyttää hintaindeksejä puukaupan tasaamiseksi niin, että puukaupan osapuolet voisivat jakaa hintariskiä. ”Tämä tarkoittaa sitä, että metsänomistaja voisi esimerkiksi sitoa puukaupan hinnan indeksiin ja näin varmistaa oikeudenmukaisen hintatason. Tämä aivan varmasti tasaisi puukaupan vaihteluja, mikä on myös puuta käyttävän teollisuuden etu”, Anttila sanoi. Puukauppa on vilkastunut koko alkuvuoden. Anttilan mukaan tilanne kuvastaa teollisuustuotteiden markkinatilanteen parantumista, mutta myös sitä, että puumarkkinaosapuolilla on nyt yhteinen tahtotila puukaupan käymiseksi. ”Yhteinen etumme on löytää uusia toimintamalleja puukauppaan, jotta voimme varmistaa tasaisen puuvirran ja molempien osapuolien edut puukaupassa yli suhdanteiden”, Anttila totesi. Tänä kesänä myrskyt ja syöksyvirtaukset ovat aiheuttaneet suuria vahinkoja metsänomistajille eri puolilla Suomea. Anttilan mukaan maa- ja metsätalousministeriö on käynnistänyt vahinkoarviot. Lisäksi Kemera-varoja käytetään myrskytuhometsien uudistamiseen. Metsänomistaja voi saada Kemera-tukena tuhoalueilla tarvittavat siemenet tai taimet sekä osan muista metsänuudistamisen kuluista. Ministeri Anttila vetoaa metsänomistajiin, etteivät nämä menisi yksin myrskytuhoalueille korjuutöihin tapaturmavaaran takia. Korjuutyöt kannattaa ensisijaisesti antaa ammattilaisten tehtäväksi. Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä: metsäneuvos Marja Kokkonen, p. 040 524 6267 Takaisin ylös
11.08.2010	Ministeri Anttila: Viljan hinnat nousussa – viljelijöiden on syytä seurata aktiivisesti hintakehitystä
	Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila pitää tärkeänä, että viljelijät seuraavat aktiivisesti ja tarkkaan viljamarkkinoiden kehitystä. Tilanne viljamarkkinoilla on muuttunut viime vuoden syksystä paljon. Globaalit markkinamuutokset ovat nykyisin nopeita, ministeri Anttila muistuttaa. Viime syksynä viljan hinnat olivat todella alhaisella tasolla. Nyt markkinoilla on paljon liikettä ja viljan hinnat ovat nousussa. Esimerkiksi vehnän hinta on noussut parin viikon aikana korkeimpiin lukuihin sitten pariin vuoteen. Vehnän hintaan on vaikuttanut merkittävästi suuren viljan viejämaan Venäjän kuivuus ja metsäpalot sekä vientikielto. Myös muualla maailmassa, kuten Australiassa on ollut kuivuutta. Maailman viljatarjonta on peräti 20 miljardia kiloa alle kulutustarpeen. Hinnannoususta huolimatta Suomen hinnat näyttävät jäävän heikommiksi kuin muualla Euroopassa. ”Viljan hinnannousu on sinänsä perusteltu ja tervetullut kehitys, mutta toivottavasti syksyn 2007 tapahtumat markkinoilla eivät toistu”, Anttila sanoo. Syksyllä 2007 kohonneiden viljan hintojen seurauksena myös monien tuotantopanosten ja rehujen hinnat nousivat, eikä näitä kustannusten nousuja ole vieläkään kyetty viemään tuottajahintoihin. Ne ovat rasittaneet raskaasti koko elinkeinon kannattavuutta. Anttilan mukaan suuri haaste viljamarkkinoilla on se, miten tuotantopanosten kohonneet hinnat kyetään siirtämään myös tuottajahintoihin. EU-komission valmistelussa on "Toimivampi elintarvikeketju Eurooppaan" -hanke, jolla pyritään vahvistamaan tuottajien neuvotteluvoimaa elintarvikeketjussa, jotta mm. kohonneet tuotantokustannukset saadaan katetuksi ja viljelijälle oikeudenmukainen osuus ketjussa syntyvässä arvonlisässä. Suomessa kasvukauden alku oli sateinen ja myöhäinen. Koko kesä on sittemmin ollut ennätyksellisen kuuma ja kuiva, mikä alentaa viljasatoa. Muutaman huippusatovuoden jälkeen viljasadot näyttävät Suomessakin huomattavasti huonommilta. Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä: ministerin erityisavustaja Jukka-Pekka Kataja, p. 040 557 3681 Takaisin ylös
05.08.2010	Ministeri Anttila: Valtiovalta on varautunut metsätuhoihin
	Viimeisen viikon aikana riehuneet myrskyt ovat aiheuttaneet paljon vahinkoa. Sähköt ovat olleet poikki tuhansista talouksista ja omaisuutta on tuhoutunut. Asta- ja Veera-myrskyt ovat aiheuttaneet myös merkittäviä metsätuhoja. Metsätuhoihin on varauduttu maa- ja metsätalousministeriön laatimalla valtakunnallisella metsätuhovalmiussuunnitelmalla sekä metsäkeskusten alueellisilla valmiussuunnitelmilla. Näillä halutaan varmistaa tehtävien mahdollisimman häiriötön hoitaminen niin normaalioloissa kuin poikkeusoloissa. Varautumistoimenpiteisiin kuuluvat myös valmiusharjoitukset. Metsätuhon sattuessa tehtävät jakautuvat hallinnonalalla niin ministeriölle, metsäkeskuksille, Metsäntutkimuslaitos Metlalle kuin Metsätalouden kehittämiskeskus Tapiolle. Valmiussuunnitelmat laaditaan yhteistyössä hätäkeskusten ja sähköyhtiöiden kanssa. Alueellisissa valmiussuunnitelmissa otetaan huomioon alueelliset erityispiirteet. - Suunnitelmissa luodut yhteistyöverkostot ovat merkittävästi helpottaneet viime aikojen myrskytuhojen selvittämistä, sanoo maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila. Myrskytuhojen ennaltaehkäisy on erittäin tärkeää. Riskejä voidaan vähentää harventamalla metsät ajoissa ja toisaalta myös välttämällä voimakkaita harvennuksia erityisesti lannoituksen jälkeen. Tuulelle arkaan harvennuskohteeseen voidaan jättää suojavyöhyke. - Metsän uudistamisen jälkeen toteutettavalla hyvällä metsänhoidolla voidaan parantaa metsän kykyä selviytyä myrskyistä, Anttila muistuttaa. Viimeaikaiset myrskyt ovat myös muistuttaneet konkreettisesti riskien hallinnan tärkeydestä. Vahingot ovat osoittaneet, miten valtavaa tuhoa luonnonvoimat voivat aiheuttaa sekunneissa. - Nyt on syytä käydä vakava keskustelu esimerkiksi myrskytuhorahaston perustamisesta. Rahastosta voitaisiin korvata vahinkoja, joilta ei vakuutuksilla voi suojautua. Mikään rahallinen korvaus ei kuitenkaan korvaa sitä mielipahaa ja järkytystä, joka tällaisista tapauksista aiheutuu, ministeri Anttila sanoo. Myrskyn aiheuttamiin tuhoihin voi saada tukea valtiolta. Yksityismetsänomistajille voidaan myöntää valtion tukea metsänuudistamiseen. Kemera-tuen uudistamistuen avulla voidaan kattaa metsittämisestä aiheutuneita kustannuksia. Tulevaisuudessa sään ääri-ilmiöt tulevat yleistymään ilmastonmuutoksen seurauksena, jolloin niihin varautuminen on entistäkin tärkeämpää. Esimerkiksi tulviin varautuminen edellyttää nykyistä parempaa ja kattavampaa vakuutusturvaa. Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä: valtiosihteeri Minna-Mari Kaila, puh. 040 775 60 60 Takaisin ylös
29.07.2010	Ministeri Anttila Farmari-maatalousnäyttelyssä: Ruoka ja metsä Suomen tulevaisuuden aloja
	Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttilan mielestä suomalainen maatalous pärjää vain ja ainoastaan kotimaisten kuluttajien vahvan luottamuksen varassa, eikä sitä luottamusta ole varaa menettää. Anttila puhui tänään Farmari-maatalousnäyttelyn avajaisissa Mikkelissä. Ministeri Anttila pitää suomalaisen ruoantuotannon vahvuuksina osaavia ja ammattitaitoisia viljelijöitä ja vastuullista tuotantotapaa. Hän korosti myös, että suomalaisilla kuluttajilla pitää olla oikeus halutessaan GMO-vapaaseen ruokaan ja suomalaisella tuottajalla oikeus GMO:sta vapaaseen tuotantoon. Anttilan mukaan Suomessa tuotetaan erittäin turvallista lähi- ja luomuruokaa. Luomuviljelyn peltoala on kuuden prosentin kasvussa ja luomuruuan kysyntä on selkeässä nousussa. ”Ruoka ja elintarvikkeet ovat tulevaisuuden ala. Tämän tuo hyvin esiin kesäkuussa julkistettu ruokastrategia. Siinä ruuan tuotanto määriteltiin selväksi kasvualaksi. Ilmastonmuutoksen myötä ruuan tuotannon asema Suomessa vahvistuu ja elintarvikkeiden vienti kasvaa. Tavoitteena on kaksinkertaistaa elintarviketuotannon arvo vuoteen 2030 mennessä”, Anttila sanoi. EU päättää lähivuosina maatalouspolitiikkansa tulevasta suunnasta. Suomelle ja maataloudellemme on ministeri Anttilan mielestä elintärkeää se, millaista maatalouspolitiikkaa unionissa harjoitetaan vuodesta 2014 alkaen. Hän arveli, että neuvottelutilanne tulee olemaan vaikea, sillä EU-maiden heikko taloustilanne asettaa suuria paineita EU:n yhteiseen budjettiin. Anttila on tyytyväinen siihen, että maatalouskomissaari Dacian Ciolos tuntui kesän vierailullaan ymmärtävän Suomen pohjoiset olosuhteet. Suomi tukee jatkossakin vahvaa, yhtenäistä EU:n maatalouspolitiikkaa, mutta edellyttää samalla, että Suomen erityisasema tunnustetaan ja otetaan osaksi tulevaa CAP-lainsäädäntöä. SUOMEN METSÄALASTA BIOTALOUDEN EDELLÄKÄVIJÄ ”Rakennemuutoksesta huolimatta hallitus näkee edelleen metsäalan merkityksen Suomen taloudelle erittäin tärkeänä ja haluaa luoda alalle kilpailukykyiset toimintaedellytykset. Metsät ovat loistava raaka-ainepohja uusiutuvana luonnonvarana hyödynnettäväksi biotalouden uusiin tuotteisiin, erityisesti energiaksi ja puuteollisuuden tarpeisiin”, Anttila painotti. Keväällä tehty uusiutuvan energian paketti nosti puuperäisen energian merkitystä entisestään. Metsähakkeen käytön tavoitteeksi asetettiin vuoteen 2020 mennessä 13,5 miljoonaa kuutiometriä vuodessa, kun nyt käyttö on noin 6 miljoonaa kuutiometriä. Anttila kertoi, että tavoitteen saavuttamiseksi metsiin on tulossa uusi pienpuun energiatuki. Se on vuosisadan merkittävin uudistus tukea nuorten metsien energiapuun korjuuta taimikkovaiheesta ensiharvennuksiin. KEMERA-lainsäädäntö aiotaan sovittaa yhteen uuden pienpuun energiatuen kanssa. ”Metsänomistajien omaa valtaa metsissään lisätään käynnistämälläni metsien käsittelymenetelmien monipuolistamisella. Nyt on alkamassa varsinainen työ. Alkusoittoa oli kesäkuussa eduskunnan hyväksymä metsälain muutos, jossa säädettiin toimenpiteistä metsän uudistamisen varmistamiseksi. Tavoitteena on oltava asiakaslähtöisempi, paremmin metsänomistajien tarpeet huomioon ottava asiakkaiden tarpeista lähtevä metsäneuvonta ja hyvä metsien hoito”, Anttila totesi. ”Lisäksi puheenjohdollani toimiva, toukokuussa käynnistetty puumarkkinatyöryhmä hakee toimivia malleja vakaiden puumarkkinoiden edistämiseksi. Yhteinen etumme on löytää uudet puukaupan mallit, jotta voimme varmistaa tasaisen puuvirran ja molempien osapuolien edut puukaupassa.” Anttila korosti, että näiden monien muutosten myötä maa- ja metsätalousministeriö on jo uudistanut myös kansallista metsäohjelmaa. Metsäohjelman tahtotilaksi on nousemassa uusi visio siitä, että Suomen metsäala on vuonna 2020 vastuullinen biotalouden edelläkävijä, metsiin perustuvat elinkeinot ovat kilpailukykyisiä ja kannattavia sekä metsäluonnon monimuotoisuus ja muut ympäristöhyödyt ovat vahvistuneet. Alan toimijat ovat yhdessä sitoutumassa tähän vaativaan tahtotilaan. MAASEUTUOHJELMAN AVULLA KASVUA MAASEUTUYRITTÄMISEEN Maaseutu on paljon muutakin kuin maa- ja metsätaloutta. Yhä useampi maaseudun asukas saa toimeentulonsa maaseutuyrittämisestä, kuten matkailusta tai siihen liittyvästä palvelutuotannosta. Anttilan mukaan tällä sektorilla kasvun mahdollisuudet ovat edelleen erinomaiset. ”Välineitä tähän työhön tarjoaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma. Ohjelman toteutus on nyt ajallisesti puolivälissä eli ohjelmakautta on jäljellä kolme ja puoli vuotta. Maaseutuohjelman rahoituksesta on sidottu vajaa 40 prosenttia. Eli vielä on lähes kaksi kolmasosaa varoista käyttämättä. Tämä tarjoaa maaseudulle erinomaisia mahdollisuuksia kehittää ja monipuolistaa yritystoimintaa sekä kehittää uusia toimintamalleja palveluiden tuottamiseksi maaseutualueilla”, Anttila sanoi. Maatalousnäyttelyissä on aina myös kalastus ja metsästysasiat vahvasti mukana. Näistä asioista ministeri halusi nostaa esiin saimaannorpan suojelun. ”Saimaannorpan suojelussa on omaksuttu nyt uusi toimintatapa. Suojelutyötä tehdään nyt tiiviisti yhdessä alueen ihmisten ja elinkeinojen kanssa ja alueen asukkaat ovatkin sitoutuneet erittäin hyvin suojelutavoitteisiin. Norppien lisääntymisen varmistamiseksi on kalastuskieltoalue saatu kolminkertaistettua yhteistyössä kalastuskuntien kanssa. Saimaannorpan pesälaskennoissa löytyi tänä keväänä peräti 57 norpan pesää ja 53 elävää kuuttia. Tästä saavutuksesta haluan kiittää kaikkia työhön osallistuneita ja erityisesti alueen kalastajia ja osakaskuntia. ” Viime viikolla jäi Haukivedellä radiolähetinkuutti asetuksen mukaiseen verkkoon. ”Tämä pakottaa meidät ensi tilassa yhdessä kalastajien kanssa pohtimaan vielä, millaisilla kalastusvälineillä voidaan norppavesillä kalastaa, jotta norpat säilyvät hengissä”, Anttila sanoi. Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä: valtiosihteeri Minna-Mari Kaila, p. 040 775 6060 Takaisin ylös
23.07.2010	Ministeri Anttila: GMO-kasvien viljelystä voidaan päättää kansallisesti, kuluttajat ratkaisevassa asemassa
	Tammelassa Hämeen Sikatalouskerhon kesäjuhlassa Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila pitää erittäin merkittävänä EU:n komission heinäkuun puolivälissä tekemää periaatelinjausta, jonka mukaan jäsenmaat saavat oikeuden itse päättää GMO-kasvilajikkeiden viljelystä tai viljelemättömyydestä. "Komissio toteutti näin Suomen hallituksen tavoitteen kansallisen päätösvallan lisäämisestä. Tämä on erittäin merkittävä päätös koko suomalaisen ruoan tulevaisuudelle. On erityisesti kuluttajille tärkeää, että päätöksenteossa sovelletaan läheisyysperiaatetta". Hallitus vaati eduskunnalle vuoden 2009 keväällä antamassaan EU-selonteossa jäsenvaltioille oikeutta kansallisesti päättää GMO-kasvien viljelystä. "Se on ainoa kestävä tapa toimia erittäin herkässä ja vaativassa asiassa.", painottaa Anttila. Anttilan mukaan seuraavaksi tarvitaan laajaa, koko tuotantoketjun sekä kuluttajat ja tutkimuksen kattavaa kansalaiskeskustelua asiasta. "Siinä aion omalta osaltani aktiivinen keskustelun käynnistäjä ja mahdollistaja esim. laajan seminaarin muodossa." Suomalaisen ruoan tulevaisuuden kannalta ratkaisevassa asemassa ovat Anttilan mielestä kuluttajat omilla ruokavalinnoillaan. "Suomessa ei ole omaa elintarviketuotantoa ilman omien kuluttajien vahvaa luottamusta. Tämä kannattaa erityisesti pitää nyt mielessämme, kun käymme keskustelua ja selvitämme kuluttajien luottamusta ja valinnanvapautta, joka pitää turvata kaikissa tilanteissa. Samoin tuottajilla pitää aina olla oikeus itse päättää mitä viljelee. Emme voi ketään pakottaa viljelemään GMO-kasveja." EU hyväksyy jatkossakin unionin alueella viljelyluvan saavat GMO-lajikkeet, tarkan tutkinnan ja selvityksen jälkeen. Tällä hetkellä ei edes jalostuksessa ole sellaisia GMO-ruokakasvilajikkeita, joita voitaisiin Suomessa viljellä. Vain yksi Ruotsissa jalostettu GMO-tärkkelysperuna on koeviljelyssä kahdella paikkakunnalla yhden hehtaarin alueilla. Kokeilua tekee saksalainen yritys tärkkelystuotannon jalostustarpeisiinsa Suomessa. Anttilan mukaan eduskunnassa käsittelyssä olevaan GMO-rinnakkaislakiin on tehtävä muutoksia komission heinäkuisen päätöksen jälkeen. Asiaan palataan syksyn aikana. Suomalaisilla on ministeri Anttilan mukaan nyt mahdollisuus itse päättää ruokatuotantonsa tulevaisuuden vahvuuksista. "Itse pidän tärkeimpinä maailman puhtainta maaperää - peltojamme raskasmetalleilla mitattuna, salmonellasta ja vakavista eläintaudeista vapaata tuotantoa, eettistä ja kestävää kotieläintuotantoa sekä korkeat ympäristönsuojeluvaatimukset täyttävää tuotantoa yhdistettynä kuluttajien todelliseen oikeuteen itse valita GMO-vapaat tuotteet. Tälle pohjalle on hyvä rakentaa tulevaisuuttamme. Huomisen ruoka on kasvun ala!" Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä: valtiosihteeri Minna-Mari Kaila, p. 040 775 6060 Takaisin ylös
09.07.2010	Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila: Tehdään ruoka-alasta kasvun ala
	Suomen rooli ruuantuottajana tulee vahvistumaan tulevaisuudessa, kun ilmastonmuutos ja sadan miljoonan asukkaan vauhdilla kasvava maapallon väestö vaativat FAO:n laskelmien mukaan lähivuosikymmeninä tuottamaan 70 % ruokaa enemmän kuin nyt. - Suomella on mahdollisuus ja myös velvollisuus pitää ruuantuotantokoneistonsa kunnossa ja vastata ei vain kansalliseen, vaan myös kansainväliseen ruuan kysyntään, ministeri Anttila sanoo. Huomisen ruoka -kansallinen ruokastrategia vuoteen 2030 valmistui kesäkuussa. Strategiassa korostetaan ruoka-alan olevan tulevaisuuden kasvu-ala. Tavoitteeksi tulee asettaa Suomen ruuantuotannon arvon kaksinkertaistaminen vuoteen 2030 mennessä. - Tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan kuitenkin vahvaa yhteistä kansallista tahtotilaa ja poliittista sitoutumista. Sen lisäksi tarvitaan Suomen luonnonoloista johtuvien erityistarpeiden huomioimista osana EU:n maatalouspolitiikan uudistusta. Kilpailukyky globaaleilla markkinoilla ei kuitenkaan synny ilman kovaa työtä, korkeatasoista tutkimusta, tuotekehitystä ja markkinaosaamista, Anttila vetoaa. - Suomessa on erittäin runsaat luonnonvarat (pellot ja metsät) ja puhtaat ja runsaat pohjavesivarannot, mitkä ovat kasvumme perusteita. Osassa maapalloamme on huutava pula niin vedestä kuin viljelykelpoisesta maasta, Anttila sanoo. Kuluttajat päättävät itse valinnoillaan tarvitaanko Suomessa GMO:ta vai ei? Geenimuunneltujen, viljelyyn tarkoitettujen kasvien hyväksyminen tapahtuu EU:n tasolla. Sen sijaan GM-kasvien viljelystä päättäminen halutaan jäsenvaltioiden tehtäväksi. Tätä asiaa Barosson komissiossa juuri valmistellaan. - Sen jälkeen, kun komissio on siirtänyt vallan GM-kasvien viljelyn päättämisestä jäsenmaille, käynnistän välittömästi kansallisen päätösvallan käytännön toteutuksen valmistelut Suomessa. Siinä yhteydessä Suomessa pitää käydä avoin ja asiallinen keskustelu ilman turhaa pelottelua, Anttila kertoo. Anttila korostaa kuluttajien että tuottajien valinnanvapautta siinä, mitä he ostavat ja tuottavat: - Kuluttaja päättää aina valinnoillaan siitä tarvitaanko Suomessa GM-kasvien viljelyä vai ei. Ylhäältä päin emme saa emmekä voi määrätä kenenkään kulutuskäyttäytymisestä. Kuluttajan luottamus suomalaiseen ruokaan on säilytettävä loppuun saakka. Lisätietoja: Eduskunta-avustaja Sanna-Helena Rantala puh. 09 432 4044 Takaisin ylös
02.07.2010	Ministeri Anttila: Kiitokset Saimaan alueen kalastuskunnille ja asukkaille – vetoomus norppien suojelemiseksi jatkossakin
	Haluan esittää todella lämpimät kiitokset Saimaan alueen kalastuskunnille ja asukkaille hyvin sujuneesta verkkokalastuskieltoajasta tänä keväänä. Sopimukset ovat pitäneet hyvin. On todella valitettavaa, että yksi kuutti eksyi vääränlaiseen katiskaan, mutta onneksi verkkoihin ei eksynyt yhtään norppaa tai kuuttia. Kalastajan, jonka katiskaan kuutti kuoli, mahdolliset rikosoikeudelliset vastuut ovat selvityksessä. Haluan erityisesti myös kiittää siitä, että kalastuskunnat ottivat valvonnan todella vakavasti. Laittomia kalastusvälineitä ei alueella myöskään myydä enää, kiitos myös siitä! Eduskunta hyväksyi kalastuslain muutoksen ja se edellyttää kalastusrajoitussopimusten uusimista niin, että sopimusosapuolena on viranomainen, Etelä-Savon ELY-keskus. Metsähallitus ei voi enää edellä mainitusta syystä toimia sopimusosapuolena. Maa- ja metsätalousministeriö huolehtii siitä, että Etelä-Savon ELY-keskuksella on riittävät resurssit sopimusten uusimiseen ensi vuoden helmikuun loppuun mennessä. Vetoan edelleen niin kalastuskuntiin kuin kalastajiinkin Saimaan alueella: suojellaan norppa yhdessä jatkossakin. Meillä ei ole varaa menettää yhtään sen enempää kuuttia kuin norppaakaan verkkoihin jatkossa. Vaikka verkkokalastuksen kieltoaika on päättynyt, niin vetoan, että ollaan silti huolellisia, jotta norpat eivät jää kiinni verkkoihin. Kesäisin terveisin Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila Takaisin ylös
01.05.2010	Ministeri Anttila: Suomi tarvitsee sopimusyhteiskuntaa jatkossakin. Lakko-oikeus on perusoikeus
	Vetoan voimakkaasti molempiin sopijaosapuoliin käynnissä olevan elintarvikelakon lopettamiseksi sopimalla. Lakon vaikutukset esimerkiksi tuotantoeläinten hyvinvointiin ovat jo nyt vakavia. Suomalainen yhteiskunta on osoittanut vahvuutensa vuosikymmenet sopimalla asioista kolmikannalla. Tästä sopimisen kulttuurista on hyötynyt koko yhteiskuntamme. Se on luonut vakaat olot tehdä työtä ja yrittää. Työmarkkinajärjestelmäkin on muutoksessa, mikä näkyy eniten juuri luopumisena keskitetyistä tuloratkaisuista. Tästä huolimatta me tarvitsemme jatkossakin sopimusyhteiskuntaa. Lakko-oikeus on perusoikeus eikä siihen ole tarvetta puuttua. Sen sijaan sopimisen kulttuuria on kehitettävä. Jos me emme kykene yhdessä asioista neuvottelemalla sopi-maan, valtaa ulkomainen työ ja tuotanto helposti tilaa suomalaiselta työltä ja toimeentulolta. Suomi ei ole halvan tuotannon maa. Me kykenemme kilpailemaan muilla vahvuuksillamme, joita ovat esim.yhteiskunnan perustoimivuus, luottamus sopimuksista kiinnipitämiseen ja toimivat työmarkkinat. Siksi sopimisen kulttuuria on kehitettävä pitääksemme kiinni kansainvälisen kaupan vaatimasta toimivasta yhteiskunnasta. Vetoan voimakkaasti molempiin sopijaosapuoliin käynnissä olevan elintarvikelakon lopettamiseksi sopimalla. Lakon vaikutukset esim. tuotantoeläinten hyvinvointiin ovat jo nyt niin vakavia, että ensi viikolla joudutaan pakon edessä kymmeniä tuhansia sikoja tappamaan ja tuhkaamaan Honkajoen polttolaitoksessa estääksemme vakavat eläinsuojelurikkomukset. Jokainen lakkopäivä pahentaa tilannetta ja samalla suomalaisen työn ja tuotannon alaa valtaa ulkomainen ruokatuotanto. Kun elämme globaaleilla markkinoilla, tuonti täyttää jokaisen aukon, jonka jätämme itse tyhjäksi. Mitä hyötyä on siitä kenellekään, että entistä harvemmalla suomalaisella on jatkossa työtä ja toimeentuloa, jos me liputamme itsemme ulos markkinoilta jäykillä järjestelmillämme ja kyvyttömyydellä sopimalla hoitaa asioita? Siksi juuri meidän pitää yhdessä sopimalla asioista turvata ennen muuta suomalaisen työn ja toimeentulon tulevaisuutta. ´ Ministeri Sirkka-Liisa Anttila Vapunpäivänä Hämeenlinnassa Vihreässä Vapussa Takaisin ylös
26.04.2010	Ministeri Anttila: Kotitalousopetus vahvistaa ruokakulttuuria ja luo terveyttä
	Kotitalousopetuksen tarve on kasvanut yhteiskunnassa. Toiminnallisia, koko elämän kestäviä valmiuksia antavaa oppiainetta tulisi tukea kaikin keinoin, niin taloudellisin resurssein kuin riittävin tuntimäärinkin. Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttilan mielestä kotitalousopetuksen tuntimäärien vahvistaminen on myös kansanterveyden näkökulmasta äärettömän tärkeää. "Arjen hallinnan perustaidot eivät synny tai periydy itsestään ilman harjoittelua. Kun kodeissa valmistetaan yhä vähemmän ruokaa, jää koulujärjestelmän harteille iso vastuu tulevien aikuisten ja kuluttajien ruokaosaamisesta – tähän tarvitaan toiminnallista kotitalousopetusta. Viimeaikainen elintarvikealan lakko on osoittanut, että valmisruoka ja leipä loppuvat kaupoista ensimmäisenä, mutta jauhohyllyllä riittää valinnanvaraa. Osaamisen perustaidot ovat katoamassa", ministeri Anttila sanoo. Elämisen perustaitojen opiskelu on kolmen oppilaille yhteisen vuosiviikkotunnin varassa. Huolimatta tästä kotitalouden minimaalisesta tuntimäärästä – 1,35 prosenttia koko perusopetuksen tunneista – kotitalous on tutkimuksen mukaan toiseksi suosituin valinnaisaine. Parhaillaan tehdään perusopetuksen tavoite- ja tuntijakoa. Tässä työssä on ollut huolestuttavaa kuulla signaaleja siitä, että kotitalousopetuksen valinnaistunnit ovat vaarassa vähentyä. Kotitaloudelle tulee ehdottomasti antaa riittävästi kaikille yhteisiä ja valinnaisia tunteja. Kotitalouden opiskelu on voitava aloittaa jo alemmilla peruskoulun vuosiluokilla. Kotitalouden oppitunneilla opiskellaan yhteiskunnan perusyksikön eli kodin osaamisalueita, sellaisia arjen hallinnan taitoja, joista on hyötyä koko loppuelämälle. Opitaan kriittisiksi ja omilla aivoillaan ajatteleviksi kuluttajiksi, jotka mm. osaavat valita itselleen sopivia maukkaita ja terveellisiä ruoka-aineita sekä valmistaa niistä ruokaa, siistiä kotinsa ja huolehtia vaatteistaan. Tekemisen ilo kotitaloustunneilla luo myönteisyyttä, joka heijastuu sekä oppilaisiin että opettajiin sekä koteihin. Syntyy mielihyvää ja hyvinvointia, joka auttaa jaksamaan arjessa ja juhlassa. Elämä kantaa kun oma arkielämä tarjoaa sille kivijalan. Hyvä ruoka antaa todellakin paremman mielen. Anttilan mukaan kotitalousopetus antaa välttämättömät tiedolliset ja taidolliset eväät myös ruokakulttuurin kukoistukseen. Kotitaloustunneilla lapsi oppii arvostamaan ruokaa ja ruoan tekijöitä. Kun lapset ja nuoret pääsevät kosketuksiin ruoan kanssa, he saavat mahdollisuuden kiinnostua hyvästä ja terveellisestä ruoasta sekä alan ammateista. Hyvän ruoan arvostus syntyy itse tekemisen ja oivaltamisen kautta. Tuntijakotyössä on huomioitava myös kouluruokailu, joka tarvitsee ajan ja paikan koululaisen lukujärjestyksessä – jokaisena työpäivänä. Ruokailu on osa koulun ja opettajien opetustoimintaa ja se sisältää merkittäviä kasvatustavoitteita. Kouluruokailuun ja käytännölliseen ruokakasvatukseen liittyvät kotitaloustunnit auttavat rakentamaan suomalaista ruokakulttuuria. Suomalaisessa koulutusjärjestelmässä on kaksi kansainvälisesti merkittävää helmeä: kotitalousopetus ja kouluruokailu. Näiden molempien tulevaisuudesta on pidettävä huoli. Lisätietoja: pääsihteeri Marja Innanen, Suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelma, maa- ja metsätalousministeriö, p. 040 777 5582 professori Päivi Palojoki, Helsingin yliopisto, p. 040 514 9863 puheenjohtaja Riitta Cederberg, Kotitalousopettajien liitto - Hushållslärarnas förbund ry, p. 040 840 6787 Takaisin ylös
17.04.2010	Ministeri Anttila: Isälle oma perhevapaakuukausi
	Vanhempainvapaajärjestelmän kehittämisellä pitää edistää molempien vanhempien tasa-arvoista osallistumista niin perhe-elämän kuin työelämänkin velvoitteisiin - isälle oma perhevapaakuukausi heti lapsen syntymän jälkeen - vanhempainvapaa-aikaa pidennettävä Ministeri Liisa Hyssälä asetti viime vuoden lopulla työryhmän lapsiasianvaltuutettu Maria-Kaisa Aulan johdolla uudistamaan vanhempainvapaajärjestelmää. Työryhmän pitää saada esityksensä valmiiksi tämän vuoden loppuun mennessä. Teologian maisteri Camilla Sundell on tarkastellut pro gradu-työssään jaettua vanhemmuutta, äitiyttä sekä perheen hyvinvointia. Jaettu vanhemmuus tukee äitiyttä ja koituu koko perheen hyväksi. Isien aktiivinen osallistuminen perheen arkeen ja vanhempien yhteinen vastuun kantaminen perheestä edistävät sekä lasten että vanhempien hyvinvointia. Kun molemmat vanhemmat osallistuvat tasa-arvoisesti perhevelvoitteiden hoitamiseen, ei toisen vanhemman niskaan kaadu liian painavaa taakkaa perheen hyvinvoinnista. Näiden tavoitteiden edistämiseen työryhmän pitää hakea keinoja. Vanhempainvapaata uudistettaessa on keskeisimmäksi tavoitteeksi asetettava edellytysten luominen molemmille vanhemmille tasa-arvoiseen osallistumiseen niin perhe-elämän kuin työelämänkin velvoitteisiin. Herkintä ja tärkeintä aikaa perheessä eletään pienen lapsen syntymän jälkeen. Siksi pitäisin erittäin perusteltuna säätää isälle oikeus omaan perhevapaakuukauteen heti lapsen syntymän jälkeen. Silloin äitikin tarvitsee eniten apua ja tukea. Avio- ja avoerot lasten syntymän jälkeen ovat olleet kasvussa, mikä kertoo siitä, että enemmän pitäisi olla juuri silloin yhteistä aikaa sitoutua perhe-elämän tarpeisiin. Äitien ansiotyön on toisinaan esitetty olevan jopa uhka lasten ja perheiden hyvinvoinnille ja lisäävän lasten syrjäytymisriskiä. Äitien työelämään osallistuminen sinänsä ei ole uhka lasten hyvinvoinnille vaan tärkeintä on juuri se , miten perhe kykenee järjestämään tasapainoisen arjen niin, että lasten ja koko perheen hyvinvointi turvataan. Isällä on yhtälailla vastuu perheen arjesta. Siihen isälle on annettava mahdollisuus juuri laajentamalla vanhempainvapaata. Naisjärjestöjen keskusliiton puheenjohtaja, ministeri Sirkka-Liisa Anttila Takaisin ylös
06.04.2010	Ministeri Anttila: Elintarvikeketjuun tarvitaan lisää läpinäkyvyyttä
	Maataloustuotemarkkinoiden toimintaa on leimannut viime aikoina epävakaus. Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttilan mielestä elintarvikeketjun suuri haaste on läpinäkyvyyden ja avoimuuden lisääminen. "Ministerinä tavoitteenani on jatkaa elintarvikeketjun arvonlisän jakautumisen selvittämistä. Tarvitsemme tiedon ketjun toimijoiden osuudesta. Maatalouden tuottavuuden kasvu on ollut merkittävää EU-jäsenyyden aikana, mutta tuottavuuden kasvu ei ole hyödyttänyt alkutuottajia. Avoimuutta lisäämällä voimme saada elintarvikeketjun tulojaon oikeudenmukaiselle pohjalle", Anttila totesi tänään Kouvolassa järjestetyssä maatalouden kannattavuusseminaarissa. EU:n komissiossa pohditaan parhaillaan, miten elintarvikeketju saataisiin toimivammaksi. Komissio arvioi hyvän kauppatavan vastaisia sopimuskäytäntöjä ja on laatimassa mallisopimuksia. "Meillä Suomessa on erittäin paljon tehtävää tuottajien ja teollisuuden tai teollisuuden ja kaupan välisien sopimusten saamisessa toimiviksi ja oikeudenmukaisiksi. Viljelijä joutuu usein heikon neuvotteluvoimansa takia kaikkein huonoimpaan asemaan. Maataloustuottajajärjestöjen keskeinen tehtävä edunvalvonnassa on parantaa tuottajien neuvotteluvoimaa ketjussa ja neuvotella teollisuuden kanssa tehtävistä sopimuksista tuottajaystävällisempiä ", ministeri Anttila sanoi. Anttilan mielestä maataloustuotemarkkinoiden sopimussuhteet on saatava vakaalle pohjalle. Kestävien ja markkinaehtoisten suhteiden luominen vaatii hyvän kauppatavan vastaisten käytäntöjen kitkemistä pois. EU:n maatalouspolitiikka uudistuu vuoden 2013 jälkeen. Markkinoiden ohjauskeinoja tarvitaan tämänkin jälkeen. EU:n maatalouspolitiikan on taattava elintarvikkeiden tasainen saatavuus, vakaat tuottajahinnat ja kohtuulliset kuluttajahinnat. Ministerin mielestä on vaikea uskoa, että näitä tavoitteita saavutettaisiin ilman jonkinlaisia markkinoiden säätelykeinoja, kuten esimerkiksi parempaa kysynnän ja tarjonnan ennustettavuutta sekä kriisejä varten turvaverkkoja. "Tarvitsemme jatkossakin vahvan EU:n yhteisen maatalouspolitiikan ja vahvat markkinoita vakauttavat suojaverkot, kuten interventio-ostoja ja vientitukia. Elintärkeitä asioita ei voi jättää puhtaan markkinatalouden varaan", Anttila muistutti. Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä: ministerin erityisavustaja Minna-Mari Kaila, p. 09 160 53302, 040 775 6060 Takaisin ylös
27.03.2010	Maa- ja metsätalousministeri Anttila: Vastuullisuus suomalaisen ruokaketjun vahvuudeksi
	Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttilan mielestä vastuullisuus elintarviketuotannossa vahvistaa suomalaista ruokaketjua. - Ostopäätöksiä ohjaa entistä enemmän ruuan tuotantotapa. Ruokaministerinä haluan luotsata suomalaista elintarviketuotantoa entistä vastuullisempaan suuntaan, totesi ministeri Anttila tänään lauantaina Kärkölässä. Vastuullinen ruoka tuotetaan ympäristöystävällisesti. Se on turvallista ja ravitsevaa. Tuotantotavassa otetaan huomioon työolosuhteet ja eläinten hyvinvointi. Myös paikallisuus voi olla yksi vastuullisuutta kuvaava kriteeri. - Kotimainen tuote on vastuullinen valinta. Se tuo työtä ja hyvinvointia Suomeen, muistuttaa Anttila. Anttila toteaa vastuullisuuden mittaamisen ja siitä viestimisen olevan haasteellista. Nykyisin käytössä oleva joutsenlippu kertoo kuluttajalle, että kyseessä on kotimaisesta raaka-aineesta valmistettu elintarvike. Jatkossa kysyntää on varmasti myös tuotannon vastuullisuudesta kertoville merkinnöille. Anttilan mukaan meillä Suomessa on hyvät mahdollisuudet tuotteistaa ruokaketjumme vastuullisuus. Suomalaisen ruokaketjun vahvuus on sen sisäinen hyvä keskusteluyhteys ja yhteistyö. - Ruokaketju voisi tulevaisuudessa entistä enemmän tiivistää yhteistyötään ja parantaa koko toimialan kilpailukykyä niin kotimaisilla kuin kansainvälisilläkin markkinoilla, Anttila sanoo. - Pellolta pöytään ulottuva laatuketju, jäljitettävyys ja ruokaturvallisuus ovat ehdottomia vahvuuksiamme. Ruokaketjun yhteistyö ja avoin toimintatapa mahdollistaa myös sen, että ruuan vastuullisuus konkretisoituu ja tulee näkymään myös myytävissä tuotteissa, Anttila sanoo. Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä: Erityisavustaja Minna-Mari Kaila puh. 040 775 6060 Takaisin ylös
18.02.2010	Ministeri Anttila sekä maa ja metsätalousministeriö tuomitsevat eläinsuojelurikkomukset ja muistuttavat ilmoitusvelvollisuudesta
	Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila tuomitsee eläinaktivistien salaa kuvaamissa videoissa näkyvät eläinsuojelurikkomukset. Anttila muistuttaa, että epäilystä eläinten huonosta kohtalosta on välittömästi ilmoitettava viranomaisille. ”Näin pystytään mahdollisimman tehokkaasti ja nopeasti puuttumaan epäkohtiin.” Kuten muitakin eläimiä myös turkiseläimiä on kohdeltava hyvin eikä niille saa aiheuttaa tarpeetonta kärsimystä, kipua tai tuskaa. Eläimen hyvinvointi ja elinolosuhteet on tarkistettava riittävän usein. Eläimen sairastuessa tai vahingoittuessa sen on viipymättä saatava asianmukaista hoitoa. Sairauden tai vamman laadun niin edellyttäessä eläin on lopetettava. Paikalliset ja alueelliset eläinsuojeluviranomaiset valvovat kaikkia suomalaisia turkistarhoja Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran ohjauksessa. Lisätarkastuksia tehdään aina, jos tarhoja epäillään eläinten huonosta kohtelusta. Jos videoilla olevilla tiloilla nyt tehtävissä viranomaistarkastuksissa havaitaan eläinsuojelulainsäädännön rikkomuksia, asia saatetaan poliisille syyteharkintaan. Myös Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto ry ja Turkistuottajat Oyj lupaavat tarkastaa yhteistyössä jokaisen videoilla olevan turkistilan. Viime vuosina turkistarhoissa tehdyissä tarkastuksissa on löytynyt aiempaa vähemmän huomautettavaa. Tämä johtuu osaltaan turkistarha-alan laatutyöstä, joka on parantanut eläinten hyvinvointia. Vuonna 2008 Tarkastetuista 92 turkistiloista 18 prosentissa todettiin eläinsuojelusäädösten vastaista menettelyä. Tämä on selvästi vähemmän kuin vuonna 2007, jolloin 29 prosenttia tiloista ei täyttänyt kaikilta osin lainsäädännön minimivaatimuksia. Vuoden 2009 alustavien tulosten mukaan tarkastettiin 49 tilaa, niistä 15 tilalla ei ollut eläimiä. Laiminlyöntejä havaittiin kahdella tilalla (6%). Turkistiloilla ongelmakohdiksi ovat osoittautuneet pureskelu- ja virikemateriaalin puuttuminen, tilavaatimusten alittuminen sekä joissain tapauksissa kettujen hyllyjen puuttuminen. Tilat eivät myöskään aina olleet pakovarmoja. Ministeri Anttila korostaa turkistarhauksen olevan Suomessa laillinen elinkeino. ”Hallitusohjelmassa luvataan turvata turkistuotannon toimintamahdollisuudet nykymuotoisena elinkeinona. Tähän tavoitteeseen ovat kaikki hallituspuolueet sitoutuneet.” Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä: osastopäällikkö Matti Aho, p. (09) 160 53380, 040 516 9857 apulaisosastopäällikkö Riitta Heinonen, p. (09) 160 53337, 050 367 1040 Takaisin ylös
12.02.2010	Ministeri Anttila: Nuorison työllistämisen keinovalikoima pitää olla monipuolinen
	Hallitus lievittää nuorisotyöttömyyttä vuoden ensimmäisellä lisätalousarviolla - työllistämisen keinovalikoiman pitää olla monipuolinen ja vaikuttava Hallitus antaa maaliskuun lopussa eduskunnalle nuorisotyöttömyyden alentamiseen tähtäävän lisätalousarvion. Lisätalousarvion tavoitteena on lisätä rahaa nuorten työllistämisen aktiviteetteihin. - Nuorten työllistämiseen panostaminen on erityisen tärkeätä, jotta pystymme estämään syrjäytymisen. Työllisyyden parantaminen edellyttää monipuolisia toimia muidenkin kuin vain työllisyydestä vastaavan ministerin toimesta, totesi ministeri Sirkka-Liisa Anttila tänään Keskustan tilaisuudessa Hattulassa. Alle 25-vuotiaiden osuus työttömistä on kasvanut niin Kanta- kuin Päijät-Hämeessä. Kokonaisuudessaan Hämeen nuorisotyöttömyys kasvoi viime vuonna jopa kymmeniä prosentteja edellisvuodesta. Tämä kehitys on todella hälyttävää. Maa- ja metsätalousministeriö on tehnyt omat ehdotuksensa lisäbudjettiin. Tavoitteenamme on lisätä erityisesti 4H -toiminnan työllistämismahdollisuuksia sekä kesätyö- ja harjoittelupaikkoja erityisesti tutkimuslaitoksissamme. Lisäksi metsätalouteen on mahdollista saada satoja lisätyöpaikkoja kansantaloudellisesti hyvinkin kestävällä tavalla. Nuorten työllisyyden hoitoon panostaminen on vastuullista politiikkaa, muistutti Anttila. Lisätietoja: Eduskunta-avustaja Sanna-Helena Rantala puh. (09) 432 4044 Takaisin ylös
05.02.2010	Ministeri Anttila: Bioetanolilaitos tasapainottaisi markkinoita
	Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila uskoo, että bioetanolilaitoksen käynnistäminen tasapainottaisi Suomen viljamarkkinoita kaivatulla tavalla. ”Nyt on rohkeasti tehtävä päätöksiä tulevaisuuden hyväksi”, Anttila painotti avatessaan Sarka-messut Seinäjoella tänään. ”Bioetanolilaitos ei tuo välitöntä helpotusta viljamarkkinoiden akuuttiin vaikeaan tilanteeseen, mutta se lisää viljan kysyntää pidemmällä aikavälillä. Laitoksessa tuotettava valkuaisrehu toisi kaivattua kotimaista rehua kotieläintiloillemme. Tämä parantaisi myös huoltovarmuuttamme”, muistutti Anttila. Anttila viittasi puheessaan toimitusjohtaja Esa Härmälän työ- ja elinkeinoministeriölle tänään luovuttamaan selvitykseen viljapohjaisen etanolin tuotantomahdollisuuksista Suomessa. Selvityksen mukaan valtiolla on ympäristö-, energia-, teollisuus ja maatalouspoliittiset perusteet tukea viljapohjaisen etanolin tuotantoa. Anttila pitää vihreän energian tuotantoa yhtenä Suomen tulevaisuuden mahdollisuutena. ”Nyt on tärkeintä löytää yrittäjä, joka on halukas aloittamaan bioetanolin tuotannon Suomessa. Valtiovallalla on puolestaan oltava valmius tukea tuotantoa investointituin ja veroratkaisuin, sillä meidän on otettava vakavasti ilmastonmuutoksen haasteet ja ilmasto- ja energiatavoitteiden velvoitteet”, Anttila sanoi. Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä: ministerin erityisavustaja Minna-Mari Kaila, p. 09 160 53302, 040 775 6060 Takaisin ylös
20.01.2010	Ministeri Anttila: Valtion tuottavuusohjelman toteuttamiselle tarvitaan lisäaikaa
	Ministeri Anttila vetoaa, että tulevassa kehysriihessä päätettäisiin antaa lisäaikaa valtion tuottavuusohjelman toteutumiselle. – Eläköitymisen kautta tapahtuva tuottavuusohjelman toteutus on hyväksyttävää, mutta irtisanomisten kautta tapahtuvista valtion henkilöstön vähennyksistä on luovuttava, Anttila sanoo. Edellinen hallitus käynnisti valtion tuottavuusohjelman, jonka tavoitteena on tehostaa toimintoja ja siten vapauttaa hallinnosta työvoimaa yksityiselle sektorille. Perusteluna oli työvoimapulan suuri uhka ikäluokkien pienentyessä merkittävästi. Lama on kuitenkin vienyt paljon työpaikkoja yksityiseltä sektorilta. – Koska tuottavuusohjelman perustelut eivät enää päde muuta kuin suurten ikäluokkien eläköitymisen osalta, tulisi ohjelman tavoitteiden saavuttamisaikaa pidentää, Anttila linjaa. Anttilan mukaan hallituksen olisi nyt osoitettava suurta viisautta, ja tehtävä tästä päätös helmikuussa lyödessään lukkoon kehysriihessä vuosien 2011–2014 budjettikehykset. – Omalla hallinnonalallani nykyisen tuottavuusohjelman jatkuminen johtaa satojen ihmisten irtisanomisiin vuosina 2011–2012. Valtion ei pidä kasvattaa työttömien armeijaa omilla lyhytnäköisillä päätöksillään, Anttila sanoo. Lisätietoja: Eduskunta-avustaja Sanna-Helena Rantala puh. (09) 432 4044 Takaisin ylös
14.11.2009	Ministeri Anttila: Viljamarkkinoiden ongelmiin on löydettävä kestäviä ratkaisuja
	Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttilan mukaan luonnonhoitopeltojen tuella ei voida ratkaista viljamarkkinoidemme ongelmia. Muita keinoja viljamarkkinoiden vakauttamiseen olisivat mm. maatalouspohjaisen bioetanolin tuottaminen ja öljy- ja valkuaiskasvien viljelyn lisääminen. Ministeri Anttila puhui tänään Somerolla järjestetyssä maatalousseminaarissa. ”Tuottajajärjestöjen ehdotus luonnonhoitopeltojen tilakohtaisen enimmäismäärän korottamisesta Etelä-Suomessa nykyisestä 15 prosentista 25 prosenttiin tuli aivan liian myöhään ensi vuotta ajatellen. Luonnonhoitopeltojen tuki rahoitetaan EU-osarahoitteisesta maatalouden ympäristötuesta, ja muutokset on aina hyväksytettävä EU:n komissiossa. Vuotta 2010 koskevat muutokset lähetettiin komissiolle kesällä, ja lokakuussa komissio hyväksyi ne”, korosti ministeri Anttila. Ministeri Anttila painotti sitä, että luonnonhoitopeltojen määrää on mahdollista lisätä nykyisen tilakohtaisen enimmäismäärän puitteissa. Luonnonhoitopeltoja oli tänä kesänä yhteensä 130 000 hehtaaria. Noin puolella viljelijöistä luonnonhoitopeltoja ei ollut lainkaan. Lisäksi osa viljelijöistä ei ollut ilmoittanut tukihakemuksessaan täyttä enimmäismäärää. ”Ympäristötuesta rahoitettavat luonnonhoitopellot eivät voi olla markkinoiden tasaamiskeino, vaan va-kauttamiseen on löydettävä muut välineet.” painotti Anttila. Bioetanolin valmistus maassamme lisäisi viljankäyttöä ja prosessin sivutuotteena saataisiin valkuaisrehun raaka-ainetta. Työ- ja elinkeinoministeriö on asettanut Esa Härmälän selvittämään maatalouspohjaisen bioetanolituotannon jalostamismahdollisuuksia Suomessa. Anttila kannusti viljelijöitä lisäämään rehuviljan sijaan esimerkiksi öljy- ja valkuaiskasvien viljelyä. ”Tämä on aivan välttämätöntä oman valkuaisomavaraisuutemme kohentamiseksi”, sanoi Antti-la. ”Suomessa tulisi panostaa osoitteettoman rehuviljan tuottamisen sijaan rukiin ja muiden leipäviljojen viljelyyn valkuais- ja öljykasvien lisäksi. Kannustava tuottajahinta olisi tässä avainasemassa.” Suomessa on viljelty viime vuosina viljaa noin 700 000 - 800 000 tonnia yli oman tarpeen. Hyvän sadon myötä määrä on tänä vuonna vieläkin suurempi. Karkeasti tämä ylijäämä vastaa reilun 200 000 hehtaarin vilja-alaa. Rehuviljaa on ostettu tänä syksynä alle 80 euron tonnihintaan. Tämä on kolmasosan viimesyksyistä hintaa vähemmän. Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä: ministerin erityisasiantuntija Pia Lehmusvuori, p. 0400 395 537 Takaisin ylös
09.11.2009	Ministeri Anttila: Ruokaturvaa ei saa unohtaa ilmastonmuutoksen torjunnassa
	Ilmastonmuutos ja väestönkasvu asettavat suuria haasteita maailman ruokaturvalle. ”Lämpenemistä aiheuttavia kaasupäästöjä on pyrittävä vähentämään, mutta toisaalta väestönkasvun takia ruuantuotantoa tulisi lisätä”, sanoi maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila tänään Tulevaisuusfoorumissa Seinäjoella. Foorumissa keskusteltiin valtioneuvoston 15. lokakuuta hyväksymästä ilmasto- ja energiapoliittisesta tulevaisuusselonteosta. Anttilan mukaan keskeinen kysymys on, miten maailman kasvava väestö ruokitaan, kun ilmastonmuutos etenee ja tuotantoedellytykset heikkenevät. ”YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAOn arvion mukaan maailmassa on 9,1 miljardia ihmistä vuonna 2050. Tämän väkimäärän ruokkiminen edellyttäisi maataloustuotannon kaksinkertaistamista. Ruuantuotannolle asetettu haaste on valtava, sillä ilmastonmuutoksen myötä tuotanto-olosuhteet heikkenevät nykyisillä parhailla ruuantuotantoalueilla”, Anttila muistutti. Anttila muistuttaa, että päästöjen vähentämistä tavoiteltaessa on muistettava myös ruuantuotannon turvaaminen. Hallituksen ilmasto- ja energiapoliittisessa tulevaisuusselonteossa tavoitteeksi on asetettu kas-vihuonekaasupäästöjen vähentäminen 80 prosentilla vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä. ”Tulevaisuusselonteossa ei oteta kantaa kysymykseen, miten Suomen maatalouden ja elintarviketuotannon käy ja mitä suomalaiset syövät vuonna 2050, jos maataloudessa päästöjä vähennetään tavoitteen mukaisesti. Tämä on keskeinen kysymys, johon etsitään ratkaisua parhaillaan valmistelussa olevassa kansallisessa ruokastrategiassa. Huoltovarmuudesta on pidettävä huolta kaikissa tilanteissa”, Anttila painotti. Anttila korostaa, että maataloudessa on kyetty vähentämään päästöjä huomattavasti tehokkaammin kuin yhteiskunnan muilla sektoreilla. Maatalouden kasvihuonekaasupäästöt ovat laskeneet Suomessa 22 pro-senttia 1990–2007. Tutkimus ja uusi teknologia lisäävät mahdollisuuksia vähentää päästöjä entisestään. ”Haasteeseen voidaan vastata nostamalla tuottavuutta, kehittämällä uutta teknologiaa, uusia viljelymenetelmiä ja eläinten ruokintaa”, Anttila sanoi. Lisätietoa maa- ja metsätalousministeriöstä: erityisavustaja Minna-Mari Kaila, p. (09) 1605 3302, 040 775 6060 Takaisin ylös
07.11.2009	Ministeri Anttila: Kotimainen ruokasektori ruotii pitkän aikavälin tavoitteita
	Elintarvikemarkkinoiden epävakaus on lisääntynyt. Äkilliset hintamuutokset vaikuttavat yhä enemmän myös Suomen markkinoihin ja alkutuotannon sekä koko elintarvikeketjun kannattavuuteen. Juuri nyt tarvitaan kansallista pitkän aikavälin suunnittelua, jolla varmistetaan, että kotimainen ruokasektori on tulevaisuudessa kannattava, kilpailukykyinen ja kuluttajalähtöinen. Kotimaisen ruuantuotannon vahvuuksia ja tulevaisuuden tavoitteita ruoditaan hallituksen vuoteen 2020 ulottuvassa ruokastrategiassa. Tässä työssä on mukana koko ruokasektori, sillä ketjun vuoropuhelu ja keskinäinen luottamus on erittäin tärkeää. Suomalaisen ruuan puhtaus, turvallisuus, terveellisyys, jäljitettävyys ja vastuullisuus tuovat tuotteisiin lisäarvoa. Nämä vahvuudet on määriteltävä ja todennettava, jotta niistä voidaan tehdä kilpailuvaltteja. Tätä kautta saadaan kannattavuutta ruokaketjuun. Huoltovarmuus nousee tärkeäksi teemaksi pitkän aikavälin suunnittelussa. Riippuvaisuus tuontipanoksista ja valkuaisrehusta ovat riskejä Suomelle. Myös ilmastonmuutoksen haasteet lisäävät kansallisen strategian tarvetta. Jokaisen maan on varauduttava hoitamaan ruokahuoltonsa. Hallitus on linjannut, että Suomessa jatkossakin tuotetaan vähintään kotimaista kulutusta vastaava määrä maataloustuotteita. Ruokastrategian työtä ohjaava johtoryhmä asetetaan lähiviikkoina. Tavoitteena on, että Kansallinen Ruokastrategia 2020 valmistuu kesään 2010 mennessä ja se toimitetaan selontekona eduskunnalle. Takaisin ylös
24.09.2009	Ministeri Anttila kannattaa epäterveellisen ruuan verotusta
	Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila tukee valtiovarainministeri Jyrki Kataisen esitystä rasvaisten valmisruokien verotuksesta. "Olen aikaisemmin esittänyt alempaa verokantaa terveellisille ruuille. Verotus on tehokas keino ohjata kulutusta terveellisempään suuntaan", ministeri Anttila toteaa. Hänen mukaansa verotuksen muutoksella olisi merkittäviä kansanterveydellisiä vaikutuksia. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen kommentoi eilen Keskuskauppakamarin Suuressa veropäivässä aikovansa selvittää kovien rasvojen ja ylimääräisen sokerin verotusmahdollisuutta. Takaisin ylös
11.09.2009	Ministeri Anttila: Kuka jalostaisi lähiruokaa?
	Lähiruuan jatkojalostus ja hankintakanavat on oltava kunnossa, jotta lähiruoka on aito vaihtoehto. Lähiruuan hankinnassa törmätään edelleen liian usein jatkojalostuksen puutteeseen. Perunoita saa, muttei kuorittuna. Puolukoita saa, muttei survottuna. Kannustan tuottajia ja elintarvikeyrittäjiä tarttumaan tähän tilaisuuteen ja jatkojalostamaan tuotteitaan yhteistyössä. Näin lähiruoka olisi entistä paremmin hyödynnettävissä myös julkisissa ruokahankinnoissa. Raaka-aineen jatkojalostus paikkakunnalla on myös ekologinen valinta, kun vältytään edestakaisin kuljetuksilta. Hankintalaki ei ole este kotimaisten tuotteiden käytölle julkisissa ruokahankinnoissa. On kyse tahdosta ja taidosta hankkia lähiruokaa. Viime viikolla vietetty valtakunnallinen lähiruokaviikko nosti ansiokkaasti lähiruuan hyvät puolet esille. Nyt on aika myös kuntapäättäjien herätä näkemään lähiruuan todelliset vahvuudet ja myönteiset aluetaloudelliset vaikutukset. Lähiruuan käytön lisääminen edellyttää tuottajien yhteistyötä ja verkostoitumista. Tällöin pystytään paremmin vastaamaan ostajien tarpeisiin, tuotteiden saatavuus paranee ja tuotevalikoima laajenee. Lähiruoka on vastuullinen valinta, sillä se lisää alueen elinvoimaisuutta ja työllisyyttä. Lähiruoka parantaa ruokapalveluiden laatua ja edistää paikallista ruokakulttuuria. Samalla myös ruokaturvallisuus paranee ja ruokaketjun läpinäkyvyys lisääntyy. Suomalaisen, vastuullisesti tuotetun ja mahdollisimman lyhyen toimitusketjun ruuan suosiminen on investointi ekologisuuteen, ihmisten terveyteen ja maaseudun elinvoimaisuuteen. Lähiruuan pääsy lähikauppojen hyllylle on tehokkain keino turvata kuluttajien tarpeet saada haluttua ja arvostettua lähiruokaa. Tämän tavoitteen toteutumiseksi on tehtävä määrätietoista työtä koko ketjun yhteistyönä. Takaisin ylös
03.09.2009	Ministeri Anttila: Vastuullisuutta julkisiin hankintoihin - lähiruokaa lautaselle
	Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila peräänkuuluttaa vastuullisuutta julkisiin ruokahankintoihin. ”Olen tyrmistynyt tiedoista, että julkisissa ruokapalveluissa käytetään pääosin tuontiraaka-aineita. Hankintalaki ei estä kotimaisten tuotteiden käyttöä. Kyse on enemmänkin lain tuntemuksesta sekä kuntapäättäjien asenteista ja tahdosta” toteaa ministeri Anttila. Suomessa tarjoillaan julkisissa ruokapalveluissa 440 miljoonaa ateriaa vuodessa ja hankintoihin käytetään vuositasolla noin 300 miljoonaa euroa. Kuntien ruokahankinnoista vastaavilla virkamiehillä ja luottamushenkilöillä on todella suuri vaikutusmahdollisuus koko kansantalouteen. Ministeri Anttila muistuttaa, että julkisissa ruokahankinnoissa vastuullisin valinta on lähiruoka, sillä se lisää alueen elinvoimaisuutta ja työllisyyttä, parantaa ruokapalveluiden laatua ja edistää paikallista ruokakulttuuria. Samalla myös ruokaturvallisuus paranee ja ruokaketjun läpinäkyvyys lisääntyy. Hankintalaki mahdollistaa vastuullisen ruuantuotannon kriteerien ottamisen valintojen perustaksi. Kilpailuttamisessa voidaan täysin laillisesti painottaa kokonaistaloudellisuutta, tuotteiden laatua, turvallisuutta ja ympäristövaikutuksia. Hankintaperusteisiin voidaan määritellä vaatimuksiksi esimerkiksi leivän ikä, mahdollisuus käyttää pakastettuja marjoja ilman kuumennuskäsittelyä tai aikaa perunan kuorimisesta toimittamiseen. Hankintalaki mahdollistaa myös sesongin tuotteiden hankkimisen kilpailutuksen ulkopuolelta teemaviikkojen aikana. ”Kysymys on vain tahdosta ja taidosta hankkia lähiruokaa”, sanoo Anttila. Ministeri Anttila toteaa, että ulkomaalaisten vakuumipakattujen perunoiden käyttö ruokapalveluissa on hyvin lyhytnäköistä myös suomalaisen ruokakulttuurin kannalta. Julkisilla ruokapalveluilla on suuri vaikutus lasten ja nuorten ruokatottumuksiin. ”Kouluateria on monelle nuorelle päivän ainoa lämmin ateria, eikä ole lainkaan yhdentekevää millaista, missä ja miten tuotettua ruokaa kouluissa tarjoillaan.” Anttilan mukaan kotimaisia tuotteita ja lähiruokaa tulee suosia entistä enemmän myös kotitalouksissa. Laman torjunnassa pienillä teoilla on suuri työllistävä vaikutus. Jos jokainen suomalainen käyttäisi sata euroa kuukaudessa enemmän kotimaisiin tuotteisiin ja palveluihin, toisi kysynnän kasvu vuositasolla satatuhatta uutta työpaikkaa. Takaisin ylös
01.09.2009	Ministeri Anttila: Viljapohjaisen bioetanolin tuotanto tasapainottaisi markkinoita
	”Bioetanolin valmistus maassamme lisäisi viljankäyttöä ja prosessin sivutuotteena saataisiin valkuaisrehun raaka-ainetta. Yhdessä tehtaassa käytettäisiin vuosittain noin 60 000 – 80 000 hehtaarin ohrasato. Tämä on yli kymmenesosan tämän vuoden ohra-alastamme”, totesi maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila puhuessaan tänään Loimaalla Elintarvikevirasto Eviran siementarkastuksen 90-vuotisjuhlassa. Suomessa on ollut suunnitteilla useita bioetanolitehdashankkeita, mutta talouden taantuma ja viljan hinnan nopea nousu vuonna 2007 vähensivät toimijoiden kiinnostusta tehtaiden perustamiseen. Ruotsissa vehnää käyttävä bioetanolitehdas käynnistyi 2000-luvun alussa. Viljan ohella bioetanolia voitaisiin valmistaa myös sokerijuurikkaasta ja perunasta. Elintarviketeollisuuden sivutuotteita käytetään jo nykyisin Suomessa bioetanolin tuotantoon. ”EU-säädöksien mukaisesti vuonna 2020 polttoaineista 10 % on oltava uusituvista raaka-aineista tuotettua. Kansallisesti on keskustelu suuremmastakin prosenttiosuudesta. Kotimainen bioetanoli edesauttaa tavoitteen saavuttamisessa”, Anttila totesi. Tämän vuoden viljasadosta odotetaan määrällisesti ja laadullisesti hyvää. Samaan aikaan viljan kysyntä on kuitenkin vähentynyt. Esimerkiksi paperinvalmistuksen supistuminen on vähentänyt tärkkelyksen raaka-aineena käytettävän ohran tarvetta. Suomen viljavarastot ovat nyt ennätyksellisen suuria ja viljan hinnat alhaiset. Rehuohrasta maksetaan tällä hetkellä noin 80 euroa tonnilta. Viime vuonna vastaavaan aikaan ohratonnista sai noin 110 euroa. Viljamarkkinoiden tasapainottuminen on usean tekijän summa. Kysynnän lisäksi siihen vaikuttaa luonnollisesti tarjonta eli sadon määrä ja laatu eri puolilla maailmaa. Anttila kannusti viljelijöitä lisäämään rehuviljan sijaan esimerkiksi öljy- ja valkuaiskasvien vijlelyä. ”Öljy- ja valkuaiskasvialan lisääminen olisi aivan välttämätöntä oman valkuaisomavaraisuutemme kohentamiseksi ja siten suomalaisten elintarvikkeiden laadun takaamiseksi. Riittävä omavaraisuus valkuaistuotannossa on huoltovarmuutemme kannalta erittäin tärkeää”, muistutti ministeri Anttila Ministeri Anttila korosti myös rukiin ja muiden leipäviljojen viljelyä rehuviljan sijaan. Laadukkaalle leipäviljalle on helpompaa löytää markkinat kuin rehuviljalle. Vaihtoehdon viljalle tarjoaa myös nurmien viljely ja luonnonhoitopeltojen perustaminen. Nämä olisivat luonnon monimuotoisuuden kannalta hyvä valinta. Takaisin ylös
11.07.2009	Ministeri Anttila: Ruokaketjuun tarvitaan lisää läpinäkyvyyttä
	Avoimuus ja läpinäkyvyys ovat erittäin tärkeitä asioita, kun puhutaan ruuasta. "Kuluttajilla on täysioikeus saada tietää ruuan alkuperästä, tuotantotavoista ja –menetelmistä sekä tulonjaosta ruokaketjussa" totesi maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila puhuessaan tänään Somerolla Ol Hollil -tapahtumassa. Valmisteilla olevassa rinnakkaiselolaissa säädetään geenimuunneltujen kasvien viljelyrajoituksista ja korvausvelvollisuuksista. Tällä hetkellä Euroopan Unioni hyväksyy GMO-kasvit viljelyyn koko Unionin alueella, mutta jäsenvaltiot asettavat ehdot viljelylle. Komissio tekee kuluvana vuonna selvityksen jäsenvaltioiden kokemuksista GMO-viljelystä. Tämän selvityksen yhteydessä käsitellään myös elintarvikkeiden GMO-merkintöjen kehittämistarpeita. "GMO-vapaille tuotteille on saatava oma merkintä. Tieto antaa kuluttajille mahdollisuuden tehdä todellisia valintoja ruokaostoksilla", toteaa ministeri Anttila. Ruuan hinta on noussut mm. elintarvikeketjun tuotantopanosten ja ennen kaikkea raaka-aineiden maailmanmarkkinahintojen nousun takia. Viimeisen vuoden aikana tapahtunut raaka-aineiden tai tuottajahintojen lasku ei kuitenkaan vielä ole sanottavasti laskenut ruoan hintaa Suomessa. Tulevana syksynä työ- ja elinkeinoministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö teettävät tutkimuksen, jossa selvitetään elintarvikeketjun voimasuhteita sekä syntyvien kustannusten ja tuottojen jakautumista eri toimijoille. "Veronmaksajina kuluttajien on saatava tietää miten elintarvikeketjussa syntyvät kustannukset ja tuotot jakaantuvat. Tämä on sitä läpinäkyvyyttä, johon kuluttajilla on täysi oikeus ja siksi asiaa on tutkittava" sanoo ministeri Anttila. Tutkimuksen tekeminen on juuri nyt hyvin ajankohtaista, sillä kilpailulakia uudistetaan parhaillaan. Myös lokakuussa voimaan tuleva arvonlisäveron alennus lisää tarvetta läpinäkyvyydelle. "Avoimuuden ja yhteistyön lisääminen on koko tuottajasta kuluttajaan ulottuvan ketjun etu," muistuttaa ministeri Anttila. Takaisin ylös
16.05.2009	Ministeri Anttila: Keskusta puolustaa kotimaista ruuantuotantoa
	Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini vaati, että maataloustukiin suunnatut varat käytettäisiin innovaatioihin. Tämä Helsingin Sanomissa 4.5.2009 esitetty vaatimus lamaannuttaisi kotimaisen maataloustuotannon ja koko 300 000 suomalaista työllistävän elintarvikeketjun. Kannanotto kertoo selkeästi sen, että Timo Soini ja perussuomalaiset eivät ymmärrä sen enempää Euroopan Unionin maatalouspolitiikan perusteita kuin suomalaisen elintarvikeketjun toimintaa. Maatalouden tukijärjestelmällä varmistetaan, että elintarvikkeiden hinnat ovat kuluttajille kohtuullisia ja että maatalouden harjoittajille turvataan kohtuullinen tulotaso myös Suomen pohjoisissa olosuhteissa. Tuki on korvaus alennetuista hinnoista, jotta ruokaomavaraisuutta voidaan ylläpitää niin Suomessa kuin Euroopassa. Maatalouden tukipolitiikalla on tärkeä merkitys maatalouden tuotantoedellytysten turvaamisessa täällä korkeiden tuotantokustannusten ja pienten satotasojen alueella. Komissio hyväksyi juuri Suomelle pohjoisen tuen päätöksen, jonka tärkein asia on, että maidolle ja naudalle turvataan tuotantoon sidottu tuki jatkossakin. Olemme tällä hetkellä ainoa Euroopan unionin jäsenmaa, jossa myönnetään esimerkiksi maidon litrakohtaista tukea. Tuet ovat suomalaisen maataloustuotannolle tärkeitä, mutta vielä tärkeämpää on markkinoilta tuleva tuottajahinta. Vaikka maatalouden tukijärjestelmässä on aina kehitettävää, tuen lopettaminen veisi tilat ahdinkoon ja lopettaisi kotimaisen perheviljelmäpohjaisen maataloustuotannon. Näin ollen Soinin maatalouspoliittinen linjaus EU-vaalien alla on kova isku kannattavuuskriisissä kamppailevia suomalaisia maatalousyrittäjiä kohtaan. Takaisin ylös
09.05.2009	Ministeri Anttila: Keskusta ajaa Suomen kansallista etua europarlamentissa
	Suomen äänen kuuluminen Euroopan Unionissa edellyttää kesäkuun parlamenttivaaleissa valittavilta europarlamentaarikoilta entistä kovempaa edunvalvontaa. Tarvitsemme Suomesta kovatasoisen joukkueen ajamaan kansallisia etujamme. Äänestäjän on tiedettävä millaista vaikuttamista annettu ääni tukee. Keskusta ajaa varmasti Suomen kansallista etua. Esimerkiksi SDP:n tavoitteena on sosialidemokratian edistäminen unionin alueella, ei niinkään jäsenvaltioiden kansallisten tavoitteiden edistäminen. Kansalaisten on saatava tietoa, mistä asioista Euroopan Parlamentti päättää ja mitä asioita tulee käsittelyyn seuraavan viiden vuoden aikana. Keskeisiä tulevia päätöksiä EU:ssa ovat maatalous- ja aluepolitiikan muutokset sekä niihin liittyvä rahoitus. Parlamentaarikoilla on oltava vahvaa osaamista tältä alalta. Suomi tarvitsee oman edustajan Euroopan Parlamentin maatalousvaliokuntaan. Tehtävät maatalouspoliittiset päätökset eivät koske pelkästään suomalaisten maanviljelijöiden toimeentuloa, vaan kyse on suomalaisten oikeudesta saada tulevaisuudessakin kotimaista ruokaa, joka tuotetaan kestävästi ja ympäristöstä huolta pitäen. Tällä on vaikutusta jokaisen suomalaisen elämään. Kokemuksesta tiedän, että Keskustan europarlamentaarikot pystyvät ajamaan Suomen kansallista etua kaikessa Unionin päätöksenteossa. Keskustan edustajat kuuluvat vaikutusvaltaiseen, suureen ryhmään Euroopan Parlamentissa. Suomalainen europarlamentaarikko voi kantaa vastuunsa ja lunastaa äänestäjien hänelle antaman valtakirjan parhaiten ajamalla Euroopan Unionissa asioita Suomen kansallisen edun kannalta. Se on Suomen ja suomalaisten etu. Takaisin ylös
01.05.2009	Ministeri Anttila: Jokaisen on herättävä äänestämään eurovaaleissa!
	Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila painottaa, että pienen maan on pidettävä itsestään kuuluvaa ääntä Euroopan Unionissa. Ministeri Anttila herätteli äänestäjiä lähestyviin eurovaaleihin vappupuheessaan 1.5.2009. "Meillä on huomattavasti pienempi joukko viranhaltijoita laajentuneen EU:n toimielimissä kuin suurilla mailla." Anttila muistutti näin Suomen suhteellisen vaikutusvallan pienentymisestä laajentuneessa EU:ssa ja kannusti vappuyleisöä aktivoitumaan eurovaaleissa valvoaksemme etujamme. Anttilan mukaan euroedustaja tarvitsee asiantuntemuksen lisäksi sitkeyttä ja verkostoitumisen taitoa. "Pienen maan on oltava mukana säädösten valmistelussa mahdollisimman aikaisin. Ennakkotietojen saaminen uusista hankkeista vaatii työtä, taitoa ja verkostoja." Suomen on keskityttävä parantamaan EU:n lainsäädäntöä, ei toimimaan pelkästään jarruna yhteisissä asioissa. Maatalouspolitiikka on integroitu kaikkein pisimmälle EU:n yhteisön politiikkaan. Euroopan Unioni on budjetilla mitattuna erittäin merkittävä maaseudun ja maatalouden tukien rahoittaja ja kehittäjä. Meillä on oltava europarlamentissa edustajia, joilla on vahvaa maatalouden, maaseudun ja metsätalouden asiantuntemusta. "Lissabonin sopimuksen tultua voimaan parlamentin rooli EU:n päätöksenteossa kasvaa merkittävästi. Europarlamenttiin tarvitaankin maan parasta osaamista." muistutti ministeri Anttila. Takaisin ylös
27.03.2009	Ministeri Anttila on tyytyväinen päätökseen modulaation kansallisesta vastinrahasta
	Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila on hyvin tyytyväinen siihen, että hallituksen kehysriihessä päätettiin maatalouden suorien tukien leikkauksen eli modulaation kansallisesta vastinrahasta. Ministeri Anttila puhui asiasta tänään Jokioisilla Peltotreffit -tapahtumassa. EU:n maatalouspolitiikan terveystarkastuksen yhteydessä päätettiin korottaa maatalouden suorien tukien leikkausta eli modulaatiota asteittain. Modulaatiossa suorista tuista siirretään varoja maaseudun kehittämiseen. Modulaatiovaroja voidaan käyttää uusiin haasteisiin, kuten ilmastonmuutoksen torjuntaan, luonnon monimuotoisuuden ylläpitämiseen ja maitosektorin kehittämiseen. Kehyspäätöksen jälkeen näihin tarkoituksiin on käytettävissä yhteensä 84 miljoonaa euroa modulaatiorahaa vuosina 2009-2013. ”Maailmantalouden syvä taantuma on supistanut Suomen taloutta voimakkaasti. Tästä syystä kehysriihessä ei juurikaan jaettu lisärahaa, vaan etsittiin säästöjä. Olen hyvin tyytyväinen, että kehysriihessä kuitenkin päätettiin modulaation vastinrahasta. Tarvitsimme päätöksen EU:n maatalouspolitiikan terveystarkastuksen toimeenpanon valmistelua varten”, Anttila sanoi. Hallituksen kehysriihessä päätettiin kompensoida kansaneläkemaksun poistoa energiaverotusta korottamalla. Energiaveron kokonaiskertymä lisääntyy noin 750 miljoonalla eurolla. Maatalouden ja ammattimaisen kasvihuoneviljelyn energiaveronpalautusta kasvatetaan, jotta näillä sektoreilla energiaverorasitus ei kasva. ”Maatalous on kustannuskriisissä, eikä toimiala kestä verorasituksen lisäämistä. Maataloussektori ei myöskään hyödy kela-maksun poistosta muiden toimialojen tavoin. Tehty ratkaisu on linjassa hallitusohjelman kanssa”, Anttila totesi. Takaisin ylös
16.03.2009	Ministeri Anttila:Suomi tarvitsee Euroopan Parlamenttiin vahvempaa maatalouden, maaseudun ja metsätalouden asiantuntemusta
	Euroopan parlamentin valta ja rooli tulee kasvamaan merkittävästi Lissabonin sopimuksen myötä. Siksi Suomi tarvitsee Euroopan Parlamenttiin vahvempaa maatalouden, maaseudun ja metsätalouden asiantuntemusta. Euroopan Unioni on budjetilla mitattuna erittäin merkittävä maaseudun ja maatalouden tukien rahoittaja ja kehittäjä. Maatalouspolitiikka on integroitu kaikkein pisimmälle EU:n yhteisön politiikkaan. Tästä johtuen Suomessakin noudatettavat maatalouspolitiikan säädökset päätetään Euroopan Unionissa yhteispäätösmenettelyllä parlamentin ja ministerineuvoston kesken Lissabonin sopimuksen voimaan tultua. Yhteispäätösmenettelyn ulkopuolelle, siis yksin neuvoston päätettäväksi jäävät komission esityksestä maataloustuotteiden hinnat, maksut, tukitasot, määrälliset rajoitukset sekä kalastusmahdollisuuksien vahvistaminen. Tällä hetkellä Suomea edustaa Euroopan parlamentissa 14 Suomesta valittua edustajaa. Kesäkuun eurovaaleissa Suomesta tullaan valitsemaan 13 euroedustajaa. Edellä mainituista syistä johtuen kesäkuun Euroopan Parlamentin vaaleissa Suomen edun mukaista on valita edustajia, jotka tuntevat Suomen maatalouden, maaseudun kehittämistarpeet sekä Suomen metsätaloussektorin tulevaisuuden haasteet. Tällä hetkellä Euroopan Parlamentin maatalouden ja maaseudun kehittämisvaliokunnassa ei ole ainuttakaan suomalaista varsinaisena jäsenenä. Euroopan Parlamenttiin tarvitaan vahvaa asiaosaamista, poliittista osaamista ja vahvaa verkottumista osaavia edustajia. Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila kiertää tänään ma 16.3. Hämeessä klo 10-12 Ravintola Fellmanni, Lahti klo 14-16 Ravintola Visahovi, Hämeenlinna klo 19 Forssan klubi, Forssa Takaisin ylös
09.03.2009	Ministeri Anttila:Työnantajien on arvostettava pitkää työkokemusta
	Naisjärjestöjen Keskusliiton puheenjohtaja, maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila peräänkuuluttaa pitkän työkokemuksen arvostamista. "Työnantajien keskuudessa on tapahduttava selkeä muutos asenteissa, jotta ikääntyvää, erittäin pitkän työkokemuksen omaavaa naistyöntekijää jatkossa arvostetaan. Liian usein ajetaan alle 60-vuotias osaava henkilö eläkkeelle nimenomaan työnantajan toimesta", ministeri Anttila linjasi. Hän puhui tänään maanantaina Kansainvälisen naistenpäivän juhlassa Helsingissä. Asteittaista eläkeiän nostamista suunnitellaan Suomen heikkenevän huoltosuhteen takia. Ministerin mukaan työelämää on kehitettävä niin, että ihmiset sekä jaksavat että viihtyvät työssä nykyistä pidempään. "Jokaisen työpaikan tärkein haaste tulevaisuuden työvoiman turvaamiseksi on parantaa työssä jaksamista ja viihtymistä. Hyviä käytäntöjä ja ohjelmia voidaan toki tehdä, mutta vastuu työelämän kehittämisestä on työpaikalla niin työntekijällä kuin työnantajallakin", ministeri Anttila sanoi. Ministeri muistutti sosiaali- ja terveysministeriön viimeisimmän tasa-arvobarometrin huolestuttavista tuloksista. Tasa-arvobarometrin mukaan joka kolmas nainen kokee sukupuolestaan haittaa palkkauksessa paljon tai jonkin verran. Kokemukset ovat olleet hyvin samanlaisia kymmenen viime vuoden aikana. Ministeri Anttilan mielestä on erittäin valitettavaa, että korkeasti koulutettujen naisten osalta on tapahtunut muutos huonompaan suuntaan. Tasa-arvobarometrin mukaan 39 prosenttia naisista kokee, että heidän sukupuolestaan on haittaa palkkauksessa. Kymmenen vuotta sitten haittaa kokeneiden osuus oli 19 prosenttia. Ministeri Anttila muistutti, että oman työn arvostaminen on yksi avain tasa-arvoisuuteen. "Naisten on myös itse herättävä arvostamaan omaa ja toisten naisten työtä ja osoittaa se avoimesti." Takaisin ylös
10.02.2009	Ministeri Anttila: Suomalainen luomukotieläintuotanto tarvitsee kotimaista valkuaisrehua
	"Kotimaisen luomuvalkuaisrehun tuotantoa on lisättävä. Se on ehdoton edellytys kotimaisen luomukotieläintuotannon jatkuvuudelle", totesi maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila tiistaina Sipoossa Pajuniemi Oy:n laajennuksen vihkimisen yhteydessä. Luomukotieläintuotanto on kärsinyt valkuaisrehupulasta, sillä kotimaisen luomuvalkuaisrehun sato jäi viime kesänä huonoksi vaikeiden sääolosuhteiden takia. EU-säädökset edellyttävät, että luomutuotannossa käytettävä valkuaisrehu on kokonaan luonnonmukaisesti tuotettua. Tuontirehustakaan ei ole saatu helpotusta tilanteeseen. "Tehdyt tuontiponnistukset ovat osoittaneet, että maailmalta on erittäin vaikea löytää suomalaisen salmonellavapaan tuotannon vaatimukset täyttävää luomuvalkuaisrehua. Ei ole myöskään luonnonmukaisen tuotannon ideologian mukaista, jos rehua on tuotava Brasiliasta asti", Anttila sanoi. Anttilan mukaan luomuvalkuaisrehun tarjonnan parantuminen edellyttää tuottajien etujärjestöjen, rehuteollisuuden ja kaupan yhteistyötä. Luomulihan ja -maidon tuotannon kasvu voi jatkua Suomessa vain, jos kotimaisen luomuvalkuaisrehun viljely saadaan reippaaseen nousuun. Näin voidaan myös varmistaa, että luomutuotteiden kasvavaan kysyntään pystytään vastaamaan kotimaisilla luomutuotteilla. Anttilan mukaan valkuaisrehuomavaraisuus on myös suuri haaste suomalaisille kasvinjalostukselle. Viljelyyn on saatava valkuaiskasvilajikkeita, jotka menestyvät Suomen olosuhteissa myös luonnonmukaisessa tuotannossa. Tämän lisäksi tarvitaan aktiivista ja määrätietoista yhteistoimintaa kasvinviljelyä ja kotieläintuotantoa harjoittavien luomutilojen välillä. Anttilan mukaan yksi hyvä vaihtoehto olisi lisätä valkuaisrehun sopimusviljelyä, joka mahdollistaa rehuntuotantoalan kasvun. Ministeri Anttila aikoo avata keskustelun Euroopassa tuotetun valkuaisrehun, erityisesti luonnonmukaisen valkuaisrehun saatavuuteen liittyvistä ongelmista EU:n ministerineuvostossa. Erityisesti luomutuotannolta odotetaan paikallisuutta. Siksi on luotava kokonaan uusia keinoja valkuaisrehujen tuotannon edistämiseen. Ilmastonmuutoksen edetessä rehuntuotannon satovaihtelut lisääntyvät. Säädöksissä on tästä syystä oltava riittävästi joustoa, joka mahdollistaa luonnonmukaisen kotieläintuotannon jatkumisen poikkeustilanteissa. Takaisin ylös
05.02.2009	Ministeri Anttila: Metsäorganisaatioiden on muututtava ajan vaatimusten mukaisesti
	"Metsäorganisaatioiden on pystyttävä tuottamaan palveluja, jotka parantavat suomalaisten metsänomistajien mahdollisuuksia hoitaa metsiään ja hyödyntää niitä kestävällä tavalla. On myös varmistettava, että metsänomistajat saavat korkealaatuista neuvontaa kaikissa metsiin liittyvissä kysymyksissä", sanoo metsähallinnon uudistamista johtava maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila. Hän avasi 5.2. maa- ja metsätalousministeriön järjestämän kutsuseminaarin, jossa pohdittiin laajalla joukolla koko metsäsektorin tulevaisuuden haasteita, metsäkeskusten ja metsänhoitoyhdistysten asemaa ja työnjakoa sekä metsäntutkimuksen ja kehittämiskeskus Tapion synergiaetuja. Uudistustarpeen syynä on maailmantaloudessa ja toimintaympäristössämme tapahtuneet muutokset. Metsäalan organisaatioilla on takanaan pitkä historia, ja ne ovat tuottaneet hyviä tuloksia Suomen metsätaloudelle. "Maailma ja yhteiskunta ympärillämme muuttuvat nopeasti ja metsäalan organisaatioiden on muututtava ajan vaatimusten mukaisesti", ministeri Anttila totesi. Organisaatiorakenteen kehittämisen lähtökohtana on oltava koko sektorin palvelutarpeet, aina metsänomistajasta lähtien, korosti ministeri Anttila. Organisaatioiden uudistustarpeet on kirjattu valtioneuvoston vajaa vuosi sitten hyväksymässä Kansallinen metsäohjelma 2015:ssa. Myös Esko Ahon johtaman metsäteollisuuden ja metsäsektorin toimintaedellytyksiä pohtineen työryhmän raportissa ehdotetaan, että metsäalan hallinnon toimivuutta ja kehittämistarpeita selvitetään. Metsätalouden julkiseen sektoriin kuuluvat Metsäntutkimuslaitos, Metsähallituksen julkiset hallintotehtävät, metsäkeskukset ja Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio. Sektorilla työskentelee noin 2200 henkilöä ja valtion rahoitus on vuosittain noin 95 miljoonaa euroa. Alan merkittäviä toimijoita ovat myös metsänhoitoyhdistykset, joita on 113 ja joiden metsänomistajilta veroluontoisena maksuna saamat metsänhoitomaksut nousevat vuodessa noin 30 miljoonaan euroon. Valtion metsäorganisaatioille osoittaman rahoitustuen on epäilty vääristävän kilpailua ja asiasta on tehty kantelu EU:n komissiolle. "Nyt käynnistetyn organisaatiouudistuksen yhteydessä on tarkoitus käydä myös kilpailuoikeudelliset kysymykset huolellisesti läpi", ministeri Anttila kertoi. Organisaatiouudistuksen valmistelu jatkuu maa- ja metsätalousministeriön johdolla. Ministeriö aikoo toteuttaa uudistuksen tarvitseman taustatyön avoimessa prosessissa, johon muut ministeriöt ja sidosryhmät voivat osallistua. Lainsäädännöllisiin uudistuksiin ryhdytään heti, kun selvitykset ovat valmiina. Takaisin ylös
13.12.2008	Ministeri Anttila Loimaalla: Suomalainen liha on erittäin turvallista
	”Kuluttajat voivat huoletta luottaa kotimaisiin elintarvikkeisiin. Muualla Euroopassa todettujen lihaskandaalien vuoksi haluan korostaa erityisesti suomalaisen lihan varmennettua turvallisuutta”, sanoi ministeri Anttila puhuessaan tänään Maa- ja metsätaloustuottajain Varsinais-Suomen liiton syyskokouksessa Loimaalla. ”Suomalainen elintarviketuotanto on läpinäkyvää pellolta pöytään asti. Kymmenen vuoden ajan Suomessa on tehty tämän eteen työtä maa- ja metsätalousministeriön rahoittaman laatustrategian puitteissa. Tämän työn tuloksena suomalaiset kuluttajat luottavat kotimaiseen ruokaan”, Anttila totesi. Anttila korosti, että kuluttajien luottamus on kotimaisen elintarviketuotannon perusta. "Ilman kuluttajien luottamusta ei ole suomalaista elintarviketuotantoa." Anttilan mukaan kuluttajien luottamuksen yksi kulmakivi on elintarviketuotantomme ensiluokkainen ja tehokas valvonta. "On hyvä, että Suomi pystyy osoittamaan elintarviketurvallisuuden korkean tason. Esimerkiksi viime vuosina EU:n jäsenmaissa toteutettujen sikojen salmonellakartoitusten mukaan Suomessa ei ole todettu salmonellaa lainkaan. Useissa EU-maissa salmonellan saastuttamaa lihaa on runsaasti", ministeri Anttila sanoi. Elintarvike- ja rehuketjun valvonta perustuu Suomessa yritysten omavalvontajärjestelmään. Omavalvonnan toimivuus varmistetaan viranomaisvalvonnalla. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira ohjaa ja kehittää valvontaa. Käytännön valvontaa tekevät lääninhallitukset, kunnan elintarvikevalvontaviranomaiset ja TE-keskukset. Ministeri Anttila painotti sitä, että lihalle on säädetty tarkastuspakko. Lihaa, jota ei ole tarkastettu ja hyväksytty, ei saa pitää kaupan tai myydä elintarvikkeena tai käyttää elintarvikkeiden valmistukseen. Evira huolehtii lihantarkastuksesta teurastamoissa. Pienteurastamoissa lihantarkastus on kunnan valvontaviranomaisen vastuulla. Ulkomailta tuotavien elintarvikkeiden ja raaka-aineiden laatua valvovat sekä yritykset että viranomaiset. Muista EU-maista tuotavien elintarvikkeiden valvontaa on tehostettu siirtämällä vastuu ensisaapumisvalvonnasta Eviralle. Irlanti veti viime viikonloppuna markkinoiltaan pois kaiken sianlihan ja sianlihatuotteet, koska rehu- ja sianrasvanäytteissä oli todettu korkeita dioksiinipitoisuuksia. Myös naudanlihasta on Irlannissa löydetty raja-arvot ylittäviä dioksiinipitoisuuksia. Irlannin viranomaiset ovat omaan riskinarviointiinsa perustuen katsoneet, ettei naudanlihan ja naudanlihavalmisteiden poistamiseen markkinoilta ole tarvetta. Varotoimenpiteenä Suomen Elintarviketurvallisuusvirasto Evira kehotti 8.12.2008 toimijoita poistamaan Suomen markkinoilta kaiken Irlannista toimitetun sianlihan ja sianlihavalmisteet. Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA:n) mukaan dioksiinin saastuttaman irlantilaisen sianlihan syömisen aiheuttama riski ihmiselle on pieni. Takaisin ylös
02.12.2008	Ministeri Anttila: Elintarvikemarkkinat on saatava toimimaan
	Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila pitää hyvänä uutisena sitä, että kauppa on ilmoittanut haluavansa eroon pitkistä hintasopimuksista. "Viljelijät ovat jo aiemmin toivoneet lyhyempiä hintasopimuksia. On kuitenkin varmistettava, että hintaneuvotteluissa elintarvikkeiden hinnat reagoivat myös ylöspäin. Suomen syrjäisten markkinoiden takia hintamuutokset ovat viipyneet erityisesti silloin, kun tuottajahintojen pitäisi nousta", ministeri Anttila sanoi puhuessaan tänään valtakunnallisessa maatalouden kannattavuusseminaarissa Seinäjoella. Anttila kertoi, että elintarvikeketjun yhteistyön tiivistämiseksi maa- ja metsätalousministeriössä valmistellaan elintarvikeketjun neuvottelukunnan perustamista. "Siinä olisivat mukana niin tuottajat, teollisuus, kauppa ja hallinto kuin myös kuluttajien edustaja. Uskon voimakkaasti, että ketjun kaikkien osapuolien sitoutuessa vahvasti yhteisiin tavoitteisiin saadaan koko elintarvikeketjun kilpailuetuja ja kilpailukykyä parannettua." Anttilan mielestä tulon on jakauduttava oikeudenmukaisesti ketjun eri osapuolien kesken. Suomalaiselle ruualle on myös saatava markkinoilta sen korkeaa laatua paremmin vastaava hinta. Anttila muistutti, että suomalainen ruoka on laadultaan ja turvallisuudeltaan maailman huippuluokkaa, eikä meillä ole ollut italialaisten pilaantuneiden juustojen tai kiinalaisen melamiinimaidon kaltaisia ruokaskandaaleja. "Olen syksyn aikana perännyt tuottajilta nykyistä voimakkaampaa markkinaedunvalvontaa", Anttila sanoi ja toisti toivomuksensa siitä, että tuottajat rakentaisivat vahvemman neuvotteluvoiman omistamissaan yrityksissä. Kannattavuuden parantaminen edellyttää myös ennakkoluulotonta kustannusten karsintaa koko elintarvikeketjussa. Esimerkiksi logistiikkakustannuksia voitaisiin ministerin mielestä karsia. ”Metsäteollisuus vaihtaa puuta yritysten kesken välttyäkseen turhilta kustannuksilta. Uskon, että sama malli toimisi myös elintarviketeollisuudessa.” Anttila muistutti, että hallitusohjelman yksi keskeinen tavoite on maatalouden kannattavuuden parantaminen. "Selvitämme parhaillaan tulo- ja kannattavuustyöryhmässä, miten voisimme helpottaa nuorten viljelijöiden asemaa tilanpidon ensimmäisinä vuosina", Anttila kertoi. Työryhmän ensimmäiset esitykset toteutetaan ensi vuonna: polttoöljyn energiaveron palautusta korotetaan ja maatalous siirretään alempaan sähköveroluokkaan. Samalla rahaa tulee lisää tilusjärjestelyihin sekä investointitukiin ja nuorten viljelijöiden aloitustukiin. Takaisin ylös
24.11.2008	Ministeri Anttila Hämeenlinnassa: EU:n maatalouspolitiikan terveystarkastuksen kansalliset päälinjat sovitaan kesällä 2009
	”EU:n maatalouspolitiikan terveystarkastuksen toimeenpanosta ja kohdentamisesta eri tuotantosuunnille neuvotellaan tiiviisti yhdessä maataloustuottajajärjestöjen kanssa ensi vuonna. Keskustelut aloitetaan vuoden alussa, ja päätökset päälinjoista tehdään elokuun alkuun mennessä.”, totesi maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila puhuessaan tänään Hämeenlinnassa EU-keskustelutilaisuudessa ”20/20 - ministerit maakunnissa”. Tilaisuuden järjesti valtioneuvoston kanslia yhdessä ulkoasianministeriön Eurooppatiedotuksen kanssa. EU:n maatalousministerit pääsivät torstaina 20.11.2008 sopuun EU:n maatalouspolitiikan lähivuosien sisällöstä. ”Tämän sopimuksen jälkeen tulevat vielä hyväksyttäväksi asiaa koskevat neuvoston asetukset ja niitä tarkentavat EU:n komission asetukset. Näiden odotetaan valmistuvan ensi keväänä. Lopullisia linjauksia toimeenpanosta Suomessa voidaan tehdä sen jälkeen”, ministeri Anttila kertoi. Terveystarkastussopimuksen mukaan Suomen EU-tukien kokonaismäärä säilyy uudistuksessa nykyisellä tasolla eli noin 570 miljoonassa eurossa vuosittain. EU-tuet voidaan Suomessa maksaa tuotantoon sidottuina nykyisen kaltaisesti lähivuosina. Suomi sai poikkeuksen myöntää 10 prosenttia tuotantoon sidottua tukea ns. artiklan 68 tuen puitteissa. Toisen poikkeuksen artiklan 68 tukeen sai Slovenia, 6 prosenttia. Muille maille prosentti on 3,5. Anttilan mukaan EU:n sonnipalkkioita myönnetään nykyisellään vuoden 2011 loppuun saakka. Sen jälkeen artiklan 68 mukainen tuki mahdollistaa naudanlihantuotannon tukien jatkon. Lisäksi saavutettu neuvottelutulos tarjoaa keinoja tarvittaessa lieventää maitokiintiöjärjestelmän poistumisen vaikutuksia, esimerkiksi artiklan 68 mukaisen tuen ja maaseudun kehittämistoimien kautta. ”Terveystarkastuspäätös ulottuu vuoden 2013 loppuun saakka. Uskon, että vuoden 2013 jälkeinenkin maatalouspolitiikka antaa takeet suomalaisen maataloustuotannon jatkumiselle. Tähän luo hyvän pohjan se, että terveystarkastuspäätöksessä tunnustettiin Suomen pohjoinen asema ja erityisjärjestelyjen tarpeet”, Anttila painotti. Takaisin ylös
20.10.2008	Ministeri Anttila: Metsäsektorilla paljon haasteita edessään – synergiaetuja on hyödynnettävä
	”Metsiemme puumäärien lisäämiseksi metsien hoitoa on merkittävästi tehostettava ja metsäsektorin toimijoiden synergiaedut on hyödynnettävä tehokkaammin. Hallituksen ilmasto- ja energiastrategiassa metsäpohjaisella bioenergialla on suurimmat kasvun haasteet”, sanoo maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila. Strategian avulla Suomen kasvihuonekaasupäästöjä voidaan vähentää 20 prosentilla vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Suomen maakohtainen tavoite uusiutuvien energialähteiden osuuden kasvattamisessa on 9,5 prosenttiyksikköä vuoteen 2020 mennessä. Tällöin Suomessa käytettävästä energiasta 38 prosenttia olisi uusiutuvaa, kun tänä päivänä neljännes energian kulutuksestamme tulee uusiutuvista lähteistä. Tavoite on siis varsin haastava. Kansallisen metsäohjelman 2015 tärkein painopistealue on metsien ilmasto- ja energiahyötyjen lisääminen. Parhaimman mahdollisuuden lisätä uusiutuvan energian käyttöä tarjoaa metsäpohjainen, teollisuuden käyttöön kelpaamaton metsähake, jonka hyödyntämiseen on panostettu voimakkaasti viime vuosina. Sen tuloksena hakkeen käyttö on nelinkertaistunut mutta ilmastostrategian tavoitteena on nostaa hakkeen määrä 3,6 miljoonasta kuutiometristä jopa 13 miljoonaan kuutiometriin vuoteen 2020 mennessä. Tästä 2 miljoonaa kuutiometriä on tarkoitus käyttää biodieselin tuotantoon. ”Näin mittava metsähakkeen käytön lisäys vaatii alueellisia haketuotannon keskuksia ja tehokasta logistiikkaa käyttäjien suuntaan. Metsien hyvä hoito on parasta ilmastopolitiikkaa koska metsät sitovat hiiltä. Puumäärien kasvattaminen vaatii nykyistä tehokkaampaa ja kokonaisvaltaisempaa toimintaa koko tuotantoketjulta”, toteaa ministeri Anttila. Metsänomistajakunnan rakenne (keski-ikä 59 vuotta), metsätilojen pienuus ja pirstaleisuus sekä kasvava kaupunkilaismetsänomistajajoukko vaativat uudenlaisia metsäsektorin palveluja ja tehokkaampia täsmätoimia, jotta kaikki metsät saadaan tehostetun hoidon piiriin. Metsien tehokas uudistaminen on koko puuntuotannon perusta. Siihen vaiheeseen meidän tulee asettaa selkeitä velvoitteita ja jos mikään muu ei auta, on harkittava jopa vanhan "talletusjärjestelmän" palauttamista takaamaan metsän kestävä uudistaminen hakkuiden jälkeen. Kemera (kestävän metsätalouden rahoituslaki) -tukien saannin ehdot pitää tarkistaa jotta varmistamme metsän uudistamisen ja taimien hoidon ensimmäisten elinvuosien aikana. Yliasiamies Esko Ahon raportissa kiinnitetään huomiota metsäalan noin 3500 metsäammattilaisen resurssien tehokkaampaan käyttöön. Yhteistoimintaa metsäkeskusten ja metsänhoitoyhdistysten välillä tarvitaan lisää, päällekkäisyyksiä pitää ehdottomasti karsia ja hakea kaikki saavutettava synergiaetu eri organisaatioiden välillä. Hallituksen ilmasto- ja energiastrategia haastaa metsäsektorimme aivan uuteen asentoon! Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä: erityisavustaja Minna-Mari Kaila, puh. 040 775 60 60 Takaisin ylös
01.10.2008	Ministeri Anttila: Bioenergian tuotantoon tarvitaan lisää laitoksia
	Helsinki 1.10.2008 Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttilan mielestä Suomeen tarvittaisiin lisää maatalouden raaka-ainetta hyödyntäviä bioenergialaitoksia. Esimerkiksi maatalouden raaka-ainetta hyödyntäviä biokaasulaitoksia Suomessa on nykyisin noin kymmenen. Näistä lähes kaikki ovat maatilakokoluokan laitoksia. Anttilan mielestä tavoitteena olisi, että maassamme voisi olla vuoteen 2020 mennessä parikymmentä suurta ja 50 pientä maatalouden biokaasulaitosta. Anttila puhui tänään Vihreästä energiaa –seminaarissa Helsingissä. Biokaasun tuotannossa syntyy uusiutuvan energian lisäksi myös muita hyötyjä. Lannan biokaasutus vähentää lannasta aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä ja hajuhaittoja. Lisäksi sen avulla voidaan kierrättää ravinteita, Anttila sanoi. Maa- ja metsätalousministeriö tukee vihreän energian tuotannon edistämistä monin tavoin. Esimerkkeinä tukimuodoista ministeri Anttila mainitsi energiapuun korjuun ja haketuksen tuen, biokaasulaitosten avustukset ja maatalouden investointituen maatilojen lämpökeskusten rakentamiseen. Anttilan mukaan maatilojen energiaohjelmien laatiminen aloitetaan ensi vuonna. Tiloille tehdään energiasuunnitelma tai -katselmus. Tarkoituksena on vähentää maatilojen energiankulutusta. Siinä käydään läpi myös mahdollisuudet bioenergian käytön ja tuotannon lisäämiseen. Ensi vuoden alusta aloitetaan maa- ja metsätalousministeriön vetämänä valtakunnallinen bioenergian koordinaatiohanke, jonka tavoitteena on estää bioenergia-alan toimintojen päällekkäisyyttä. Anttilan mielestä eri hankkeiden ja alueiden yhteistyön lisääminen on välttämätöntä. Anttila muistutti, että bioenergian tuotanto tuo erityisesti maaseudulle lisää elinkeino- ja työllisyysmahdollisuuksia. Paikallinen energiantuotanto maatiloilla ja kylissä lisää esimerkiksi lämpöyrittäjyyttä. Bioenergian lisäystavoite on nähtävä maaseudun mahdollisuutena. Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä: ministerin erityisasiantuntija Pia Lehmusvuori, p. (09) 160 52451, 0400 395 537 Takaisin ylös
05.09.2008	Ministeri Anttila: Maatalouden kustannusahdinkoon osittaista helpotusta budjettiriihestä
	Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila on tyytyväinen siihen, että viime viikon budjettiriihessä sovittiin maatalouden kustannuksia alentavista toimista. Maatalouden polttoöljyn veronpalautuksen määrää päätettiin korottaa, ja maataloudessa käytettävä sähkö siirtyy alempaan sähköveroluokkaan. Nämä toimet vähentävät maatilojen kustannuksia noin 10 miljoonaa euroa, Anttila sanoi tänään Tume Agri Oy:n 60-vuotisjuhlassa Turengissa. Anttilan mukaan budjettiriihessä päätettiin lisäksi selvittää maatalousyrittäjien mahdollisuus luopua pakollisesta pääomatulovero-osuudesta. Tämä alentaisi pienituloisimpien maatalousyrittäjien verorasitusta. Nykyisin maatalouden yrittäjätulosta maatalousyrittäjät maksavat pääomaveroa joko 10 tai 20 prosenttia maatilayrityksen nettovarallisuudesta. Ministeri Anttila ymmärtää, etteivät budjettihelpotukset ratkaise koko kustannuskriisiä. Kannattavuuden koheneminen edellyttää myös tuottajahintojen nousua. "Nyt tarvitaan vahvaa yhteistyötä koko elintarvikeketjussa eri toimijoiden kesken, jotta ketjussa syntyvä arvonlisäys jakaantuisi oikeudenmukaisemmin kaikkien ketjun toimijoiden kesken", Anttila painotti. Maatilatalouden kehittämisrahastoon (Makera) siirretään ensi vuodelle kehysten mukaisesti noin 30 miljoonaa euroa. Anttilan mukaan nyt tehtävä siirto yhdessä Makeran nykyisten varojen kanssa varmistaa riittävän rahoituksen lokakuussa avattavaan suureen investointitukihakuun. Anttila painotti, että tulevina vuosina investointi- ja aloittamistukien rahoitus on turvattava lisärahoituksella, vaikkakin tällä vaalikaudella Makeraan siirretään ainakin 220 miljoonaa euroa neljässä vuodessa, mikä on kolme kertaa enemmän kuin edellisellä vaalikaudella. Anttila uskoo lisärahoitusta järjestyvän, koska rakennekehityksen tärkeys yhtenä elinkeinon kilpailukyvyn ja kannattavuuden parantamiskeinona ymmärretään yhteiskunnassa laajalti. "Se on myös elinehto kotimaiselle ruoan tuotannolle". Hallitus osoitti budjettiriihessä tilusjärjestelyihin miljoonan euron lisärahoituksen. Hallituksen esityksen mukaan tilusjärjestelyihin on käytettävissä ensi vuonna yhteensä 7 miljoonaa euroa. Peltolohkojen koon kasvu ja sijoittuminen lähemmäksi talouskeskusta alentaa tuotantokustannuksia selvästi, Anttila totesi. Ministeri mainitsi puheessaan myös paikallisesti tärkeän hankkeen. Hallitus myönsi budjettiriihessä 350 000 euroa Evolle rakennettavaan kansainväliset mitat täyttävään leirikeskukseen. Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä: erityisavustaja Minna-Mari Kaila, p. (09) 1605 3302, 040 775 6060 Takaisin ylös
15.08.2008	Ministeri Anttila: Tutkimustulokset pitää jalkauttaa käytäntöön nykyistä paremmin
	Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila pitää maa- ja elintarviketalouden tutkimuksen suurimpana haasteena sitä, että tutkimus saataisiin palvelemaan käytäntöä nykyistä paremmin. Ministeri Anttila puhui tänään MTT:n 110-vuotisjuhlassa Jokioisilla. Anttila haastoi maa- ja elintarviketalouden tutkijat pohtimaan työkaluja, joilla tutkimuksen sovellettavuutta käytäntöön saataisiin lisättyä. Ministerin mielestä uusien rakenteiden luomista on syytä välttää, mutta käytäntöjä voidaan aina kehittää. Anttila pitää hyvänä lähtökohtana sitä, että laadukkaasta tutkimustiedosta ei ole puutetta. Hänen mielestään on erittäin tärkeää, että uudet innovaatiot siirretään nopeasti hyödyntämään suomalaista yhteiskuntaa. Sektoritutkimuksen rakenteita ollaan uudistamassa tämän syksyn aikana. Selvitysmies antaa pian raporttinsa uudistuksesta, ja valtioneuvosto aikoo päättää muutoksista tämän vuoden lopulla. Anttilan mukaan maa- ja metsätalousministeriö aikoo varmistaa, että maaseudun elinkeinojen kannalta tärkeä tutkimus ja asiantuntijapalvelut voidaan turvata myös uudessa sektoritutkimusjärjestelmässä. "Hyvä hallinto ja hyvät päätökset pohjautuvat tutkittuun tietoon ja vankkaan asiantuntemukseen", ministeri Anttila totesi. Anttila on tyytyväinen siihen, että MTT:n työssä korostuu asiakaslähtöisyys. Hän kehui vuosijuhlaansa viettävää tutkimuslaitosta myös siitä, että se on koko ajan vahvistanut kansainvälisiä verkostojaan. "Tämä on hieno saavutus, kun samaan aikaan on ponnisteltu tuottavuuden ja kustannustehokkuuden parantamiseksi." Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä: ministerin erityisavustaja Minna-Mari Kaila, p. (09) 1605 3302, 040 775 6060 Takaisin ylös
31.07.2008	Ministeri Anttila: Maatalouden kannattavuutta parannettava ja kustannuksia alennettava
	"Maatalouden nopeasti kohonneiden tuotantokustannusten aiheuttamaan elinkeinon kannattavuuskriisiin on haettava ratkaisuja tulevassa budjetissa. Hallitusohjelman mukaisesti maatalouden tulokehitystä on parannettava ja maatalouden tuotantokustannuksia alennettava ", korostaa Lahdessa tänään Farmari-maatalousnäyttelyn avajaisissa puhunut maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila. Suurin haaste budjettiriihessä on Anttilan mukaan juuri maataloustuotannon kannattavuuden parantaminen. Hallitus on ohjelmassaan sitoutunut alentamaan maatalouden tuotantokustannuksia siirtämällä maatalous samaan sähköveroluokkaan teollisuuden kanssa ja kasvattamalla polttoöljyn valmisteveropalautusta. "Tulen esittämään budjettiriihessä mm. maataloudessa käytettävän energian verohelpotuksia sekä sähköveron että polttoöljyn valmisteveron osalta, maatalouden pääomatulo-osuuden valintavaihtoehtojen lisäämistä sekä maa- ja metsätalouden tuotantorakennuksille vapautusta kiinteistöverosta. Tämän lisäksi kohonneiden kustannusten kattamiseksi tarvitaan myös parempia tuottajahintoja markkinoilta. Jos emme yhdessä nyt pysty ratkaisemaan tätä kannattavuuskriisiä, on suomalainen maataloustuotanto ja erityisesti lihantuotanto todella uhattuna " toteaa Anttila. Anttila toteaa, että lokakuussa avautuvaan investointitukihakuun on käytettävissä rahoitusta avustuksiin noin 100 miljoonaa euroa ja korkotukiin kaksinkertainen määrä. Myös vuoden 2009 investointitukien toiselle hakukierrokselle on rahoitusta varattuna. Maatilatalouden kehittämisrahaston (MAKERA) rahoitustarpeeseen on tarkoitus palata ensi vuoden lisäbudjetissa, mikäli investointitukitarpeet osoittautuvat odotettua suuremmiksi. "Meidän on pidettävä hyvää huolta omasta elintarviketuotannostamme. Omavaraisessa ruuantuotannossa kyse on ennen kaikkea huoltovarmuudesta. Huoltovarmuuden rakentaminen tuontiruuan varaan merkitsi jättäytymistä kansainvälisillä markkinoilla liikkuvien ylijäämäerien varaan, jolloin ruuan saatavuus vaarantuisi puhumattakaan sen laadusta ja turvallisuudesta. Ennen pitkää suomalaiselle kuluttajalle tuontiruoka olisi se kaikkein kallein vaihtoehto." Anttila haluaakin kannustaa suomalaisia viljelijöitä kannattavuuskriisistä huolimatta yrittämään ja uskomaan tulevaisuuteensa. Tavoitteena on yhteistyössä löytää ongelmaan ratkaisu mahdollisimman pian " Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä Erityisavustaja Minna-Mari Kaila, p. 040-775 6060 Takaisin ylös
05.07.2008	Ministeri Anttila: Ohjelmatyöhön tarvitaan aikaisempaa vahvempaa maaseutunäkökulmaa
	"Maaseutunäkökulman tulee näkyä maakuntaohjelmissa. Maaseudun ääni kantautuu maakunnalliseen ohjelmatyöhön, kunhan on poliittista tahtoa antaa tuon äänen kuulua. Nykyisin maakunnissa on keskitytty aivan liikaa maakuntakeskusten kautta tapahtuvaan aluekehittämiseen. Tämä keskusten kautta tapahtunut kehittämistyö ei ole palvellut riittävästi maaseutualueita, vaan ainoastaan maakuntakeskusten työssäkäyntialuetta", totesi ministeri Sirkka-Liisa Anttila avatessaan tänään Sahtimarkkinat Padasjoella sekä Krouvin kyläpäivät Lopella. Ministeri Anttilan mukaan maaseutualueiden kehittäminen edellyttää jatkossakin sekä maaseutu- että aluepolitiikkaa. Yhteistyötä tulee tiivistää entisestään. "Toimintatapoja ollaan nyt muuttamassa, kun maakunnallista ohjelmatyötä toteutetaan entistä laajemmalla kokoonpanolla". Maakuntaohjelmat kytketään jatkossa nykyistä tiiviimmin osaksi valtion keskushallinnon ja maakunnallisten alueviranomaisten välistä tulosohjausta. Maakuntien maaseutupoliittiset tavoitteet ja valinnat korostuvat, kun maakuntien painoarvo toteutuksessa kasvaa. "Maakuntaohjelmien kautta maakuntien päättäjät velvoitetaan ottamaan enemmän vastuuta maaseudun kehittämisestä. Tämä on erittäin suuri haaste etenkin niissä maa-kunnissa, joissa ei ole maaseudun kehittämisen vahvaa perinnettä " totesi ministeri Anttila. "Maaseudulla tuotetut elintärkeät raaka-aineet - ruoka ja energia - nostavat suomalaisen maaseudun lähivuosina uuteen arvoon", muistuttaa ministeri Anttila. Maa- ja metsätalousministeriössä on valmisteilla maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän johdolla maaseutupoliittinen selonteko vuosille 2009-2020 sekä viides maaseutupoliittinen kokonaisohjelma vuosille 2009 - 2013. Samanaikaisesti työ- ja elinkeinoministeriössä valmistellaan uutta koheesio- ja kilpailukykyohjelmaa (KOKO), jonka tarkoituksena on yksin-kertaistaa alueellista kehittämistyötä kokoamalla yhteen kansallisen aluekehittämisen ohjelmia (Aluekeskusohjelma, Saaristo-ohjelma ja Maaseutupoliittisen erityisohjelman alueellinen osio). KOKO-ohjelma kattaa koko Manner-Suomen, eli se sisältää myös keskusten ulkopuolisten maaseutualueiden kehittämisen. Ministeri Anttilan mukaan alue- ja maaseutupolitiikan yhteistyölle on olemassa hyvät valmiudet. "Suomen maaseutupoliittista järjestelmää on rakennettu systemaattisesti yli 20 vuotta ja sen paikalliset verkostot ovat vahvat. Tätä osaamista kannattaa KOKO-ohjelman valmistelussa ja toteutuksessa hyödyntää, sillä esimerkiksi paikalliset toimintaryhmät ovat merkittävä voimavara alueiden kehittämisessä. Ajatusta puoltaa myös keväällä valmistunut OECD:n maatutkinta Suomen maaseutupolitiikasta, jonka mukaan olemme luoneet ainut-laatuisen onnistuneen ja tuloksellisen mallin maaseudun kehittämiseksi". Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä: Erityisavustaja Minna-Mari Kaila puh. 040 775 6060 Takaisin ylös
28.04.2008	Ministeri Anttila uskoo maataloustuotannon merkityksen korostuvan tulevaisuudessa
	"Maataloustuotannon merkitys korostuu jatkossa. Elintarvikkeiden kysyntä ja raaka-aineiden hinnat ovat maailmalla nousseet niin voimakkaasti viime syksystä, että hintojen nousun on todettu uhkaavan ruokaturvaa erityisesti kehitysmaissa. Myös kehittyneissä maissa oman maataloustuotannon ja huoltovarmuuden merkitys kasvaa. EU-maidenkin on voitava taata oman maataloustuotannon laajuus mahdollisten kriisitilanteiden varalta", totesi maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila puhuessaan tänään EU:n ja Suomen maatalouspolitiikasta Paasikivi-seuran tilaisuudessa Hämeenlinnassa. Ministeri Anttila uskoo, että muutoksissa ei ole kyse vain ohimenevästä ilmiöstä. Elintarvikkeiden kysyntä lisääntyy väestönkasvun sekä elintarvikkeiden kulutustottumusten muutosten vuoksi. Maidon- ja lihankulutus lisääntyy Aasiassa nopeasti. Tarve vähentää fossiilisen energian käyttöä ja ilmastonmuutoksen hillitseminen johtavat maailmanlaajuisesti siihen, että peltoperäinen bioenergiantuotanto kilpailee pellonkäytöstä ruoan ja rehujen tuottamisen kanssa. Samanaikaisesti maailman viljavarastot ovat ennätyksellisen pienet. "Suomessa on viljaa varmuusvarastoissa noin vuoden tarvetta varten. Muista elintarvikkeista ei vastaavia varmuusvarastoja ole. Maatalous- ja elintarviketuotannon toimintakyky on tämän vuoksi säilytettävä kaikissa tilanteissa", sanoi ministeri Anttila. Tänä vuonna EU:n yhteisen maatalouspolitiikan toimivuutta arvioidaan niin sanotussa terveystarkastuksessa. "Suomen lähtökohta terveystarkastuksessa on, että maataloutta pitää voida harjoittaa koko EU:n alueella, myös ilmastoltaan ja luonnonolosuhteiltaan epäedullisilla alueilla. Tämä merkitsee sitä, että epäsuotuisilla alueilla on voitava toteuttaa erityistoimia maataloustuotannon turvaamiseksi", korosti ministeri Anttila. EU:n maatalousministerit päättivät terveystarkastuksen päälinjoista maaliskuussa. EU:n komissio antaa lainsäädäntöehdotuksensa toukokuun lopulla. Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä: erityisasiantuntija Pia Lehmusvuori, puh. 0400 395 537 Takaisin ylös
22.04.2008	Ministeri Anttila: Suomessa tuotetaan EU maiden korkealaatuisinta maitoa
	Helsinki 22.4.2008 "Voimme olla ylpeitä siitä, että suomalainen maito on laadultaan EU-maiden parasta. Ensiluokkaisten maitotuotteiden salaisuus on korkealaatuinen raaka-aine. Se takaa alan kilpailukyvyn myös kansainvälisillä markkinoilla", kehui maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila puhuessaan Walter Ehrströmin säätiön mitalien jakotilaisuudessa tänään Helsingissä. Elintarvikemarkkinoilla on nykyisin runsaasti valinnanvaraa ja hintakilpailu on kovaa. Elintarvikeketjun on oltava läpinäkyvä aina tuotantomenetelmistä ja eläinten hyvinvoinnista lopputuotteen jalostukseen. Suomalaisen maataloustuotannon laajuus perustuu kuluttajien luottamukseen ja haluun ostaa suomalaisia elintarvikkeita. Maidon kiintiöjärjestelmän mahdollisen poistamisen ennakoidaan kasvattavan maidontuotantoa Euroopan unionin parhailla tuotantoalueilla. Suomessa maidontuotannon jatkuminen nykyisessä laajuudessaan edellyttää tuotantoon sidotun tuen maksamista. "Maidontuotannolle on voitava maksaa myös tuotantoon sidottua tukea - vain siten tuottajilla säilyy motivaatio investoida vaativaan ja sitovaan lypsykarjatalouteen ja kehittää sitä", painotti ministeri Anttila. "Tavoitteemme on, että maitotilojen toiminnan kannattavuus säilyy ja että Suomessa tuotetaan EU-alueen parasta maitoa jatkossakin." Walter Ehrströmin säätiö palkitsee vuosittain kultamitalilla tilat, joiden tuottama maito on ollut korkeimmassa laatuluokassa yhtäjaksoisesti 25 vuoden ajan. Tänä vuonna kultamitali myönnettiin 41 maidontuottajalle. Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä: Erityisavustaja Minna-Mari Kaila, puh. 09 160 53302, 040 775 6060 Takaisin ylös
14.04.2008	Ministeri Anttila: Jokaisen metsäalan toimijan on tunnettava vastuunsa puunsaannin turvaamisesta
	- Puunsaannin turvaamisessa metsäalan toimijoiden eli metsänomistajien, metsänhoitoyhdistysten, metsäkeskusten ja metsäteollisuuden yhteistyö on avainasemassa. Jokaisen edellä mainitun toimijan on tunnettava oma vastuunsa puunsaannin turvaamisesta, totesi maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila Keskustan Etelä-Pohjanmaan piirikokouksessa Seinäjoella lauantaina. Ministeri Anttila kertoi, että tavoitteena on lisätä kotimaisen puun käyttöä 10¿15 miljoonaa kuutiota. Hallitus tekee omilla toimilla parhaansa puun saannin turvaamiseksi, mutta myös kotimaisten puumarkkinoiden on osaltaan toimittava. - Ensi vuoden tammikuussa puutulli on sen tasoinen, ettei puuta enää tuoda Venäjältä, ministeri Anttila arvioi. Hallitus kohdentaa toimia metsäneuvontaan, metsäsuunnitelmien tehokkaaseen hyödyntämiseen, metsävaratiedon keräämiseen ja käyttöön yhteistoiminnassa metsänhoitoyhdistysten kanssa. Ensi vuoden alusta voimaan tuleva uusi Kemera-laki siirtää metsänhoidon painopisteen taimikonhoitoon. - Myös metsätilojen sukupolvenvaihdoksen verotukseen liittyviä ratkaisuja pitää pohtia edelleen ja päätökset asiassa on tehtävä nopeasti. On löydettävä malli, jolla toteutetaan hallitusohjelman tavoitteet. Ensisijaisena tavoitteena on, etteivät metsätilat pirstoudu, vaan niistä muodostuisi suurempia kokonaisuuksia, jotka olisivat aktiivisen metsätalouden piirissä, ministeri Anttila arvioi. Hallitus panostaa myös teiden ja rautateiden kuntoon saattamiseen ja metsäkoneiden kuljettajien koulutukseen. Osana tarjonnan edistämistä hallitus on päättänyt ottaa käyttöön ensiharvennuspuun verovapauden, joka tulee takautuvasti voimaan huhtikuun alusta. Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä: valtiosihteeri Jouni Lind, p. 050 521 3305 Takaisin ylös
14.03.2008	Ministeri Anttila: Pohjoisella tuella suuri merkitys C tukialueen maidontuotannolle
	"Euroopan komission teettämän pohjoisen tuen arvioinnin sekä Suomen ja komission näkemysten pohjalta aloitamme nyt keskustelut siitä, miten pohjoisen tuen järjestelmää voitaisiin kehittää. Ehdotukset komissiolle teemme yhteistyössä tuottajien kanssa." Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila puhui tänään Maa- ja metsätaloustuottajien keskusliiton järjestämässä maitoseminaarissa Oulunsalossa. Kehittämisehdotuksissa on arvioitava, ovatko tukijärjestelmä sekä sen tavoitteet ja keinot edelleen ajantasaisia, kun otetaan huomioon maatalouden toimintaympäristössä ja EU:n maatalouspolitiikassa tapahtuneet muutokset. Pohjoinen tuki on liittymissopimuksessa määritelty pitkäaikaiseksi tueksi, joten se jatkuu myös tulevaisuudessa. Komission kanssa käydään lähinnä keskustelua siitä, vastaavatko nykyiset tukimuodot ja tukitasot artiklassa määriteltyä tuotannon säilyttämistavoitetta. "Pohjoisella tuella on suuri merkitys C-tukialueen maidontuotannolle. Maidontuotannon tuen osalta tavoitteeni on, että maidon litratuki säilyy edelleen," ministeri Anttila sanoi. Anttilan mukaan kotimaisen maidon saannin turvaaminen edellyttää, että maidontuotanto on tiloilla kannattavaa. "Tässä ovat tuottajahinnat avainasemassa. Kohonneet tuotantokustannukset on siirrettävä tuottajahintoihin. Myös kaupan tulisi tiedostaa, että kaikkien ketjun osapuolien tulisi hyötyä kuluttajahintojen korotuksista. Tämä ei saa jäädä vain ketjun vahvimpien toimijoiden etuoikeudeksi," Anttila korostaa. Maidontuotanto on maatalouden kokonaisarvolla mitattuna suurin yksittäinen maatalouden tuotannonala Suomessa. Maitosektorin menestymisellä on huomattava merkitys koko maatalouden menestymiselle. Maidon osuus maatalouden kokonaistulosta, samoin kuin maatilojen myyntitulosta, on yli 40 prosenttia. Tällä hetkellä maidontuotantomme on alle maakiintiön. Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä: erityisasiantuntija Pia Lehmusvuori, puh. (09) 160 52 451, 0400 395 537 Takaisin ylös
13.02.2008	Ministeri Anttila: Kuluttajien saatava tietoa ruuan alkuperästä ja tuotantotavoista
	13.2.2008 Helsinki "Suomalainen kuluttaja luottaa suomalaisen ruuan laatuun, terveellisyyteen ja puhtauteen. Tätä kuluttajien luottamusta ei tule menettää. Koen erittäin tärkeänä, että kuluttajille annetaan riittävästi tietoa ruuan alkuperästä, tuotantotavoista ja tuotteen sisällöstä", totesi maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila tänään Elintarviketeollisuus'08 -seminaarissa. Ministeri Anttilan mukaan teollisuudella ja kaupalla ei ole varaa aliarvioida kuluttajien informaation tarvetta. Anttila pitää GMO-rehulla tuotettujen elintarvikkeiden vapaaehtoisia pakkausmerkintöjä välttämättöminä kuluttajien luottamuksen säilyttämiseksi. "Kuluttajien on saatava tietää, onko tuote tuotettu muuntogeenisellä rehulla", Anttila sanoi. Anttilan mukaan ruoan mainonta on tällä hetkellä pelkkää hintamainontaa. Mainostamiseen käytettävä rahan Anttila haluaisi käyttää hintamainonnan sijasta kuluttajien informoimiseen ruoan laadusta, terveellisyydestä ja ruokaturvallisuudesta. Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä: ministerin erityisavustaja Minna-Mari Kaila, p. (09) 1605 3302, 040 775 6060 Takaisin ylös
05.02.2008	Ministeri Anttila: Luomutuotannosta eväitä koko elintarvikeketjun kehittämiseen
	Lahti 5.2.2008 Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttilan mukaan luomutuotannon painoarvo on ollut Suomessa vähäinen, vaikka eettisiä ja ekologisia seikkoja arvostetaan kovasti. Anttila korostaa, että luomutuotannolla on annettavaa koko elintarvikeketjulle. Ministeri Anttila avasi tänään Luomupäivät Lahdessa. Anttila uskoo, että luomutuotannon ja luomuelintarvikkeiden merkitys kasvaa jatkuvasti. Luomu on todennettavasti luotettavaa, eettisesti tuotettua ja jäljitettävää ruokaa. Nämä faktat ovat luomun kysynnän lähde ja ne tulisi välittää kuluttajan tietoon. Ministeri Anttilan mielestä luomumarkkinoiden kehittämiseen tarvitaan uusia keinoja. Jos luomutuotantoa aiotaan todella laajentaa Suomessa, tarvitaan kattavampia ja pitkäaikaisia markkinointikanavia. "Kuluttajat ovat yhä kiinnostuneempia ruoan alkuperästä ja tuotantomenetelmistä ja tässä piilee luomutuotannon mahdollisuus", totesi ministeri Anttila. Luomutuotteiden markkinoinnin tueksi tarvitaan uskottava strategia. Tehokkaan strategian luominen on ministeri Anttilan mielestä haasteellista, sillä luomutuotteiden osuus päivittäistavarakaupasta on vielä alle prosentin. Oikealla markkinoinnilla kuluttaja pitäisi saada valitsemaan luomutuote ja vaatimaan sitä kaupan valikoimiin. Luomualalle tarvitaan tuottajien keskittymiä, joilla saavutettaisiin mittakaavaetuja ja vastattaisiin jalostajien ja kaupan tarpeisiin suuremmista eristä. "Tällä hetkellä suomalaisella luomutuotannolla ei ole kunnon kotia", kiteytti ministeri Anttila luomualan keskeisestä ongelmasta. Luomualan toimijoiden tulee löytää yhteinen päämäärä. Luomukentässä tarvitaan enemmän yhteistyötä, yksimielisyyttä ja me-henkeä. Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä: ministerin erityisavustaja Minna-Mari Kaila, p. (09) 1605 3302, 040 775 6060 Takaisin ylös
01.02.2008	Ministeri Anttila: Kuluttajien mielikuva suomalaisesta ruoasta saatava kohdalleen
	1.2.2008 Loimaa Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttilan mukaan kuluttajien mielikuva suomalai-sesta ruoasta on saatava kohdalleen. Salmonellavapaa, terveellinen ja maukas kotimainen kananmuna on Anttilan mukaan hieno esimerkki turvallisesta suomalaisesta ruoasta, jota kuluttajan tulisi haluta lautaselleen. Ministeri Anttila korosti elintarvikkeiden markkinoinnin tärkeyttä puhuessaan tänään Kieku-munapakkaamon avajaisissa Loimaalla. Suomalaisen ruoantuotannon tulevaisuus riippuu suoraan kuluttajien luottamuksesta tuo-tantoon. Anttilan mielestä pellolta pöytään ulottuva jäljitettävä laatuketju on suomalaisten elintarvikkeiden menestymisen lähtökohta, jota tulisi arvostaa ja markkinoida. Ministeri Anttila totesi kananmunasektorin markkinatilanteen olevan haastava: tuotanto-määrä ylittää kysynnän ja tuottajahinnat ovat tuotantokustannusten rajalla. Kustannusten hallinta on keskeinen tekijä, kun tuotannon kannattavuus halutaan varmistaa. Anttila muis-tutti, että hallitusohjelmassa luvataan huolehtia maatilojen tulokehityksen saamisesta nou-su-uralle. Asiaa valmistellaan parhaillaan maatalouden tulo- ja kannattavuustyöryhmässä. Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä: ministerin erityisavustaja Minna-Mari Kaila, p. (09) 1605 3302, 040 775 6060 Takaisin ylös
15.01.2008	Ministeri Anttila öljynpuristamon vihkiäisissä: Suomalainen rypsiöljy säästää sydäntä ja ympäristöä
	15.1.2008 Janakkala Ilmasto- ja energiapolitiikan haasteet vaativat vähentämään tarpeettomia kuljetuksia myös elintarvikesektorilla. Tämä tavoite nostaa suomalaisen lähiruuan arvoonsa, totesi maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila puhuessaan Janakkalassa öljynpuristamon vihkiäisissä tänään. Ympäristöä säästävien, lyhyempien kuljetusmatkojen ohella ministeri Anttila korosti kotimaisen rypsiöljyn terveellisyyttä ja sydänystävällisyyttä. Ruoka on sydämen asia, ihan sananmukaisestikin. Sydänystävällisillä tuotteilla on suuri merkitys sydän- ja verisuonitautien ennaltaehkäisyssä. Kylmäpuristetun rypsiöljyn suotuisat terveysvaikutukset sydämelle on myös tutkimuksissa todistettu, Anttila sanoi. Ministeri Anttilan mielestä ruokakulttuurin edistäminen ja terveellinen ruokailu ovat hyvin yhdistettäviä asioita. Hän muistutti, että ruuan arvostuksen lisääminen ja suomalainen ruokakulttuuri on kirjattu myös hallitusohjelman tavoitteisiin. Työ on parhaillaan alkamassa toden teolla. Suomalaisen ruuan edistämisohjelman toteutukseen osallistuu kuusi ministeriötä ja lukuisa joukko alan sidosryhmiä. Suomalaisen ruuan edistämisohjelmalla pyritään nostamaan kotimaisen ruuan yleistä arvostusta, kehittämään laatua sekä lisäämään ravitsemusneuvontaa ja terveellisen ruuan käyttöä. Edistämisohjelmaa tehdään yhdessä ruuan tuottajien, jalostajien ja teollisuuden kanssa. Ministeri Anttilan mukaan suomalaisen ruuan edistämisohjelmassa on jo noussut esille perustavanlaatuisia kysymyksiä, joissa riittää työtä tehtäväksi. Ruoan arvostuksen lisääminen vaatii, että keskusteluun nostetaan ruokakulttuuri pelkän ruuan sijaan. Suomalaisen ruuan keskeiset kilpailuedut - terveellisyys, maku, laatu, innovaatiot, puhtaus ja turvallisuus - eivät saa kilpailla keskenään, vaan niitä pitää vahvistaa tasavertaisesti. Lisätietoja: ministerin erityisavustaja Minna-Mari Kaila, p. (09) 1605 3302, 040 775 6060 Takaisin ylös
09.11.2007	Ministeri Anttila: EU-talousseminaarissa: maitokiintiöille valmistellaan korvaavia järjestelmiä
	Helsinki 9.11.2007 Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttilan mukaan Suomi on alkanut varmuuden vuoksi valmistella korvaavia järjestelmiä maitokiintiöille vastauksena EU:n maatalouspolitiikan uudistussuunnitelmiin. EU julkistaa marraskuussa maatalouden terveystarkastuksen, jossa on tarkoitus päättää, että EU:n maitokiintiöjärjestelmää ei jatketa 2015 jälkeen ja että kiintiöiden vapauttamiseen mennään maakiintiöitä asteittain lisäämällä. Anttila puhui Euroopan unioni ja Suomi -talousseminaarissa Helsingissä tänään. Maitokiintiöiden lakkauttaminen on Anttilan mukaan Suomelle vakava kysymys, koska kiintiötön järjestelmä suosii parempia tuotantoalueita ja koska kansallinen tuki on sidottu kiintiöihin. "Suomi ei missään tapauksessa ole ennen aikojaan ajamassa kiintiöjärjestelmää alas. Kiintiöiden poistoa vastustetaan viimeiseen asti, mutta asiaan on kuitenkin voitava valmistautua hallitusti ja siksi korvaavia järjestelmiä pitää pohtia", Anttila korosti. Anttilan mukaan asian tekee ajankohtaiseksi se, että lähiaikoina pitää päättää, miten Suomen uudessa investointitukijärjestelmässä suhtaudutaan kiintiövaatimukseen. "Nykyisen, kalliita kiintiöitä vaativan investointiehdon ylläpitämisessä ei enää ole järkeä nuorten aloittavien ja laajentavien viljelijöiden kohdalla. Olenkin harkitsemassa mahdollista siirtymäaikaa kiintiöiden hankkimiselle", Anttila sanoi. Maatalouden terveystarkastuksen rinnalla komissio on uudistamassa luonnonhaitta- eli LFA-korvausta. Komissio antanee asiasta esityksen ensi vuonna. Anttilan mukaan Suomen tavoitteena on koko maan säilyttäminen LFA-alueena esimerkiksi niin, että lämpösumma eli +5 -asteen ylittäviltä päiviltä kertyvä lämpömäärä toimisi keskeisenä alueiden määrittämisen kriteerinä. Anttilan mukaan neuvottelut 141-tuloratkaisusta etenevät ihan lähiaikoina. Teknisesti tukimalli on valmis, mikä merkitsee, että komissio hyväksynee maidon ja naudanlihan tuotantosidonnaisen tuen. Sika- ja siipikarjan tuessa siirrytään siirtymäkauden jälkeen tuotannosta täysin irrotettuun tukeen, mutta samalla avataan mahdollisuus investointitukien hakuun. "Ratkaisu tulee joka tapauksessa olemaan kompromissi. Siihen liittyvät kysymykset tuen tasosta, tukikauden pituudesta ja tuen alenemasta. Näistä asioista sopiminen on neuvottelujen vaikein kohta, mutta taistelemme loppuun asti", Anttila sanoi. Anttilan mielestä millään rakenteellisella kehityksellä ei voida korjata luonnonolosuhteistamme aiheutuvia ongelmia. "Vakavia vaikeuksia ilmenisi ilman tukea, ja niin kauan kuin EU:n maatalouspolitiikassa ei ole riittäviä välineitä pohjoisille maatalousalueille, oikeus 141-tukeen tulee säilyä", Anttila vaati. Lisätietoja: ministerin erityisavustaja Kaisa Karttunen, p. (09) 1605 3302, 040 849 9077 Takaisin ylös
12.10.2007	Ministeri Anttila puhui Maailman ruokapäivänä ruokaturvan uusista haasteista
	Maailman ruokapäivä - World Food Day - on FAO:n organisoima tapahtuma, jota vietetään lokakuussa ympäri maailmaa. Vuoden 2007 teema on Right to Food, Oikeus ruokaan. Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila puhui 12.10. Suomen päätapahtumassa Viikissä ruokaturvan uusista haasteista. "Ruuan tuotannon moraaliset ja eettiset perusteet ja tavoitteet, sitoumukset ja pelisäännöt muodostavat sen suuren kehikon, jossa jokapäiväisiä maatalouden päätöksiä tehdään. Tämän päivän maailmassa kaikki vaikuttaa kaikkeen, emmekä me täällä Suomessa enää elä erillään maailman muutoksista. Satovaihtelut suurissa tuottajamaissa vaikuttavat myös meillä maksettaviin hintoihin, tänä syksynä enemmän kuin koskaan ennen. Muutokset maailman markkinatilanteessa vaikuttavat EU:n maatalouspolitiikan toteuttamisen keinoihin, jotka taas sanelevat ne raamit, joissa meilläkin tehdään päätöksiä. Esimerkiksi tällä hetkellä EU:n interventiovarastot ovat tyhjiä ja vientituet on monen tuotteen osalta ajettu tarpeettomina nollaan. Nyt on mahdollista sanoa, että Suomen maataloudesta on tullut osa globaaleja maataloustuotteiden markkinoita." "Ruuan riittävyyteen ei tällä hetkellä vaikuta pelkästään maailmassa tuotetun ruuan määrä. Se, mikä aiemmin oli ruokaa tai ruuan raaka-ainetta, on tänä päivänä yhä enemmän myös energian ja polttoaineen raaka-ainetta. Meillä Suomessa tähän asti ja tulevaisuudessakin tärkein bioenergian raaka-aine on peräisin metsistä, mutta tilanne ei ole sama kaikkialla." Ovatko kuluttajat valmiita maksamaan siitä, että ruuan historia on tiedossa, tuottajat ja tuotantomenetelmät tunnettuja ja voimme varmasti taata tautivapaita ja puhtaita tuotteita? "Ilmastonmuutos pakottaa meidät kuitenkin miettimään vaihtoehtoja nykymenolle. Joudumme samanaikaisesti sekä torjumaan muutosta että valmistautumaan siihen. Ilmastonmuutoksen torjumiseksi onkin tehtävä kaikki mahdollinen. Meillä Suomessa hyvin hoidetuilla ja kasvavilla metsillä on tässä todella suuri rooli hiilen sitojina ilmakehästä." "Lisäksi on välttämätöntä tarkastella energiankulutusta ja kulutustottumuksia laajemminkin monella eri tasolla. Yksi näkökulma keskustelussa on ruuan tuotannon omavaraisuus ja toinen näkökulma liittyy kehitysmaista tuotavien rehuraaka-aineiden käyttöön." Oikeus ruokaan on ihmisten perusoikeus "Maailman rauhanomainen kehitys ei ole mahdollista ilman oikeudenmukaisuutta ja oikeus ruokaan on ihmisten perusoikeus. Ilman hyvää, riittävää ravintoa eivät mitkään muut kehitysponnistelut voi tuottaa tulosta. Me kaikki maatalous-, ympäristö-, metsä- ja ravitsemusasioiden parissa työtä tekevät ihmiset ymmärrämme tämän erityisen hyvin." Lisätietoja: Ministerin erityisavustaja Kaisa Karttunen, p.09 160 53303, kaisa.karttunen@mmm.fi Takaisin ylös
29.09.2007	Ministeri Anttila Loimaalla: Viljelijät ja teollisuus päättävät sokerintuotannon jatkosta
	Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttilan mukaan sokerintuotannon jatkuminen Suomessa on nyt viljelijöiden ja teollisuuden käsissä. Maatalousneuvostossa Brysselissä keskiviikkona tehty päätös sokerikiintiöiden leikkauksesta ei sinänsä pakota ketään luopumaan viljelystä eikä lopettamaan sokerintuotantoa Suomessa, Anttila totesi puhuessaan traktorinkynnön SM-kilpailuissa Loimaalla tänään. Anttila muistutti viljelijöille, että maatalousministeriö on valmis korottamaan sokerijuurikkaan kansallisen hehtaarituen maksimiarvoonsa eli 350 euroon hehtaarilta. "Tällä hetkellä viljan viljely tarjoaa houkuttelevan vaihtoehdon juurikkaalle, kun viljasta maksetaan ennätyskorkeaa hintaa. Mutta viljan tulevaa hintakehitystä on hyvin vaikea ennakoida", Anttila huomautti. Anttilan mukaan myös sokeriteollisuus katsoo nyt viljelijöihin päin. Suomen viimeisen jäljellä olevan tehtaan tulevaisuus riippuu siitä, onko raaka-ainehuolto jatkossa turvattu. Suomessa viljellään tällä hetkellä juurikasta noin 24 000 hehtaarilla ja viljelyssä on mukana noin 2 000 viljelijää. "Nyt tarvitaan yhtenäistä kansallista tahtoa tuotannon jatkumisen turvaamiseksi Suomessa", Anttila painotti. Valtion toimissa on Anttilan mukaan koko sokeriuudistuksen toimeenpanon ajan vuodesta 2005 kiinnitetty erityistä huomiota juurikkaan viljelijöiden toimeentuloon ja mahdollisuuksiin jatkaa tuotantoa. "Tällaisia keinoja ovat olleet muun muassa kansallisen tuen käyttö, rakennerahan jako viljelijöiden ja teollisuuden kesken sekä hinnanalennuskorvauksen kohdistaminen viljelijöille tilakohtaisena lisäosana. Nyt haluaisinkin nähdä, että nämä sektorille tehdyt panostukset ovat olleet kannattavia", Anttila totesi. Anttilan mielestä tapa, jolla sokeripäätös Brysselissä tehtiin, ei ole kunniaksi EU-maiden yhteishengelle. Pienten maiden, jotka olivat kotiläksynsä jo tehneet, oli alistuttava suurten maiden sanelun alla. "Asian valmistelussa ja päätöksenteossa huomattiin, että tottelemattomuudesta palkittiin. Ne maat, jotka eivät olleet omaa osuuttaan aiemmassa kiintiöiden vähennyksessä tehneet, saivat nyt voiton kotiin ja me, jotka olimme kuuliaisesti osamme tehneet, saimme kärsiä. Meidän maataloutemme erityispiirteitä ei päätöksenteossa otettu mitenkään huomioon. Tämä herättää oikeutetusti huolta tulevasta", Anttila sanoi. Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä: ministerin erityisavustaja Kaisa Karttunen, p. (09) 1605 3302, 040 849 9077 Takaisin ylös
22.09.2007	Ministeri Anttila Lopen markkinoilla: energiatuotteiden valmisteveron palautusasia saatava ratkaistua
	Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila on huolissaan energiatuotteiden valmisteveron palautusta koskevan asian hitaasta etenemisestä. Asian käsittely Euroopan komissiossa on kestänyt lähes puolitoista vuotta eli se on pantu vireille jo edellisen hallituksen aikana. Suomessa valmisteluvastuu asiassa on valtionvarainministeriöllä. Anttilan mukaan vielä ei ole tietoa siitä, tuleeko komissio tekemään päätöksensä lokakuun lopussa vai haluaako se vielä lisäselvityksiä. Päätöksen sisältöä on tässä vaiheessa vielä vaikea ennakoida. "Joitakin muutoksia nykyisissä käytännöissä pitää tapahtua, jotta jäsenmaiden asioiden käsittelyajat eivät veny kohtuuttoman pitkiksi. Olen asian hitaasta etenemisestä hyvin huolissani monestakin syystä, ei vähiten hyvän hallinnon periaatteiden vuoksi. Olen jopa valmis tarvittaessa ottamaan asian esille komissaarin kanssa", toteaa Anttila. Hallitus teki maaliskuussa 2005 päätöksen maa-, poro- ja kasvihuonetalouden tuotantokustannuksien alentamisesta huojentamalla näiden energiaverotusta 21,5 miljoonalla eurolla. Toukokuussa 2006 hallitus antoi eduskunnalle esityksen laiksi maataloudessa käytettyjen eräiden energiatuotteiden valmisteveron palautuksesta ja laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain muuttamisesta. Lait tulivat voimaan elokuussa 2006. Lakien pääasiallinen sisältö oli, että maataloudessa käytetystä energiasta palautetaan energiatuotteiden hintaan sisältyvää valmisteveroa arviolta 15,8 miljoonaa vuodelta 2005 ja noin 20 miljoonaa seuraavilta vuosilta. Veroa palautetaan ammattimaiselle maatalouden harjoittajalle maataloudessa käytetyn raskaan polttoöljyn sekä sähkön käytön perusteella. Lain perusteluissa todettiin myös ilmoitusvelvollisuus EU:n komissiolle. Energiaverojen palautusta koskeva ilmoitus lähetettiin Suomen EU-edustuston kautta komissiolle toukokuussa 2006. Heinäkuussa päivätyssä kirjeessä, jonka maa- ja metsätalousministeriö sai lokakuussa, komissio kysyi lisätietoja. Komissio toisti kyselynsä elokuussa. Helmikuussa 2007 valtionvarainministeriö vastasi lisätietotiedusteluun. Toukokuussa 2007 päivätyllä kirjeellä komissio kysyi edelleen lisätietoja ja kirje saapui ministeriöihin kesäkuussa. Heinäkuussa 2007 valtiovarainministeriö vastasi komission lisäkysymyksiin. Komissio ilmoitti vastaanottaneensa kirjeen 28.8., mistä lasketaan uusi kahden kuukauden käsittelyaika. Komission vastausta tai mahdollisia lisäkysymyksiä voidaan siis odottaa lokakuun lopulla. Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä Ministerin erityisavustaja Kaisa Karttunen, p. 040 849 9077 Takaisin ylös
08.09.2007	Ministeri Anttila: pohjoisen hyödynnettävä agrobuumia
	"Tällä hetkellä maataloussektorilla on paljon samaan suuntaan vaikuttavia voimia, jotka ovat luoneet tänne pohjoiseen melkoisen agrobuumin. Maailman päätuotantoalueiden, heikko sato sekä samanaikainen maailman viljavarastojen tyhjeneminen ja viljan kasvava kysyntä niin ruuaksi, rehuksi kuin bioenergian raaka-aineeksi on muuttanut tilanteen Suomessakin muutamassa viikossa. Nyt on aika tehdä positiivisia päätöksiä, jotta tätä agrobuumia pystytään hyödyntämään," kertoi maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila Somerolla pitämässään puheessa. Bioenergiasta ja biopolttoaineista on puhuttu pitkään, mutta vasta nyt ollaan todellisten päätösten edessä. EU on asettanut tavoitteet vuodelle 2010, jolloin biopolttoaineen osuuden pitäisi olla 5,75% käytetystä polttoaineesta. Tällä hetkellä biopolttoaineen osuus on meillä vielä hyvin pieni ja olemme selvästi jäljessä esimerkiksi Ruotsista, puhumattakaan Saksasta ja Ranskasta. Tällä hetkellä pääosa biopolttoainetuotannosta Suomessa perustuu tuontiraaka-aineeseen ja isot ratkaisut sen suhteen, lähdetäänkö jatkossa panostamaan kotimaiseen vai tuontiraaka-aineeseen vai suoraan biopolttoaineen tuontiin ulkoa, tehdään aivan lähiaikoina. Jos Suomen osuus valmistettaisiin Suomessa käyttäen täysin kotimaista raaka-ainetta, tarvittaisiin 160 000 hehtaaria ohraa bioetanolin ja 250 000 hehtaaria rypsiä tai rapsia biodieselin tuotantoon. Periaatteessa kotimaassa on raaka-aineita, mutta tuotanto pitäisi saada kaikille ketjun osille kannattavaksi. Valtio voi tulla vastaan tukemalla teknologian ja tuotteiden kehitystä ja normaalien yritystukien kautta avustaa investointien rahoituksessa. Pienille maaseudun bioenergiahankkeille tukea voi löytyä myös maaseudun kehitysvarojen kautta. Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä: ministerin erityisavustaja Kaisa Karttunen, puh. (09) 1605 3302, 040 849 9077 Takaisin ylös
07.09.2007	Ministeri Anttila MTK:n eloillassa: halvan ruuan aika on ohi
	"Kohoava viljan hinta tuntuu kotieläintuottajan kukkarossa. Rehuvalinnat sekä erilaiset rehuvaihtoehdot kannattaa nyt harkita todella tarkkaan. On tärkeää, että elintarvikeketjussa tunnetaan kokonaisvastuuta tilanteesta niin, ettei yksi osa kaada toista. Valtion keinot puuttua markkinoiden toimintaan ovat aika vähäiset. Vaikka ruuan arvonlisäveron alennus vuonna 2009 tuleekin, näyttää halvan ruuan aika olevan nyt ohi", painotti maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila MTK:n eloillassa Kalajoella. "Keskustelu ruuan tuotantotavoista, alkuperästä, kotimaisuudesta, gm-rehuista ja pakkausmerkinnöistä on erittäin tervetullutta. Se osoittaa, että ruualla on väliä. Ilman ihmisten kiinnostusta syömänsä ruuan alkuperää ja tuotantoa kohtaan, on kotimainen ruoka pian korvattu tuontiruualla. Kyselyissä 90% vastaajista ilmoitti haluavansa esimerkiksi tietää, onko liha tuotettu geenimuunnellulla rehulla vai tavanomaisella rehulla. Tätä kannattaa kuunnella herkällä korvalla." "Yksi hallitusohjelman kirjaus koskee suomalaisen ruuan edistämisohjelmaa, jolla pyritään kohottamaan suomalaisen ruuan arvostusta, vaikuttamaan ihmisten ravitsemuskäyttäytymiseen sekä edistämään suomalaisen ruuan vientiä. Ohjelman valmistelutyö on käynnissä ja ensi vuoden alussa toivottavasti päästään töihin yhdessä eri toimijoiden kesken." "Kun katsoo viime viikkojen viljan hinnan kehitystä, voi vain todeta, ettei tässä tilanteessa ole oltu koko EU-jäsenyyden aikana. Vaikka Suomessa maksettavat viljan hinnat edelleen laahaavat jäljessä Keski-Euroopan vastaavista, aletaan pian olla tilanteessa, että meilläkin osa tuotantokustannuksista saadaan peittoon viljan hinnoilla." Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä: ministerin erityisavustaja Kaisa Karttunen, puh. (09) 1605 3302, 040 849 9077 Takaisin ylös
01.09.2007	Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila luomumarkkinoilla:
	LUOMUALALLE TARVITAAN VAHVA VETURI Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttilan mielestä luomualalle tarvitaan vahva veturiorganisaatio ja luomutuottajien keskittymiä, jotta luomutuotannon markkinointi saadaan kuntoon. Ministeri Anttila puhui tänään Sattulan luomumarkkinoilla Hattulassa. Anttilan mukaan luomutuotannon keskeisimmät ongelmat on havaittu markkinoinnissa. Monella muulla tuotannon alalla on joku vahva toimija, esimerkiksi iso jalostaja tai panostoimittaja, joka virallisesti tai epävirallisesti toimii alan veturina. Luomupuolella tällainen veturi puuttuu. Luomusektorilla toimijat ovat pieniä ja jakaantuneet maantieteellisesti suurelle alueelle. Anttila pitää valitettavana sitä, että Suomessa ei ole luomutuotteisiin erikoistunutta vahvaa kauppaa ja suuret kauppaketjut näkevät luomun edelleen marginaalisena tuotteena. Myös isolle jalostusteollisuudelle luomu on erikoistuote, jonka ottaminen jalostettavaksi koetaan usein teknisesti hankalaksi. Luomutuottajien keskittymien avulla saavutettaisiin mittakaavaetuja ja voitaisiin vastata jalostajien ja kaupan vaatimuksiin suuremmista eristä. Vain näin luomutuotteita saataisiin laajasti kuluttajien ulottuville. Viimeaikaisten asennemittausten perusteella kuluttajat ovat kiinnostuneita luomusta. Markkinat, suoramyynti ja ruokapiirit pystyvät palvelemaan vain pientä, tosin ehkä innokkainta ja uskollisinta osaa kuluttajista, Anttila huomautti. Luomutuottajien määrä on Suomessa hieman laskenut viime vuosina. Luonnonmukaisesti viljelty peltoala on kuitenkin pienentynyt vain vähän, koska samanaikaisesti keskimääräinen tilakoko on kasvanut. Luomuala on vakiintunut noin 150 000 hehtaariin. Anttilan mukaan edellytykset luomutuotantoon ovat Suomessa luonnostaan hyvät, mutta jalostus- ja markkinakysymyksiin on paneuduttava toden teolla, jotta tuotanto voisi merkittävästi laajentua. Kysyntää suomalaiselle luomuviljalle löytyy myös ulkomailta. Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä: ministerin erityisavustaja Kaisa Karttunen, p. (09) 1605 3302, 040 849 9077 Takaisin ylös
10.08.2007	Ministeri Anttila Hämeelinnassa rehuvalikoimasta:
	REHUVALIKOIMAN SÄILYTTÄVÄ MONIPUOLISENA Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttilan mukaan rehuvalikoiman on säilyttävä niin monipuolisena, että myös tuottajat voivat valita, millaisilla rehuilla he eläimiään ruokkivat. "GM-soijaa käytetään yleisesti rehuissa muissa EU-maissa ja ainakin osa Suomeen ulkoa tuodusta lihasta on kasvatettu GM-rehulla", Anttila korosti tänään Keskustan Etelä-Hämeen piiritoimikunnan kokouksessa. Anttilan mukaan GM-rehun käyttöä on perusteltu tuotantokustannusten alentamisella ja hintakilpailukyvyn parantamisella. "Kilpailukykyä voidaan kuitenkin parantaa monilla toimilla, joista rehukustannuksen alentaminen on vain yksi. Ongelmaksi voi muodostua kuitenkin se, onko maailmalta enää saatavissa rehuraaka-aineita, erityisesti soijaa, joissa gee-nimuuntelua ei ole käytetty." Geenimuunnellun soijan tuonti sianrehujen raaka-aineeksi on EU-säädösten mukaan laillista. Suomi ei voi tuontia yksipuolisella päätöksellä kieltää. EU:n geenimuunneltuja tuotteita koskeva asetus ei edellytä lihan ja siitä tehtyjen tuotteiden merkitsemistä geenimuunnelluiksi mutta ei myöskään kiellä vapaaehtoisten merkintöjen käyttöä. "Kuluttajalla on oltava oikeus tietää, miten ja millaisilla rehuilla liha on tuotettu. Vapaaehtoiset pakkausmerkinnät takaavat, että kuluttajalla säilyy aito mahdollisuus tehdä valintoja", ministeri Anttila painottaa. Lopuksi Anttila totesi, että suomalaisen elintarvikeketjun laatustrategiaa on hiottu ja toteutettu yli kymmenen vuoden ajan. Tämän työn ansiosta suomalaiseen ruuan laatuun voi luottaa, ja siihen myös liitetään myönteisiä mielikuvia. "Ruoan laatu on meidän kilpailuetumme. Hinnalla emme pysty halvempien tuotantokustannusten maiden kanssa kilpailemaan. Meillä ei ole varaa hukata kuluttajien luottamusta, sillä ilman sitä, kotimaisella elin-tarviketuotannolla ei ole tulevaisuutta. Suomalaisen kuluttajan luottamuksen säilyttämisek-si vetoan lihateollisuuteen ja lihan jatkojalostajiin päällysmerkintöjen saamiseksi sellaisiin lihatuotteisiin, jotka on tuotettu GM-soijaa käyttäen." Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä: ministerin erityisavustaja Kaisa Karttunen, puh. (09) 160 53302, 040 849 9077 Takaisin ylös
05.08.2007	Ministeri Anttila Tammelassa:
	KESKUSTELU SUOMEN MAATALOUDEN VAIKUTUKSESTA ITÄMEREN RAVINNEPÄÄSTÖIHIN ON SAATAVA OIKEISIIN MITTASUHTEISIIN Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila otti kantaa viime päivien keskusteluun Itämeren tilasta ja Suomen maatalouden vaikutuksista rehevöitymiseen puhuessaan tänään Tammelassa. "Ongelmia ei voida väistää pistämällä päätä pensaaseen, mutta keskustelu Suomen maatalouden vaikutuksesta Itämeren ravinnepäästöihin on saatava oikeisiin mittasuhteisiin", Anttila painotti. Tutkimusraporttien mukaan vuonna 2000 Suomen osuus Itämeren ravinnekuormituksesta oli noin 9 prosenttia ja maatalouden osuus tästä oli 42 prosenttia. Siis Suomen maatalous vastasi 3,8 prosentista Itämeren fosforikuormituksesta. Vastaavasti Suomen osuus Itämeren typpipäästöistä oli 11 prosenttia ja siitä maatalouden osuus oli noin kolmasosa eli 3,7 prosenttia. "Itämerta ei siis pelasteta yksin Suomen maatalouden päästöjen minimoimisella", Anttila totesi. Anttilan mielestä kaikkiin päästöihin on kuitenkin suhtauduttava vakavasti ja erityisesti, kun niiden vaikutuksia näkyy lähivesillämme. Työtä on jo tehty maataloudessakin tilanteen korjaamiseksi. Vuosina 2000-2006 toteutetun maatalouden ympäristötukiohjelman tulokset näkyvät ravinteiden käyttömäärien vähenemisenä ja peltomaan ravinnepitoisuuksien kasvun taittumisena. Vaikutukset Itämeren tilan paranemiseen tulevat näkyviin vasta viiveellä. Ohjelmakauden aikana viljelijöillä oli kiinnostusta myös suojakaistojen jättämiseen vesistöjen varsille ja tätä kehitystä kannustetaan myös jatkossa. Anttilan mukaan tänä kesänä käynnistyvä uusi maatalouden ympäristöohjelma painottuu entistä selvemmin vesiensuojeluun. Tavoitteena on selvästi alentaa vesistökuormitusta mm. lannoituksen ja lannankäytön tarkentamisen ja maan kasvukunnon parantamisen keinoilla. Tärkeitä toimenpiteitä ovat myös herkkien alueiden suojakaistat, kosteikot ja laskeutusaltaat. Ne ovat vaativia ja kalliitakin toimenpiteitä, mutta kiinnostusta viljelijöiden puolelta on selvästi ilmennyt niitä kohtaan. "Uuden ympäristöohjelman ongelmana on ollut, että EU:n kanssa asiointi on ollut hidasta ja ohjelman sisältö on muutettu useaan kertaan kesken kasvukauden", Anttila totesi. Vesiensuojelun kysymyksissä tarvitaan usein myös tilojen välistä yhteistoimintaa. Anttilan mukaan kosteikkojen yleissuunnittelu on yksi tällainen keino. Siinä etsitään laajempia, usean tilan alueella olevia kosteikkokohteita, joiden avulla voidaan saada aikaan vesiensuojeluhyödyn lisäksi monimuotoisuushyötyjä. Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä: ministerin erityisavustaja Kaisa Karttunen, p. (09) 1605 3302, 040 849 9077 Takaisin ylös
26.07.2007	Ministeri Anttila Kuopiossa: Komission päätöksenteon hitaus uhkaa viljelijöiden oikeusturvaa
	Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila pitää EU:n komission päätöksentekojärjestelmää hitaana, mikä aiheuttaa jäsenmaille turhaa työtä ja viljelijöiden oikeusturvaakin uhkaavia jälkikäteen tehtyjä päätöksiä. "Päätökset on saatava komissiosta ajallaan, niiden on oltava ymmärrettäviä ja hyvän hallintotavan mukaisia", painotti ministeri Anttila puheessaan Farmari-maatalousnäyttelyn avajaisjuhlassa Kuopiossa. Ministeri Anttila muistutti EU:lla olevan nyt 27 jäsenmaata ja sen virkakoneiston kyvyn käsitellä kaikkien, hyvinkin erilaisten maiden maatalouskysymyksiä joutuvan kovalle koetukselle. "Joitakin muutoksia nykyisissä käytännöissä pitäisi tapahtua, jotta jäsenmaiden asioiden käsittelyajat eivät venyisi kohtuuttoman pitkiksi." Anttila korosti EU:n komission valvovan ja pitkälti myös päättävän jäsenmaiden käyttämistä järjestelmistä. "Olemme tämän alkuvuoden aikana usean kerran joutuneet kokemaan komission suvereenin päätäntävallan maatalous- ja maaseutupolitiikkaan liittyvissä asioissa." Anttilan mukaan muutoksia on ollut niin vuoden 2006 siementukien maksatuksessa kuin lannanlevityssopimuksissakin. Viimeisin ongelma liittyy elintarvike- ja metsäalan yritysten kehittämishankkeiden rahoittamiseen maaseutuohjelman varoista. Komission kanssa asioidaan syksyn aikana tiheästi myös Artikla 141-asioissa, sillä parhaillaan viimeistellään uutta esitystä vuodet 2008 - 2013 kattavasta eteläisen Suomen tukiohjelmasta. Komissio tekee myös parhaillaan väliarviointia C-tukialueella maksettavien Artikla 142- mukaisten tukien vaikutuksista Ministeri Anttila kertoi kansallisten byrokratiatalkoiden alkavan toden teolla ensi viikolla, kun selvitysmies Kaj Suomela aloittaa työnsä tuki- ja valvontajärjestelmien yksinkertaistamiseksi. Työssä kartoitetaan olemassa olevat järjestelmät Suomessa ja muissa EU-maissa ja haetaan ratkaisuja sille, miten tukien hakemista ja valvontaa voitaisiin selkeyttää. "Meidän on selvitettävä, onko omissa järjestelmissämme kotikutoisia päällekkäisyyksiä ja oikeusturvan puutteita. Viljelijöitä on pyydetty kertomaan omista kokemuksistaan tuottajajärjestöjen avaamien sähköpostikanavien kautta." Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä ministerin erityisavustaja Kaisa Karttunen, p. 040 849 9077 Takaisin ylös
15.07.2007	Ministeri Anttila: Ilman kuluttajan luottamusta suomalaisella ruoalla ei ole tulevaisuutta
	"Suomalaisen kuluttajan luottamuksen säilyttäminen on kotimaisen elintarviketuotannon elinehto". Vihdissä sunnuntaina 15.7. puhunut maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila korostaakin kuluttajan oikeutta tietää mitä hän ostaa ja käyttää ruoakseen. Anttila toivoo, että geenimuunnelluilla rehuilla lihaa tuottavat ja jalostavat yrityksen merkitsisivät tuotteensa vapaaehtoisesti. "Näin kuluttajalla olisi paremmat perusteet valintojensa tekemiselle." Geenimuunnellun rehun tuonti Suomeen sikojen raaka-aineeksi on EU-säädösten mukaan laillista ja GM-soijan käyttö rehuksi on yleistä monissa EU-maissa. Anttilan mukaan ongelma kuluttajan näkökulmasta syntyy siitä, että EU:n geenimuunneltujen tuotteiden merkintää koskeva asetus ei edellytä lihan ja siitä tehtyjen tuotteiden merkitsemistä geenimuunnelluiksi. GM-rehun käyttöä on julkisuudessa perusteltu tuotantokustannusten alentamisella. Selvitysten mukaan kysymys on arviolta viiden prosentin säästöstä, mikä voi joissakin tapauksissa olla hyvinkin merkittävä. "Tärkeää on kuitenkin, että maamme rehuvalikoima säilyy niin monipuolisena, että myös tuottajilla on mahdollisuus valita se, millaisella rehulla he eläimiään haluavat ruokkia", painottaa Anttila. Luomutuotannossa geenimuunneltuja rehuja ei saa käyttää, mikä on Anttilan mielestä turvallinen valinta niille kuluttajille, jotka haluavat olla varmoja, ettei heidän ruokavalionsa sisällä geenimuunneltuja aineksia. Ministeri Anttila muistuttaa runsaan kymmenen vuoden ajan tehdyn koko elintarvikeketjun yhteistyön tuottaneen tulosta ja kotimaiseen ruokaan liittyvän paljon myönteisiä mielikuvia. Niiden säilyttäminen on ensiarvoisen tärkeää. "Kerran menetettyä kuluttajien luottamusta ei ole helppo saada takaisin." Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä: ministerin erityisavustaja Kaisa Karttunen, p. (09) 1605 3302, 040 849 9077 Takaisin ylös
07.07.2007	Ministeri Anttila Savonlinnassa: Suomen maatalouden vahvuus on perheviljelmissä
	Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila painottaa, että työn alla oleva maatilatalouden rahoitusjärjestelmän muutos turvaa perheviljelmien investoinnit ja nopeuttaa rahoituspäätösten tekoa. Tällä hetkellä on rästissä olevia, ehdot täyttäviä hakemuksia, joihin tämän vuoden määrärahat merkittävien lisäyksienkään jälkeen eivät riitä. "Nämä rästissä olevat hakemukset pyritään kuitenkin rahoittamaan tulevista määrärahoista", korosti ministeri Anttila puhuessaan MTK Savonlinnan 90-vuotisjuhlissa lauantaina 7.heinäkuuta. Asettamalla uudet investointituet hakukieltoon loppuvuodeksi ministeriö halusi varmistaa, että ensi vuonna uuden lain tullessa voimaan liikkeelle päästäisiin mahdollisimman puhtaalta pöydältä. Perintö- ja lahjaverouudistuksen sisällöstä ja aikataulusta on ministeri Anttilan mukaan voitava päättää elokuun budjettiriihessä, koska sukupolvenvaihdokset ja metsätilojen kaupat seisovat odottamassa mahdollisia uudistuksia. "Verouudistusten tavoitteena on oltava elinkelpoisten perheviljelmien ja maatila- ja metsäyritysten jatkon turvaaminen", vaati Anttila. Ministeri Anttila totesi Etelä- ja Itä-Savon olevan alueita, joilla maatalouden lisäksi myös metsätuloilla ja maaseudun muilla elinkeinoilla on suuri merkitys. Tätä ministeri piti hyvänä ja terveenä kehityksenä, sillä tulevaisuusstrategiana monitoimistuminen on yhtä arvokas, kuin taloudellisen tuloksen parantaminen tilakoon kasvattamisen avulla. Itä-Savon ainutlaatuiset luontomatkailumahdollisuudet, järvikalastus ja metsien käsittelyn osaaminen sekä suhteellisen lyhyt matka Pietariin ovat alueen merkittäviä vahvuuksia. Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä: ministerin erityisavustaja Kaisa Karttunen, p. (09) 1605 3302, 040 849 9077 Takaisin ylös
30.06.2007	Ministeri Anttila: Valtatie 2 nostettava runkotieverkkoon
	Forssan Seudun Ammattiautoilijat ry:n 70-vuotisjuhlassa 30.6.2007 puhunut ministeri Anttila pitää tärkeänä, että parhaillaan peruskorjattavana oleva Lounais-Hämeen valtasuoni valtatie 2 nostetaan runkotieverkkoon liikennepoliittisen selonteon valmistelun yhteydessä. "Tieverkoston kunto ja liikennöitävyys ovat jokaiselle alueelle ja sen elinkeinojen menestymiselle elintärkeä asia. Valtatie 2 liittäminen runkotieverkkoon on nostettava vahvasti esiin maakuntapalavereissa niin Hämeen maakuntaliiton osalta Riihimäellä 6.9. kuin Satakunnan ja Uudenmaan maakuntaliittojenkin vastaavissa palavereissa. Toiminta valtatie 2 saamiseksi runkoverkkoon vaatii nyt kaikkien toimijoiden yhteistyötä" Anttila peräänkuuluttaa. Toimivien liikennejärjestelmien ja logistiikan merkitys yhtenä maan kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin ylläpitäjänä on tosiasia, joka tunnustetaan myös valtioneuvostossa. Liikenne- ja viestintäministeriössä on juuri ryhdytty valmistelemaan järjestyksessään ensimmäistä liikennepoliittista selontekoa. Tavoitteena on tuoda liikennepolitiikkaan pitkäjänteisyyttä sekä nykyistä laajempia näkökulmia yksittäisten tie- ja ratahankkeiden sijaan. Liikennealan lukuisille toimijoille selonteon lähtöaineiston kokoaminen tarjoaa mahdollisuuden nostaa esiin näkemyksiä esimerkiksi siitä, mitkä ovat elinkeinoelämän kuljetusten merkittävimmät ongelmat, ja miten liikennejärjestelmää tulisi konkreettisesti kehittää. Liikennepoliittisen selonteon valmisteluun liittyen Etelä-Suomen maakuntatilaisuus järjestetään Riihimäellä 6. syyskuuta. Lisätietoja: ministerin erityisavustaja Kaisa Karttunen puh. 040 849 9077 Takaisin ylös
26.06.2007	Ministeri Anttila heinäkauden avajaisissa: Hallituksen tavoitteena nostaa viljelijöiden tuloja
	Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttilan kertoi heinäkauden avajaisissa, että hallituksen keskeisenä tavoitteena on turvata nykyinen maatalouden tuotantotaso ja kääntää viljelijöiden tulokehitys nousuun. Ministeri puhui Heikki Vesasen tilalla Koski Tl:ssä pidetyssä tilaisuudessa tänään. Ministeri Anttila pitää yhtenä käytännön keinona maatalouden investointirahoituksen turvaamista. Hakemusjonon purkamisesta 100 miljoonalla eurolla sovittiin jo lisätalousarvioesityksen yhteydessä. Lisäksi Anttila uudistaisi Maatilatalouden kehittämisrahaston Makeran pidemmän aikavälin pääomitusta ja toimintaa niin, että pitkistä hakuajoista päästäisiin nykyistä sujuvampaan investointitukijärjestelmään. Maatalouden tulokehityksen parantamiseen liittyy Anttilan mielestä monia välineitä. Hän mainitsi muun muassa tukijärjestelmät, markkinoiden toiminnan kehittämisen, panoshintojen kilpailuttamisen, vuokrauslain uudistamisen, tilusrakenteen kehittämisen ja sukupolvenvaihdosten verohelpotukset. Ministeri kertoi, että tulokehityksen seurantaa varten on suunniteltu koottavaksi seurantaryhmä, jossa ovat edustettuina eri asianosaiset. Suomessa maatalouden ja koko elintarvikesektorin osaaminen ja laatujärjestelmät ovat kehittyneitä ja turvaavat tuotteiden turvallisuuden, laadun ja jäljitettävyyden. Meillä pitää olla mahdollisuus tarkastella samanaikaisesti sekä ruuan hinnan että laadun kilpailukykyä ja korostaa ruuan kotimaisuudesta syntyviä vahvuuksia, totesi Anttila. Hallitus neuvottelee Etelä-Suomen kansallisen tuen eli 141-tuen jatkumisesta lähikuukausina EU:n komission kanssa. Anttilan mukaan ensimmäiset tunnustelut on käyty ja parhaillaan Suomen esitystä valmistellaan yhdessä tuottajajärjestöjen kanssa niin, että esitys voitaisiin antaa komissiolle ennen lomia. Asiasta joudutaan käymään vielä useita neuvotteluja komission kanssa. Anttila pitää välttämättömänä, että uusi ratkaisu saadaan tehtyä hyvissä ajoin ennen vuoden vaihdetta. Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä: ministerin erityisavustaja Kaisa Karttunen, p. (09) 1605 3302, 040 849 9077 Takaisin ylös
03.06.2007	Ministeri Anttila maaseudun naisten kongressissa: Maaseudun naisten monitaitoisuus hyvä pohja yrittäjyydelle
	Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttilan mielestä maaseudun naisyrittäjistä on tullut hyvin tärkeä ryhmä maaseudun elävänä säilyttämisen kannalta. Maaseudun naisten monitaitoi-suus on luonut hyvän pohjan yrittäjyydelle, ministeri korosti puhuessaan kansainvälisten maa-seutunaisten liiton maailmankongressissa Turussa tänään. Maailman muuttuessa ja globalisaation edetessä myös suomalainen maaseutu muuttuu ja maaseudun asukkaat joutuvat etsimään itselleen uusia rooleja. Aiemman ruuantuotannon lisäk-si maaseudulla tuotetaan nykyisin myös energiaa, ympäristö- ja matkailupalveluja sekä sosiaa-lisia palveluja, Anttila kuvaili kongressivieraille suomalaista maaseutuyrittäjyyttä. Maaseudun naiset ovat itse perustaneet omia järjestöjään edistämään taloudellisia, yhteiskun-nallisia ja harrastustoimintoja. Monet järjestöistä ovat kehittyneet paikallistason yhdistyksistä valtakunnallisiksi organisaatioiksi. Anttilan mielestä tämä on yksi esimerkki verkostoitumisesta ja tiedonkulun parantamisesta eri toimijoiden kesken. Anttila toi esille myös sen, että Suomessa on lähes 20 vuoden ajan toiminut valtakunnallinen maaseudun naisten kysymyksiä käsittelevä teemaryhmä, jossa on ollut jäseniä sekä naisten omista järjestöistä että valtionhallinnosta ja tutkimuslaitoksista. Maailman maaseutunaisten järjestö ACWW (The Associated Country Women of the World) on maailman suurin maaseudun naisten järjestö, jolla on noin yhdeksän miljoonaa jäsentä 70 maassa. Järjestön tavoitteena on nostaa maaseudun naisten ja perheiden elintasoa koulutuk-sen, harjoittelun ja yhteiskunnallisten kehitysohjelmien avulla. Järjestö tarjoaa jäsenilleen käy-tännöllistä tukea ja apua erilaisilla tulonhankintamalleilla. Järjestö antaa naisille kansainvälisen äänen yhteistyössä YK:n järjestöjen kanssa. Turussa 2.-10.6. pidettävän maailmankongressin järjestäjinä ovat toimineet Maa- ja kotitalous-naisten keskus, Marttaliitto ry ja Finlands svenska Marthaförbund r.f. Kongressiin osallistuu noin 700 naisjärjestöjen edustajaa eri puolilta maailmaa. Kongressissa käsitellään maaseudun nais-ten asemaa ja tulevaisuutta maailmanlaajuisesti. Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä: ministerin erityisavustaja Kaisa Karttunen, p. (09) 1605 3302, 040 849 9077 projektisihteeri Johanna Packalen, p. 050 322 17 26 (ACWW-kongressista) Takaisin ylös
19.05.2007	Ministeri Anttila Letkun Tonttipäivillä: Aktiivinen kylätoiminta palkitsee tekijänsä
	Kyläläiset voivat itse vaikuttaa tulevaisuuteensa. Tästä hyvänä esimerkkinä on Tammelan Letkun kylä, joka tarttui itse härkää sarvista ja lähti taistelemaan koulun lopettamista vastaan aktiivisin keinoin. Kyläläiset alkoivat tarjota tontteja rakentajille. Myös kyläkauppa on säilynyt kylän aktiivisuuden ansiosta, kiitteli maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila avatessaan Letkun toisia tonttipäiviä lauantaina. "Letkun tapaus on malliesimerkki siitä, ettei jäädä odottamaan pelkästään kuntaa apuun vaan kylä voi tehdä asioita itsekin", totesi Anttila. Anttilan korosti, että työtä maaseudun elinvoimaisuuden hyväksi on tehty Suomessa pitkään ja määrätietoisesti jopa kansainvälisen mittapuun mukaan. Eri tahojen yhteinen maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä on kehitellyt työtapoja, tuottanut informaatiota ja rakentanut verkostoja, joita voidaan käyttää hyväksi maaseudun kehitystyössä. Edellinen hallitus hyväksyi helmikuussa 2007 maaseutupoliittisen erityisohjelman vuosille 2007–2010. Siinä toiminta jaetaan neljään linjaan, jotka ovat elinkeinojen ja työn uudistaminen, osaamisen tason nostaminen, peruspalvelujen ja asumismahdollisuuksien paranta-minen sekä maaseudun toimintarakenteiden vahvistaminen. Ministeri Anttila kertoi, että uusi hallitus on myös varautunut antamaan eduskunnalle maa-seutupoliittisen selonteon hallituskauden puolivälissä. Hallitusohjelma luo edellytyksiä paikalliselle aloitteellisuudelle mm. kylien kehittämisen, neuvonnan ja koulutuksen kautta. Anttila peräänkuulutti julkisen vallan ja ns. kolmannen sektorin yhteistyötä palvelujen tuottamisessa kunta- ja palvelurakenneuudistuksen yhteydessä. "Esimerkiksi kylien palve-lupisteet, joissa yhdistyvät koulutus- ja harrastustoiminta, hoiva-, liikkumis- ja pestipalvelut voivat olla keino, jolla harvaan asuttujen alueiden palvelut turvataan jatkossakin", Anttila totesi. Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä: erityisavustaja Kaisa Karttunen, p. (09) 160 53302, 040 849 9077 Takaisin ylös
10.05.2007	Ministeri Anttila Maaseutuviraston avajaisissa:
	MAASEUTUVIRASTOLLA TÄRKEÄ TEHTÄVÄ TULEVAISUUDEN MAASEUDUN RAKENTAMISESSA "Maaseutuviraston perustamisen myötä maataloushallinto on osoittanut voivansa uusiutua. Arvostan suuresti sitä, että maataloushallinto on itse ollut aktiivisesti kehittämässä omaa hallinnonalaansa", totesi maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila tänään Maaseutuviraston avajaisissa. Anttilan mukaan Maaseutuviraston vahvuus on henkilöstön osaamisessa. Osaamisen vaalimiseen ja edelleen kehittämiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Viraston alueellistamisvaiheessa on noudatettava hyvää ja rakentavaa henkilöstöpolitiikkaa valtioneuvoston asettamien periaatteiden mukaisesti. Hallitusohjelmaan on kirjattu, että hallitus turvaa Maaseutuviraston alueellistamisen tarvittavin lisävaroin. Viraston sijaintipäätökset on tehty edellisen hallituksen aikana ja tämän hallituksen tehtävänä on toteuttaa ne sellaisenaan. Maaseutuviraston merkitys ja sen rooli niin EU:n yhteisen maatalouspolitiikan, EU-osarahoitteisen maaseutuohjelman, kansallisten tukijärjestelmien ja muiden toimeenpanotehtävien toteuttajana on hyvin keskeinen. Virasto tulee tekemään laajaa yhteistyötä niin valtakunnallisten, alueellisten kuin paikallisten toimijoiden kanssa. Sen palvelutehtävä koskettaa laajoja maaseudun asukasryhmiä viljelijöistä yrittäjiin ja maaseudun kehittäjiin. Tehtävän hoitaminen edellyttää hyvää ja avointa yhteistyötä niin viranomaisten, tutkimuslaitosten, Euroopan komission ja monen muun toimijan kanssa. Ministeri Anttila toivotti menestystä sekä virastolle että sen henkilöstölle uusissa tehtävissä. Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä: ministerin erityisavustaja Kaisa Karttunen, puh. (09) 160 53302, 040 849 9077 Takaisin ylös
24.03.2007	Anttila: Naisjärjestöjen rahoitukseen tasokorotus
	Tasa-arvoasiainneuvottelukunnan ja Naisjärjestöjen Keskusliiton puheenjohtaja, kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila la 24.03.2007 kello 10.00 Helsingissä Suomen Akateemisten Naisten Liiton 85-vuotisjuhlakokouksessa NAISJÄRJESTÖJEN VALTIOAVUSTA TEHDÄÄN PÄÄTÖS EDUSKUNNAN JUHLAISTUNNOSSA – SEN LISÄKSI NAISJÄRJESTÖJEN KESKUSLIITTO VAATII NAISJÄRJESTÖJEN RAHOITUKSEEN TASOKOROTUSTA ENSI VUODEN BUDJETISSA Eduskunta juhlii toukokuussa ensimmäistä 100 vuotta sitten pidettyä eduskunnan täysistuntoa 23.05.2007. Tässä juhlaistunnossa tehdään päätös naisjärjestöjen "katto-organisaatioiden" valtionavun lakisääteistämisestä. Sukupuolten tasa-arvoa ja yhteiskunnallista vaikuttamista edistävät naisjärjestöt saavat näin toimintansa vakinaiselle perustalle. Tällä päätöksellä Suomessakin siirrytään muiden Pohjoismaiden mukaiselle käytännölle. Opetusministeriön vuosittain myöntämään naisjärjestöjen valtionavustukseen ei ole tullut edes inflaatiokorotuksia vuoden 2001 jälkeen. Päinvastoin esim. neuvontajärjestöjen avustuksia on leikattu kovalla kädellä viimeisten vuosien aikana. Nämä leikkaukset ovat heikentäneet järjestöjen toimintaedellytyksiä kohtuuttoman paljon. Naisjärjestöjen Keskusliitto vaatiikin seuraavassa hallitusohjelmassa sitoutumista naisjärjestöjen valtionavustuksen konkreettiseen tasokorotukseen. Tavoitteena tulee olla rahoituksen tason 15-20 %:n nosto jo ensi vuoden budjetissa. Tällä turvataan tasa-arvo- ja neuvontatyötä tekevien sekä yhteiskunnallista vaikuttamista edistävien naisjärjestöjen toiminta 2010-luvullakin. Eduskuntaan tuli yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden juhlavaaleissa ennätysmäärä naisia, peräti 84 siis 42 %:ia edustajista on naisia. Olemme tällä luvulla Ruotsin jälkeen kolmannella tilalla maailmassa. Naisten vahvan menestyksen pitää näkyä myös niin politiikassa kuin naisjärjestöjen rahoituksessakin. Se on paljolti meistä itsestämme kiinni, miten osaamme yhdistää voimamme yli puoluerajojen yhteisten päämäärien saavuttamiseksi. Naisjärjestöjen rahoituksen nosto olkoon niistä ensimmäinen yhteinen tavoitteemme. Takaisin ylös
14.03.2007	Anttila: Yksi Lipposen ja Vanhasen hallitusten suurimpia eroja suhtautuminen aluekehitykseen
	I varapuhemies Sirkka-Liisa Anttila 14.3.2007 Hämeenlinna klo 17, Kärkölä klo 19 Yksi Lipposen ja Vanhasen hallitusten suurimpia eroja suhtautuminen aluekehitykseen Eduskunnan I varapuhemies Sirkka-Liisa Anttila (kesk) sanoo, että ilman EU:n maaseuturahoituksen tuomia mahdollisuuksia suomalainen maaseutu olisi näivettynyt sateenkaarihallituksen aikana. - Lipposen sateenkaarihallituksen aikana Suomea kehitettiin kasvukeskuspolitiikalla. Maassa oli 5-6 suurta kaupunkikasvukeskusta, joihin pääasiassa ohjattiin tutkimus- ja kehitysrahoitus, huolehdittiin kasvukeskusten välisistä valtateitten rakentamisesta ja peruskorjauksesta jne. Ilman EU:n maaseuturahoituksen tuomia mahdollisuuksia suomalainen maaseutu olisi näivettynyt sateenkaarihallituksen aikana. Esimerkiksi alemmanasteinen tieverkko pääsi rapautumaan liian huonoksi. - Vanhasen punamultahallituksen politiikka on tuottanut hyviä tuloksia niin Hämeenlinnan kuin Lahdenkin seudulla. Suurin muutos sateenkaarihallituksen ja nykyisen punamultahallituksen välillä on alueitten kehittämispolitiikassa. Tällä kaudella Lipposen hallituksen aloittamaa valtion toimintojen alueellistamista on jatkettu niin, että sijoituskohteena ovat olleet myös pienemmät seutukunnat ja maakuntakeskukset eivätkä yksinomaan kasvukeskukset. Hämeenlinnan seutu on ollut alueellistamispolitiikan suurin hyötyjä siirtyvillä työpaikoilla mitattuna. Myös Päijät-Häme ja erityisesti Lahti ovat pärjänneet kisassa erittäin hyvin. - Valtion toimintojen alueellistamista pitää jatkaa seuraavallakin vaalikaudella, samoin osaamisen tason nostamista Suomessa maaseutualueet mukaan lukien. T&K -rahoitusta tulee ohjata jatkossa muuallekin kuin suuriin kasvukeskuksiin. - Vanhasen hallituksen kauden periaatteet alueitten kehittämisessä ovat toimineet hyvin. Ensi kaudella kehittämisen painopisteen on oltava alemmanasteisella tieverkolla. Lisätietoja: Sirkka-Liisa Anttila, p. 050 511 3044 Takaisin ylös
08.03.2007	Anttila: Ääni Keskustan naisehdokkaalle on ääni oikeudenmukaisuudelle ja tasa-arvolle sekä Matti Vanhasen pääministeriyden jatkumiselle
	Pääministeri Matti Vanhasen johdolla on toteutettu ainutlaatuisen kattava ja monipuolinen hallituksen tasa-arvo-ohjelma tavoitteineen. Tasa-arvoa on edistetty, työelämän ja perhe-elämän yhteensovittamista helpotettu, perhevapaakustannuksia on tasattu ja samapalkkaisuutta on edistetty. Tasa-arvolaki on uudistettu yhtenä tavoitteena perusteettomien palkkaerojen tunnistaminen ja poistaminen. Työtä tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden eteen on jatkettava uudellakin hallituskaudella. Tavoitteena on oltava perusteettomien pätkätöiden poistaminen, samapalkkaisuuden edistäminen sekä perhevapaakustannusten edelleen tasaaminen, jotta nuorten naisten työmarkkinasyrjintää voidaan vähentää. Miesten heikompaa asemaa huoltajuuskiistoissa ei saa sivuuttaa vaan siihen on todella puututtava. Keskustassa tasa-arvossa on lähtökohdiltaan kysymys oikeudenmukaisuudesta. Ääni keskustan naisehdokkaalle on ääni oikeudenmukaisuudelle, mutta samalla ääni Matti Vanhasen pääministeriyden jatkumiselle. Takaisin ylös
05.03.2007	Anttila: Vaalimainonta kuuluu puolueille
	Eduskunnan I varapuhemies Sirkka-Liisa Anttila (kesk) kiittelee SAK:ta päätöksestä vetää kiistelty televisiomainos pois levityksestä. - SAK osoitti päätöksellään herkkyyttä kuulla jäsenistöään ja kansan ääntä. SAK:n äänestämään kehottava mainos oli yliampuva, minkä ihmiset näkivät ja siitä närkästyivät. Sitä paitsi vaalimainonnan tulee olla puolueiden työtä. Miksi mikään etujärjestö haluaisi luoda tarpeettomia vastakkainasetteluja, kun useimmilla on kannattajia läpi puoluekentän, varapuhemies Anttila pohtii. Anttila toteaa, että SAK:n mainoksen luoma kuva ei vastannut yleistä käsitystä todellisuudesta. - On vaikea nähdä, että mainoksessa esitetyn kaltaisia ihmisiä Suomessa olisi. Lisäksi ihmisiä suorastaan loukkasi se tapa, jolla ruokaa käsiteltiin. Monelle suomalaiselle, erityisesti vanhemmalle väelle, ruoka on "pyhä" asia. Ruuan ja ruokailun eräänlainen häpäisy meni katsojilta yli, Anttila sanoo. - Toivottavasti SAK:lta löytyy herkkää korvaa ja tasapuolisuutta kansalaisten ja yhteiskunnan todellisuuden kuulemisessa ja tulkitsemisessa myös vaalien jälkeen, varapuhemies toteaa. Lisätietoja: Sirkka-Liisa Anttila, p. 050 511 3044 Takaisin ylös
18.02.2007	Maa- ja metsätalousministeriö tuomitsee eläinsuojelurikkomukset ja muistuttaa ilmoitusvelvollisuudesta
	Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila tuomitsee eläinaktivistien salaa kuvaamissa videoissa näkyvät eläinsuojelurikkomukset. Anttila muistuttaa, että epäilystä eläinten huonosta kohtalosta on välittömästi ilmoitettava viranomaisille. ”Näin pystytään mahdollisimman tehokkaasti ja nopeasti puuttumaan epäkohtiin.” Kuten muitakin eläimiä myös turkiseläimiä on kohdeltava hyvin eikä niille saa aiheuttaa tarpeetonta kärsimystä, kipua tai tuskaa. Eläimen hyvinvointi ja elinolosuhteet on tarkistettava riittävän usein. Eläimen sairastuessa tai vahingoittuessa sen on viipymättä saatava asianmukaista hoitoa. Sairauden tai vamman laadun niin edellyttäessä eläin on lopetettava. Paikalliset ja alueelliset eläinsuojeluviranomaiset valvovat kaikkia suomalaisia turkistarhoja Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran ohjauksessa. Lisätarkastuksia tehdään aina, jos tarhoja epäillään eläinten huonosta kohtelusta. Jos videoilla olevilla tiloilla nyt tehtävissä viranomaistarkastuksissa havaitaan eläinsuojelulainsäädännön rikkomuksia, asia saatetaan poliisille syyteharkintaan. Myös Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto ry ja Turkistuottajat Oyj lupaavat tarkastaa yhteistyössä jokaisen videoilla olevan turkistilan. Viime vuosina turkistarhoissa tehdyissä tarkastuksissa on löytynyt aiempaa vähemmän huomautettavaa. Tämä johtuu osaltaan turkistarha-alan laatutyöstä, joka on parantanut eläinten hyvinvointia. Vuonna 2008 Tarkastetuista 92 turkistiloista 18 prosentissa todettiin eläinsuojelusäädösten vastaista menettelyä. Tämä on selvästi vähemmän kuin vuonna 2007, jolloin 29 prosenttia tiloista ei täyttänyt kaikilta osin lainsäädännön minimivaatimuksia. Vuoden 2009 alustavien tulosten mukaan tarkastettiin 49 tilaa, niistä 15 tilalla ei ollut eläimiä. Laiminlyöntejä havaittiin kahdella tilalla (6%). Turkistiloilla ongelmakohdiksi ovat osoittautuneet pureskelu- ja virikemateriaalin puuttuminen, tilavaatimusten alittuminen sekä joissain tapauksissa kettujen hyllyjen puuttuminen. Tilat eivät myöskään aina olleet pakovarmoja. Ministeri Anttila korostaa turkistarhauksen olevan Suomessa laillinen elinkeino. ”Hallitusohjelmassa luvataan turvata turkistuotannon toimintamahdollisuudet nykymuotoisena elinkeinona. Tähän tavoitteeseen ovat kaikki hallituspuolueet sitoutuneet.” Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä: osastopäällikkö Matti Aho, p. (09) 160 53380, 040 516 9857 apulaisosastopäällikkö Riitta Heinonen, p. (09) 160 53337, 050 367 1040 Takaisin ylös
18.02.2007	Anttila: Maaseutuyrittäjyyttä uudella maaseutuohjelmalla ja bioenergialla
	Eduskunnan I varapuhemies Sirkka-Liisa Anttila Iisalmen kulttuurikeskus 18.2.2007 klo 14 MAASEUTUYRITTÄJYYTTÄ UUDELLA MAASEUTUOHJELMALLA JA BIOENERGIALLA Täällä teidänkin seudullanne yhtenä yrittäjyyden mahdollisuutena näen maaseutuyrittäjyyden. Maaseu-dulla on maa- ja metsätaloudessa paljon käyttämättömiä tai vajaasti hyödynnettyjä voimavaroja. Maaseu-tu kattaa yli 90 prosenttia maamme pinta-alasta. Harvaan asutulla maaseudulla asuu noin 530 000 ja ydinmaaseudulla 880 000 ihmistä. Maaseudun ja alueiden kehittämisellä hillitään maaltamuuttoa ja parannetaan maalla elämisen edellytyk-siä ja hyvinvointia. Meillä on nyt alkamassa uusi maaseutuohjelmakausi vuosina 2007-2013. Ohjelma-kauden kokonaisrahoitus nousee 2,5 % aiempaan tasoon verrattuna. Ohjelmassa panostetaankin nyt erityi-sesti maaseutuyrittäjyyteen ja bioenergiaan. Joten maaseudun kehittämiseen tähtääviä projekteja on luvas-sa, kun yritystukien haku alkaa toukokuussa ja hanketukien heinäkuussa. Perinteisen maatalouden lisänä tarvitaan siis ehdottomasti myös muuta maaseutuyrittäjyyttä, jotta voimme säilyttää elinvoimaisen suomalaisen maaseudun. Joka kolmannella suomalaisella tilalla onkin perinteisen maatalouden rinnalla myös muuta yritystoimintaa. Maatilan yritystoiminnan tuomat lisätulot ovatkin noin 8 %. Uusia mahdollisuuksia maaseutuyrittäjyyteen tuo alati kasvava kiinnostus bioenergiaa kohtaan. Ko-timaiselle energialle on nyt valtava sosiaalinen tilaus, kun ilmastonmuutos haastaa meidät vähentämään öljyn ja hiilen käyttöä. 75 %:ia kotimaisen energian raaka-aineista tuotetaan maaseudulla. Nyt tarvitaan-kin rahaa alan teknologian kehittämiseen sekä veroporkkanoita tuotannon ja jalostuksen kannattavuuden turvaamiseksi. Keskusta vaatii vaaliohjelmassaan, että hallitus laatii kansallisen uusiutuvan ja bioenergian strategian. Keskustan tavoitteena on nostaa Suomen energiaomavaraisuus radikaalisti vähintään 40 prosenttiin li-säämällä voimakkaasti uusiutuvien ja kotimaisten energialähteiden käyttöä. Uusiutuvien energiaraaka-aineiden osuuden tulisi olla vähintään 35 %. Odotan, että jokainen puolue ilmoittaa selkeästi ennen vaaleja ovatko ne valmiita taloudellisiin uhrauksiin bioenergian kehittämisessä ja käyttöönotossa? Takaisin ylös
16.02.2007	Anttila ruokapoliittisessa seminaarissa Helsingissä
	Eduskunnan I varapuhemies Sirkka-Liisa Anttila Suomalainen ruokakulttuuri: EU-puheenjohtajakauden parrasvaloista kansallisen ruokapolitiikan kynnykselle -seminaari Eduskunta 16.2.2007 klo 9.00 KANSANTERVEYS KUNTOON ARKIRUOALLA – SEURAAVAAN HALLITUSOHJELMAAN RUOKAPOLIITTINEN OHJELMA Suomessa on viime aikoina herätty tosissaan patistamaan kansaa terveellisempiin elämäntapoihin. Terveysongelmia on selvitetty useallakin saralla. Tässä muutaman kuukauden sisällä on mm. julkaistu tutkimus terveydenhuollon menoista, suomalaisten elintavoista ja terveyskäyttäytymisestä sekä annettu eduskunnalle selonteko elintarviketurvallisuudesta. Kansakuntamme jatkuva lihominen on nostettu ykkösaiheeksi, eikä syyttä. Lihavuus on kolmanneksi pahin kansanterveysongelma alkoholin ja tupakan jälkeen! Meidän suomalaisten keskimääräinen painoindeksi on 27, kun tavoitelukema on 25. Tämä merkitsee sitä, että suomalaisten tulisi laihtua keskimäärin 7-8 kiloa. Tässä on kyse vain kahdesta kaikille jokapäiväisestä asiasta; ruoasta ja liikunnasta. Yhteiskuntamme alkaa olla rakennettu autoilun ehdoin. Tästä on seurannut arkiliikunnan väheneminen minimiin. Yksin liikunta ei saa kansaamme solakaksi, vaan vielä suuremmassa roolissa on ruoka. Koko kansakunnan ruokapolitiikka perustuu arkiruokaan. Haastankin elintarviketeollisuuden mukaan kansakuntamme terveyden edistämiseen arkiruoan kautta. Yritysten tutkimus- ja tuotekehityksen olisi nyt otettava tosissaan suunnannäyttäjäkseen arkiruoan terveellisyys. Elintarviketeollisuudella on suuri valta kansamme terveyteen. Ihmisten ostopäätöksiä ohjaavat hinnan lisäksi maku ja näiden molempien tekijöiden tulee toki olla kohdallaan. Mutta mikä estää teollisuutta tuottamasta valikoimiinsa entistä terveellisempiä vaihtoehtoja? Voisiko energiapitoisuudet olla selvemmin nähtävillä, jotta ihmiset oppisivat, että rasvatonkin tuote voi olla varsinainen kaloripommi? Terveisiä hallitusohjelmaneuvottelijoille Seuraavaan hallitusohjelmaan on saatava ruokapoliittisen ohjelman laadinta. Ruokapoliittiseen ohjelmaan kuuluisi valmisteltava tuotannonaloittaiset kansalliset strategiat, kuten maito-, liha-, vihannes- ja vilja-alan selviytymisstrategiat. Strategioiden valmisteluun on otettava mukaan tuottajat, alan teollisuus, kauppa ja kuluttajat. Strategioiden valmistelussa on pidettävä tavoitteena turvata kotimaisen ruoantuotannon kannattavuus ja tärkeällä sijalla on oltava myös terveellinen arkiruoka. Osana kansallista ruokapoliittista ohjelmaa on oltava myös vahvasti ruokakulttuurimme ja sen vaaliminen. Takaisin ylös
16.02.2007	Anttila poliisihallintolain uudistamisesta
	Eduskunnan I varapuhemies Sirkka-Liisa Anttila perjantaina 16.2.2007 klo 17 Hausjärvellä Keskustan vaalitilaisuudessa POLIISIHALLINNON UUDISTUS LAUSUNTOKIERROKSELLE – POLIISIN LÄHIPAL-VELUJEN SÄILYMINEN ON VARMISTETTAVA NIIN MAASEUDULLA KUIN KAU-PUNGISSAKIN - HALLINNON KESKITTÄMINEN EI SAA JOHTAA PALVELUJEN KES-KITTYMISEEN Valtiosihteeri Kari Salmen vetämän työryhmän esitys poliisihallinnon uudelleenjärjestämiseksi lähtee seuraavaksi lausuntokierrokselle. Vaalipiirimme kuntien ja maakuntaliittojen on yhdessä alueen kansanedustajien kanssa varmistettava poliisin palvelujen säilyminen jatkossakin lähipal-veluina niin maaseudulla kuin kaupungeissakin. Poliisipalveluista ei saa tinkiä. Hallinnon keskit-täminen ei saa johtaa poliisin palvelujen keskittämiseen. Työryhmän esitys keskittää poliisin hallinnon maakuntakeskuksiin, mikä merkitsee poliisipäälli-kön tehtävien lakkauttamista nykyisistä poliisipiireistä. Valtioneuvosto tekee aikanaan päätökset poliisipiireistä. Poliisipiirin päälliköllä olisi valta päättää poliisin toimintojen sijoittamisesta po-liisipiirin sisällä. Asian jatkovalmistelussa onkin linjattava poliisipiirin sisäisten palvelujen sijoittuminen. Muutoin uudistuksen toteutuminen johtaa hyvin kirjaviin poliisiasemapalveluihin poliisipiirien välillä. Tämä lisäisi ihmisten eriarvoisuutta palvelujen saatavuudessa. Esim. rikostutkinnan keskittämi-nen maakuntakeskukseen merkitsisi alan henkilöstön siirtoa ja palvelujen siirtymistä pois lähi-palveluista. Tämän toteutuminen pitäisi estää. Takaisin ylös
09.02.2007	Anttila Kärkölässä maatalouspoliittisessa keskustelutilaisuudessa
	Eduskunnan I varapuhemies Sirkka-Liisa Anttila Kärkölässä pe 09.02.2007 kello 10.00 maatalouspoliittisessa keskustelutilaisuudessa Kärkölän kunnantalolla MAKERAN RAHOITUS- 141-ARTIKLAN JATKO- MAATALOUSELINKEINON KANNATTAVUUDEN PARANTAMINEN- KESTÄVÄN METSÄTALOUDEN RAHOITUS SEKÄ MAASEUDUN PERUSINFRASTA HUOLEHTIMINEN OVAT SEURAAVAN HALLITUSOHJELMAN MAASEUTUASIOITA Maalisvaalien jälkeen neuvotellaan uusi hallitusohjelma. Sen asioina pitää olla, jonka tasapainoisesta alueellisesta kehityksestä huolehtiminen, maatalouden sekä maaseudun kehittämisresurssit sekä maatalouselinkeinon kannattavuuden parantaminen yhdessä kestävän metsätalouden rahoitustarpeiden kanssa. Maatilatalouden Kehittämisrahastoon on siirrettävä riittävät rahoitusresurssit, jotta maaseudun ja maatilojen kehittämistoiminta voisi jatkua. Toiseksi Eteläisen Suomen maataloudelle elintärkeä 141-artiklan jatko on hoidettava niin, että tukien maksaminen voi jatkua tulevaisuudessakin. Maatalouden tutkimusresurssien tasoa on leikattu. Se ei ole koko elintarviketalouden kokonaisetujen mukaista. Siksi nyt on siirryttävä leikkauslinjalta resurssien oikein kohdentamiseen ja niiden tasoon nostamiseen. Ilman ajantasalla olevaa tehokasta tutkimus- ja kehittämistoimintaa elintarviketaloutemme ei pärjää. Niin Makeran rahoitusta kuin 141-artiklan tukea sekä maatalouden tutkimusresurssien tason korotusta vaati jo eduskuntakin hyväksyessään maatalouspoliittisen selonteon näiltä osin täysin yksimielisesti. Maatalouselinkeinon kannattavuuteen tulee seuraavalla vaalikaudella panostaa ja ottaa tarkasteluun erityisesti kustannuskehitys. Polttoaineveron palautusta käytettiin tällä vaalikaudella yhtenä keinona. On selvitettävä ihan tieteellisen tutkimuksen toimesta, miksi Suomessa kuntannustaso maatalouden tuotantopanoksien osalla on muuta Eurooppaa korkeampi. Samalla tavalla tarvitaan selvitystä tuottajahintojen muodostuksesta. Miksi ne ovat Suomessa maitoa lukuun ottamatta muuta Eurooppaa selvästi alemmalla, olevat olleet lähes koko jäsenyyden ajan. Kestävän metsätalouden rahoitustarpeen vaje pitää kuroa nyt umpeen. On turha laatia kestävän metsätalouden kehittämissuunnitelmia, jos niiden rahoituspohjasta ei huolehdita. Energiapolitiikan uusi nousu, erityisesti kotimaisten energiavaihtoehtojen hyödyntämiseksi tarvitsee myös tutkimus- ja kehittämisrahoituksen. Sitovaa karjataloustyötä tekeville tarvitaan lisää lomituspäiviä, jotta eriarvoisuutta maatalouden ja muiden väestöryhmien välillä voidaan poistaa. Karjataloustyön sitovuus ja vaativuus tarvitsee riittävät lepoajat. Lopuksi maaseudun perusinfrasta huolehtiminen on koko kansakunnan yhteinen asia. Siksi alemmanasteisen tieverkon rahoitus ja peruskorjaaminen on nostettava yhdeksi keskeisimmäksi maaseudun kehittämiskohteeksi. Jo laajojen luonnonvarojemme hyödyntäminen ja laaja mökkiasuminenkin sitä vaativat puhumattakaan maaseudulla asuvat ihmiset, joiden tasavertainen kohtelu edellyttää paikallisteiden ja yksityisteiden kunnosta huolehtimista. Lopuksi vetoan jokaiseen äänestäjään. Nyt on aika ja paljon valtaa vaikuttaa seuraavan nelivuotiskauden hallituksen politiikkaan. Takaisin ylös
04.02.2007	Anttila: Suomesta ympäristöteknologian huippumaa
	Suomen tavoitteena tulee olla nouseminen ympäristöteknologian ja -osaamisen huippumaaksi, eduskunnan I varapuhemies Sirkka-Liisa Anttila (kesk) sanoo. Anttila painottaa, että kansainvälisessä kilpailussa emme pärjää suuremmilla tuotantoluvuilla, vaan laadulla ja osaamisella. Siksi huippuosaamista ja tähän tähtäävää koulutusta on lisättävä. – Suomen uusi Nokia voi syntyä juuri ympäristöteknologian alalta. Näin ei käy itsestään, vaan siihen tarvitaan myös panostuksia. – Tulevissa eduskuntavaaleissa on kysymys Suomen kehittämisen suunnasta. Yksi vääjäämätön haastaja joka vaikuttaa ensi vaalikauden asialistaan meilläkin, on ilmastonmuutos. Anttilan mukaan ilmaston lämpeneminen vaikuttaa niin energia-, elinkeino, asumis- kuin näitä kautta koulutuspolitiikkaan. – Meidän on muiden maiden mukana kehitettävä nykyistä ympäristöystävällisempää energiantuotantoa ja ennen kaikkea vähennettävä riippuvuuttamme hiilestä ja öljystä. Tämä tarkoittaa väistämättä erilaisten uusiutuvien ja bioenergiamuotojen esiinmarssia. – Suomessa on 500 000 hehtaaria viljelemätöntä peltoa. Tämä avaa monia mahdollisuuksia vaikkapa bioenergian tuottamiseen, Anttila toteaa. – Jopa kolme neljäsosaa bioenergiaan tarvittavista luonnonvaroista sijaitsee maaseudulla. Nämä on saatava hyötykäyttöön. Se merkitsee työtä ja hyvinvointia maaseudulle sekä teknologian kehittämisen myötä koulutus-, tutkimus- ja elinkeinomahdollisuuksia eri alueille. Varapuhemies otti kantaa myös tieverkon kuntoon. – Suomi on EU:n maaseutumaisin maa, jolla on poikkeuksellisen rikkaat luonnonresurssit peltoineen, metsineen ja vesistöineen. Peltojen ja metsien parempi hyödyntäminen vaatii panostamista myös perusinfrastruktuuriin. Jos alemmanasteinen tieverkko ei ole kunnossa, vaikeutuu niin syrjäseutujen ihmisten kuin elinkeinoelämän toiminta. Seuraavan hallituksen hallitusohjelmaan on saatava selkeä lisävelvoitus alempiasteisen tieverkon kunnossapitoon, Anttila peräänkuuluttaa. Anttila oli sunnuntaina kierroksella Etelä-Karjalassa Ruokolahdella ja Lemillä. Lisätietoja: eduskunnan I varapuhemies Sirkka-Liisa Anttila, p. 050 511 3044 Takaisin ylös
13.01.2007	Anttila: Sosiaaliturvan kokonaisuudistusta tarvitaan
	Seuraavassa hallitusohjelmassa on sitouduttava aloittamaan sosiaaliturvajärjestelmän perusteellinen uu-distaminen, eduskunnan I varapuhemies, kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila (kesk.) sanoo. – KELA:n pääjohtajan Jorma Huuhtasen keskusteluun nostama tarve remontoida monia päällekkäisyyksiä ja sitä kautta vajavaisuuksia sisältävä sosiaaliturvajärjestelmämme on kiistaton, Anttila toteaa. – Nykyinen järjestelmämme sisältää kannustinloukkuja ja tukien viidakko on turhan sekava heille, jota se koskettaa. Sosiaaliturva ei myöskään saa passivoida ihmisiä. Työnteon ja yrittämisen on oltava kaikissa tilanteissa työttömänä oloa kannustavampaa ja kannattavampaa. – Lisäksi nykyinen järjestelmämme on niin jäykkä, että se pakottaa ihmisiä turvaverkon menettämisen uhalla ratkaisuihin, jotka eivät ole heidän kannaltaan järkeviä. Työelämän pitää ottaa paremmin huomioon ihmisten ja perheiden yksilölliset tarpeet ja tilanteet. Esimerkiksi hoitovapaalta pitäisi olla paremmat mahdollisuudet tehdä osa-aikatöitä. – Väestömme ikääntyminen ja siitä seuraava työvoiman tarve luo suuria paineita myös sosiaaliturvaverk-komme korjaamiseen. – Seuraavan hallituksen tulee asettaa toimikunta kartoittamaan sosiaaliturvajärjestelmämme perusteellista uudistamista kannustavuuden, työllistävyyden ja oikeudenmukaisen sosiaaliturvan näkökulmasta. Lisätietoja: Eduskunnan I varapuhemies Sirkka-Liisa Anttila, p. 050 511 3044 Takaisin ylös
17.11.2006	Anttila: Viisaat työnantajat vakinaistavat henkilöstöään
	– Erityisesti nuorilla naisilla yleiset pätkätyöt aiheuttavat ihmisten ja perheitten elämään tarpeetonta epävarmuutta. Opposition välikysymys naisten asemasta työelämässä tuntuu kuitenkin tässä vaiheessa vaalikuumeiselta populismilta, eduskunnan I varapuhemies, kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila (kesk) sanoo. – Nykyinen hallitus on tehnyt tasa-arvon eteen sekä työ- ja perhe-elämän yhteensovittamiseksi monia edeltäjiään paljon enemmän. Esimerkiksi koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan vakinaistamisen, esiopetuksen kuljetusten säätäminen maksuttomaksi sekä perhevapaakustannusten jaon uudistuksen yhtenä tavoitteena on ollut myös parantaa nuorten naisten työmarkkina-asemaa ja vähentää pätkätöitä. Työtä toki tässä vielä tarvitaan, mutta selvää halua ja kykyä aitoihin muutoksiin on ilmassa. – Varsinkin terveydenhuollossa hoitajien työsuhteiden ketjuttaminen on todellinen ongelma, jolle ei löydy kestäviä perusteita. Samaan aikaan raskasta työtä tekevien hoitajien palkat ovat jääneet pahasti jälkeen yleisestä tulokehityksestä, Anttila toteaa. – Hoitoalan työvoimapulan yksi selittäjä on juuri palkkaus. Seuraavissa tulopoliittisissa neuvotteluissa tavoitteena on oltava hoitoalan palkkatason selkeä parantaminen. – Viisaat työnantajat vakinaistavat väliaikaista henkilöstöä mahdollisimman paljon, kuten meillä Forssan seudulla on tehty. Kunta- ja palvelurakenneuudistusta valmisteltaessa on pidettävä huoli hyvistä työntekijöistä, Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymän hallituksen puheenjohtajana toimiva Anttila linjaa. Lisätietoja: eduskunnan I varapuhemies Sirkka-Liisa Anttila, p. 050 511 3044 Takaisin ylös
12.11.2006	Anttila: Isille joustoa työelämään
	Eduskunnan I varapuhemies Sirkka-Liisa Anttila (kesk.) perää keinoja isyyden tukemiseen. – Perustuslakivaliokunta hylkäsi perhevapaakustannusten tasaamisesitykseen sisältyvän kohdan, jolla isiä kannustettaisiin vanhempainvapaalle äitiä suuremmalla vanhempainrahalla. Raha ei toki ole määräävin asia, jolla isien lastensa kanssa olemista tuetaan. Meidän onkin mietittävä monipuolisia keinoja tukea isiä vanhemmuuteen, Anttila toteaa. – Esimerkiksi työn ja perheen yhteensovittamisessa tulee paremmin huomioida myös miehen näkökulma. Tämän päivän työelämä on kuluttavaa ja raskasta myös miehille. Tutkimusten mukaan juuri pienten lasten isät tekevät eniten ylitöitä. Isillä on oltava mahdollisuuksia nykyistä parempiin työelämän joustoihin perheen hyvinvoinnin nimissä. Tutkimuksissa on käynyt selkeästi ilmi se, että moni lapsi kaipaa enemmän aikuisten tukea ja seuraa. Työelämän paineet ja työpäivien pituus vaikuttavat myös lapsen kokemaan arkeen, varapuhemies pohtii. Anttila kannustaa isyyden mallien vahvistamiseen myös mm. vertaisryhmien avulla. – Ala-Satakunnassa tämän vuoden alussa käynnistynyt Meidän isät -hanke on hyvä esimerkki yrityksestä vahvistaa isyyttä positiivisella tavalla. Varsinkin nuorille isille on tärkeää, että tuntemuksia isyydestä voidaan jakaa muiden isien kanssa. Toisaalta voitaisiin järjestää enemmän yhteisiä tapahtumia, jossa isät voisivat ohjatusti puuhata omien lastensa kanssa. Monille isyyttä ja yhdessäoloa lasten kanssa on luonteva toteuttaa toiminnan kautta, Anttila sanoo. – Lapsen kannalta merkittävää on, kuinka monta turvallista aikuissuhdetta hänellä on. Tässä myös isovanhemmat tulevat kuvaan mukaan, varapuhemies sanoo. – Vahva ylisukupolvinen yhteys ja vanhemmuus ovat lapsen ja perheen turva. On koko yhteiskunnan arvokysymys, suommeko nämä mahdollisuudet perheille, Anttila huomauttaa. – Aivan erityisesti tarvitaan asennetasolla muutosta siihen, että on hyväksyttävää, jopa erittäin suositeltavaa, että isätkin pitävät perhevapaita. Lisätietoja: Eduskunnan I varapuhemies, perhevapaakustannuksia valmistelleen toimikunnan jäsen Sirkka-Liisa Anttila p. 050 511 3044 Takaisin ylös
05.11.2006	Anttila: Porkkanoita terveellisiin elintapoihin
	– Tulevina vuosina on kysyttävä entistä tarkemmin, minkälaisia palveluita, millä perusteella ja kuinka paljon yhteiskunta niitä tulee rahoittamaan, eduskunnan I varapuhemies Sirkka-Liisa Anttila herätteli sunnuntaina Keskustan Päijät-Hämeen piirin syyskokouksen osallistujia Asikkalassa. – Työmarkkinoille tulijoitten määrä on kääntymässä vähäisemmäksi verrattuna sieltä poistuviin. Massaeläköitymisen myötä ns. huoltosuhde, eli se, kuka maksaa kenenkin palvelut, vinoutuu. Toisaalta maamme elää historiansa vaurainta aikaa. Yhdeltäkään oikeasti apua tarvitsevalta ei pitäisi olla syytä sitä evätä, Anttila totesi. – Pohdittavaksemme kuitenkin tulee se, onko tällä hetkellä sentyyppisiä yhteiskunnan rahoittamia palveluita, joita yksilö ei aivan välttämättä tarvitse. – Entä jos ihminen on huomattavan ylipainoinen, tupakoi ja käyttää vaikkapa vielä lisäksi suuria määriä alkoholia. Tulisiko yksilön itsensä ottaa enemmän vastuuta terveyskuluistaan, jos on kiistatta omilla elintavoillaan sairautensa aiheuttanut? Tai kääntäen, olisiko oikein palkita nykyistä selvemmin terveellisesti eläviä, itsestään ja ympäristöstään huolehtivia kansalaisia? Nämä kysymykset tulevat eteemme lähivuosina, ja niistä olisikin hyvä nostaa ajoissa julkista keskustelua, varapuhemies sanoi. – Terveyden edistäminen ja sairauksien ennalta ehkäiseminen on nostettava vieläkin tärkeämpään asemaan. Parhaimpia keinoja ovat erilaiset porkkanat, joilla ihmisiä kannustetaan liikkumaan, syömään terveellisesti ja pitämään itsestään huolta. Veroporkkanoitakin olisin valmis käyttämään esim. kuntoilun ja terveellisen ruuan markkinoinnissa. Ruuan arvonlisävero voitaisiin porrastaa terveellisyyden mukaan siten, että terveellisimmissä ruuissa ei olisi lainkaan alv:tä, Anttila pohti. – Rahaa meillä tällä hetkellä on, mutta varat eivät vieläkään jakaudu kaikkialla todellisen tarpeen mukaan. Esimerkiksi pahoinvoivien lasten, nuorten ja perheiden sekä pienimmillä eläkkeillä sinnittelevien vanhusten ahdinkoa pitää helpottaa. Terveyspalveluja järkeistämällä voimme vapauttaa resursseja uuteen jakoon sosiaalisesti oikeudenmukaisemmalla tavalla ja heikoimmat huomioiden, Anttila peräänkuulutti. Lisätietoja: Eduskunnan I varapuhemies Sirkka-Liisa Anttila, p. 050 511 3044 Takaisin ylös
22.10.2006	Anttila: Alkoholinkäytöstä tarvitaan asenteisiin vaikuttavaa arvokeskustelua
	Suomessa tarvitaan asenteisiin vaikuttavaa arvokeskustelua lisääntyneestä alkoholinkäytöstä, eduskunnan I varapuhemies Sirkka-Liisa Anttila (kesk) peräänkuuluttaa. Anttila puhui aiheesta sunnuntaina Kinnulassa Keskustanaisten kirkkopyhässä. – Tärkein keino, jolla lisääntyneeseen alkoholinkäyttöön ja sen haittoihin voidaan puuttua, on ihmisten asenteisiin vaikuttaminen ja siksi tarvitaan perusteellista arvokeskustelua. Jos lapset saavat kotoa käsin ja muualta yhteiskunnasta mallin, että alkoholin jatkuva humalahakuinen käyttö on yleisesti hyväksyttävää, ei pidä ihmetellä, miksi yhä nuoremmat joutuvat vieroitushoitoon, Anttila sanoo. – Alkoholin veronnostolla sekä varoitusetiketeillä yms. on toki paikkansa, mutta näillä asioilla päihdehaittoja ei poisteta. Arvokeskustelun rinnalla tarvitaan entistä aktiivisempaa ennalta ehkäisevää työtä päihdehuollossa sekä tukea perheille. Myös kouluterveydenhoidossa tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, että alkoholisoitumis- ja syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja nuorten tilanteeseen puututaan ajoissa, varapuhemies toteaa. Oma lukunsa ovat Anttilan mukaan päihdeäidit. – Päihdeongelmaiset, raskaana olevat naiset tulisi voida nykyistä tehokkaammin sekä äidin itsensä että syntymättömän lapsen vuoksi saattaa hoitoon. Äidin alkoholin suurkulutuksesta johtuvia lasten kehityshäiriöitä on aivan liikaa. Syntymättömän lapsen etua on voitava varjella, tarvittaessa joskus vaikka pakolla, Anttila linjaa. – Yhteiskunnan on annettava selkeä viesti siitä, että alkoholin väärinkäyttö johtaa vakaviin terveydellisiin ja sosiaalisiin ongelmiin. Viime kädessä ihmiset itse kantavat vastuun omastaan alkoholinkäytöstään. Niin yhteiskunta instituutioidensa kautta kuin jokainen meistä ihmisenä voi kuitenkin vaikuttaa omalla käytöksellään ja esimerkillään kanssaihmisten asenteisiin. Lisätietoja: varapuhemies Sirkka-Liisa Anttila, p. 050 511 3044 Takaisin ylös
17.09.2006	Anttila: Alaikäisten alkoholinkäyttöön puututtava
	Eduskunnan I varapuhemies Sirkka-Liisa Anttila (kesk) on huolissaan eri puolilta maata kantautuvista alaikäisten lisääntynyttä alkoholinkäyttöä koskevista tiedoista. – Jotain on pahasti vialla, kun yläasteikäinen joutuu alkoholivieroitukseen kesäloman päätteeksi, varapuhemies toteaa. – Esimerkiksi Espoossa on tämän vuoden aikana sijoitettu hoitoon päihdeongelmien takia 13-17 -vuotiaita enemmän kuin viime vuonna yhteensä. Toisaalta vanhempien lisääntynyt äärimmäinen alkoholinkäyttö näkyy lasten huostaanotoissa, varapuhemies huomauttaa. Anttila kaipaa uudenlaista asennetta ja ennaltaehkäiseviä ratkaisuja tilanteeseen. – Moni nuori oireilee päihteiden, erityisesti alkoholin, käytön kautta. Taustalla voi olla kodin alkoholinkäyttöä, väkivaltaa tai muita vaikeuksia. Tarvitaan tiiviimpää yhteistyötä kotien ja koulujen välillä, mutta tarvittaessa myös sosiaalitoimen väliintuloa. Tiukka raittiuskasvatus ei auta: pitää pyrkiä muokkaamaan koko alkoholinkäyttökulttuuria, Anttila sanoo. Raittius pitäisi kokea hienona asiana, näin oli aiemmin. – Vastuu on myös vanhemmilla. Vanhempien pitäisi tietää, miten nuori aikaansa viettää. Alkoholiverotusta tarkistettava – Ymmärrän, että kansainvälistä verotusta pitää seurata, mutta alkoholiveron nosto Suomessa purisi erityisesti nuoriin ja varsinkin alaikäisiin käyttäjiin. Alkoholiveron alennuksen seurauksista alkaa olla jo liikaa kielteisiä todisteita, Anttila linjaa. – Lapsiasiainvaltuutetun suositukset alkoholin verotuksen nostamisesta 5-10 prosentilla kaikissa alkoholijuomaryhmissä ja erityisesti ns. limuviinoissa sekä alkoholin mielikuvamainonnan kieltäminen on otettava tosissaan. Elämäntyylimainonnan kielto ehkäisee tehokkaasti juuri lasten alkoholinkäyttöä ja vaikuttaa alkoholia koskeviin asenteisiin, Anttila sanoo. Anttila odottaa, että tänä syksynä eduskuntaan tulossa oleva lastensuojelulain uudistus, alkoholipoliittiset linjaukset sekä EU:n taholta tehtävä ensimmäinen alkoholipoliittinen strategia tuovat vaihtoehtoja suomalaiseenkin alkoholipolitiikkaan. Lisätietoja: Sirkka-Liisa Anttila, p. 050 511 3044 Takaisin ylös
23.08.2006	Anttila Kanta-Hämeen maakuntakaavasta
	Valtioneuvostossa on pöydällä Kanta-Hämeen maakuntakaava. Kaavan vahvistamisen ongelmana on sen liiallinen yksityiskohtaisuus, kaavan oikeusvaikutusten epäselvyys sekä kaavan liian yksipuolinen suojelupainotteisuus. Maakuntakaavassa on unohdettu kokonaan alueen elinkeinoelämän kehittäminen. Päijät-Hämeen maakuntakaava sen sijaan on laadittu uuden maankäyttö- ja rakennuslain perustarkoituksen mukaisesti riittävän yleisellä tasolla. Päijät-Hämeen maakuntakaava ei rajoita maa- ja metsätalouden harjoittamista, kuten tapahtuu naapurimaakunnan Kanta-Hämeen maakuntakaavassa. Jopa TE-keskuksen maaseutuosaston ja metsäkeskuksen toimintaedellytyksiä rajoitetaan Kanta-Hämeen maakuntakaavaan otetuilla määräyksillä. Näiden kahden maakuntakaavan täysin erilainen tarkkuus ja sisältö asettavat saman vaalipiirin alueen ihmiset, erityisesti maa- ja metsätalouden harjoittajat sekä yrittäjät täysin eriarvoiseen asemaan keskenään. Perustuslain mukaan ihmisten yhdenvertainen kohtelu lain edessä on ehdoton perusoikeus. Vetoankin valtioneuvostoon ja sen oikeuskansleriin Kanta-Hämeen maakuntakaavassa havaittujen ongelmien selvittämiseksi erityisesti kansalaisten perusoikeuksien toteutumisen näkökulmasta. Samalla on selvitettävä kaavan oikeusvaikutukset erityisesti heidän kohdallaan, joita kaava osallisena koskettaa. Takaisin ylös